Lapsen kaverit äänestivät jaloillaan eli hylkäsivät lapsen

HALUAISIN KYSYÄ OPETTAJALTA, ETTÄ MIKÄ LAPSEN KÄYTÖKSESSÄ ON VIKANA, MUTTA OPEA EI KIINNOSTA VASTATA! KOULUSSA ON TAPAHTUNUT JOTAIN.



ap

vanhemmat on sellaisia jotka ei välitä tai heidän mielestään on oikeinkin kiusata, eli ei voi olettaa että vanhemmat puuttuisi kiusaamisen. Toki ihannemaailmassa näin olisi, mutta ei käytännössä.

HALUAISIN KYSYÄ OPETTAJALTA, ETTÄ MIKÄ LAPSEN KÄYTÖKSESSÄ ON VIKANA, MUTTA OPEA EI KIINNOSTA VASTATA! KOULUSSA ON TAPAHTUNUT JOTAIN. ap

Mä olen todella järkyttynyt suurimmasta osasta näistä vastauksista!! Lasten vanhemmat siis antavat tukensa ja hyväksyntänsä kiusaamiselle ja syyllistävät kiusattua!! Ei ole mikään ihme, että kiusaamista on niin paljon, siihenhän saadaan malli kotoa! Ihmiset on niin urpoja nykyään, kenestäkään muusta kuin itsestään ei tarvi välittää. Ei ihme, että myös lasten pahoinvointi tässä yhteiskunnassa vaan jatkaa kasvuaan. Oivoi...kyllä tää nyky yhteiskunta on todella tunnekylmää kansaa täynnä.



Ja ap:lle, että olen todella pahoillani tyttösi puolesta, älä lopeta hänen vuokseen taistelua, vaikka ilmeisesti vastassasi on juurikin niitä ihmisiä jotka eivät välitä tilanteestanne pätkääkään.

Kouluaikana voi ja pitää katsoa ettei ketään syrjitä, mutta siinä se sitten on.

Aika moni tyttö käy läpi vaiheen, jolloin on kaveritta. Mielenkiinnnon kohteet muuttuvat, joku ei ehkä ole niin pinnallinen(esimerkki elävästä elämästä) eikä enää löydy vanhojen kavereitten kanssa mitään yhteistä.

Ennen pitkää jokainen sen samanhenkisen kaverin löytää.

oppivat asenteensa ja käytöksensä muita ihmisiä kohtaan.

Ainakaan mun lapsen erityisope ei halua vaikuttaa ja kiistää vain asian.

Kuopuksen opettaja taas auttoi pojan alkuun, kun poika meni uuten kouluun.

Kummatkin on hyviä opettamaan, mutta kuopuksen opettaja on hyvä kokonaisuudessa.

Toiset opet lakaisee kiusaamisen ja yksinäisyyden maton alle.

T. Edellinen

HALUAISIN KYSYÄ OPETTAJALTA, ETTÄ MIKÄ LAPSEN KÄYTÖKSESSÄ ON VIKANA, MUTTA OPEA EI KIINNOSTA VASTATA! KOULUSSA ON TAPAHTUNUT JOTAIN.

ap

Jos sinun tapasi kommunikoida on yleensäkin tuota tasoa, niin en yhtään ihmettele, ettei se opettaja halua enää viesteihisi vastata.

HALUAISIN KYSYÄ OPETTAJALTA, ETTÄ MIKÄ LAPSEN KÄYTÖKSESSÄ ON VIKANA, MUTTA OPEA EI KIINNOSTA VASTATA! KOULUSSA ON TAPAHTUNUT JOTAIN.

ap

Jos sinun tapasi kommunikoida on yleensäkin tuota tasoa, niin en yhtään ihmettele, ettei se opettaja halua enää viesteihisi vastata.

ap

Siis, jos olet sitä mieltä, että



- opettaja voi vaikuttaa vain hyvin vähän (jos laisinkaan) siihen, onko jollain kouluajan ulkopuolella ystäviä vaiko ei



- kiusaamistilanteet harvoin ovat mustavalkoisia "kiusaaja paha / kiusattu hyvä" tapauksia



- joskus myös kiusatun (jos esim. joukon ulkopuolelle sulkeminen lasketaan kiusaamiseksi) omassa käytöksessä voi olla vikaa - mikä vanhempienkin tulisi tajuta



- opettajat eivät ole ihmeidentekijöitä, jotka ilman vanhempien (+lasten itsensä) apua voivat poistaa kiusaamisen koulumaailmasta





olet kamala sydämetön ihminen, kiusaamisen hyväksyvä vanhempi ja kaikin puolin mätä julmuri..?

HALUAISIN KYSYÄ OPETTAJALTA, ETTÄ MIKÄ LAPSEN KÄYTÖKSESSÄ ON VIKANA, MUTTA OPEA EI KIINNOSTA VASTATA! KOULUSSA ON TAPAHTUNUT JOTAIN.

ap

Jos sinun tapasi kommunikoida on yleensäkin tuota tasoa, niin en yhtään ihmettele, ettei se opettaja halua enää viesteihisi vastata.

Niin just. Se, että kirjoittaa tänne noin, ei tarkota huutamista opelle

ap

ja nimittelet itsellesi täysin tuntematonta ihmistä yksinkertaiseksi, ei kyllä anna sinusta kovin imartelevaa kuvaa.

tilanteelle jotain! Ei se tarkoita että pakottaisi ketään olemaan toisen kanssa mutta tarkoittaa sitä että opettaja voi kannustaa muita ottamaan se yksin oleva leikkiin ja joukkoon mukaan. Ei pitäisi olla mikään ongelma opettajalle...





Maiju

menisit vaikka itse sinne koululle seuraamaan lapsesi päivää?



Tai ottaisit yhteyttä lapsesi entisten kavereiden vanhempiin?



Vai oletko sitä mieltä, että sinä olet tehnyt voitavasi kun olet pyytänyt opettajaa selvittämään mitä mahtaa olla lapsesi kaveriongelmien taustalla?



Mitä muuten jatkossa, jos se opettaja vastaa, että hän ei tiedä ja/tai että koulussa asiat näyttävät olevan ihan ok?



Teetkö sitten asialle itse jotai, vai jatkatko vain viestien lähettelyä opettajalle/koululle?

tilanteelle jotain! Ei se tarkoita että pakottaisi ketään olemaan toisen kanssa mutta tarkoittaa sitä että opettaja voi kannustaa muita ottamaan se yksin oleva leikkiin ja joukkoon mukaan. Ei pitäisi olla mikään ongelma opettajalle...

Maiju

Itse ymmärsin, että niitä kavereita ei oikein ole vapaa-ajalla. Vai kuinka? Mitä opettaja tuolle voi loppujen lopuksi tehdä?

Kommentoida lapsen käytöstä, mikä siinä nyt niin muita ärsyttää... Miettiä, että onko ehkä tapahtunut jotain ja vastata edes viesteihin, että ei näe mitään kummallista, eikä osaa sanoa mistä koko juttu johtuu?



Lapsi itkee itsensä uneen joka päivä, kun kaverit hylkäsivät, niin voisi edes kommentoida, että seuraa lapsen vointia koulussa.



Myös yksi tyttö on suorastaan kiusannut lasta, joten sen on loputtava. Opettajan toimesta. Eikö?



Eikö niin?

ap

kun se yksinjätetty tyttö "kostaa" kohtelunsa tulevaisuudessa vieraile ihmisille.

Yksinjättämisen syynä voi olla myös kateus. JA jos itsellä on paha olla, moni purkaa sen pahan olonsa kiusaamalla.

Kyseessä on vähän erikoinen, perusreipas ja sosiaalinen tyttö,

Kukaan ei jaksa häntä, kaikilla on parempaa seuraa. Ymmärrän lapsia kyllä, en minäkään halua häntä kotiini kylään, jos rehellinen olen, hän on kamalan rasittava, näsäviisas besserwisser, ei anna toisille suunvuoroa ja jyrää mielipiteineen, ja näin myös vieraille aikuisille.

Jos koulussa ei syrjitä ja välituntiseuraa on, mutta sitä parasta ystävää tai seuraa iltapäiviksi ei ole, tilanne näyttää vähän "voi-voi"lta.

En minä ainakaan pakottaisi tytärtäni käyttämään vähää vapaa-aikaansa ei-toivotun kaveriksihaluavan kanssa, kun voisi nähdä niitä lempikavereitakin.

Raadollista, mutta näin se menee.

mutta odotat että opettaja sanoisi mikä hänen käytöksessään on vikana.... ?

Mikset kerro, mitä muuta olet itse tehnyt tilanteen selvittämiseksi kuin lähetellyt opettajalle viestejä? Oletko esim. soittanut lapsesi entisten kavereiden vanhemmille? Kun kerran ongelma koskee erityisesti vapaa-aikaa, niin eikö asian selvittäminen kuuluisi sinulle (+mahdolliselle puolisollesi) eikä opettajalle?



Mitä tuohon "opettajan toimesta" tulee, niin tarkoitatko sillä, että opettaja yksin on vastuussa siitä että kiusaaminen loppuu? (Onko muuten tuo kiusaaminen tapahtunut koulussa vaiko sekin vapaa-ajalla?)

Mistä syystä näistä parista tutusta ei voi tulla tytöllesi oikeita kavereita?

Jos siellä luokalla on joku "johtaja", joka "määrää" kenen kanssa ei olla kavereita, niin paras tapa toimia on pitää hauskaa näistä kiusaajista huolimatta.

jossain vaiheessa olivat tyttöni ylimmät ystävät myös vapaa-ajalla ja soittelivat iltapäivisin ja viikonloppuisin tyttöäni leikkimään. Nyt tuskin vastaavat puhelimeen ja aina on muka jotain muuta.

Heitä ei tyttäreni seura tunnu kiinnostavan ja lapsi ei onneksi tajua, kuinka naurettavia tekosyitä tytöt keksivät, etteivät joudu näkemään tyttöäni. Tyttöni mielestä ne on ihan hyviä syitä.

ap

Kuulostaa siltä, että entiset bestikset ovat mielestään keksineet hyvän syyn sulkea yhden pois seurastaan. Kyseessä voi olla mitä tahansa perättömästä juorusta vaikkapa siihen, että tyttösi on saanut parempia numeroita kokeesta tai siihen, että tytölläsi on parempia/huonompia vaatteita tai tyttösi on sanonut rumasti/tyhmästi puolivahingossa jommalle kummalle. Tai tytöt ovat yhdessä ihastuneet johonkin poikaan, ja heillä on nyt yhteinen salaisuus, johon tyttösi ei kuulu. Syitä voi olla miljoona!

Parhaiten tilanne selviää, kun juttelet tyttöjen vanhempien kanssa ja sovitte yhdessä miten saisitte tyttöjen välit paranemaan. Tuskin opettaja tällaista ehtii ja voi tehdä, ota ihan vaan itse puhelin käteen ja soita niille tyttöjen vanhemmille.

Niinkuin joku sanoi, tuon ikäisille voi kyllä vielä jutellakin ja saada heidät tajuamaan miten ilkeää on sulkea joku joukosta pois. Vähän vanhempana ei enää onnistu.

Muistan itse miten 10-11 -vuotiaana en enää halunnut leikkiä yhden entisen bestikseni kanssa, hän kun aina halusi määrätä kaikesta ja yritti jatkuvasti pomottaa. Kun olin pari päivää keksinyt tekosyitä, soitti tämän toisen tytön äiti minun äidilleni ja minun äitini välitti minun tuntemukseni toisen tytön äidille ja ilmeisesti jonkunlaisen kotikeskustelun jälkeen tytön käytös muuttui ja välimme paranivat.