Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaverit äänestivät jaloillaan eli hylkäsivät lapsen
14.09.2012 |
Lapsella on koulussa pari tuttua, joiden kanssa on. Näennäisesti varmaan opettajan silmiin näyttää ihan hyvältä. Lapsi kuitenkin on onneton koulun jälkeen, koska kavereita ei enää ole.
Pitääkö opettajan auttaa? Nyt häntä ei kiinnosta pätkääkään.
Kyse on viitosluokkalaisista tytöistä, jotka ovat täysin klikkiintyneitä ryhmiin. Mihinkään klikkiin ei tunnu pääsevän.
Kommentit (87)
ratkaistiin vasta kun otin yhteyden rehtoriin. Selvittivät asian ja loppui kuin seinään. Opea ei ilmeisesti huvita.
Kysyn joka päivä lapselta, että jutteliko ope. Vastaus on, että ope kysyi onko kaikki hyvin (kerran) tai ei jutellut.
Harrastuksia on 3, joten enempää en viitsi haalia. On jo nyt aika väsynyt niistä.
Tytölle on sanottu niin monta kertaa ei entisten rakkaiden hyvien ystävien taholta, että ei uskalla enää kysyä keneltäkään mitään. Ten ja patistan, mutta ei uskalla.
Kyseessä on vähän erikoinen, perusreipas ja sosiaalinen tyttö, enkä ymmärrä syytä, että kaikki hylkäsivät yhtä aikaa. Ellei kyse ole jostainn yhteisestä sopimuksesta tai lapsi tehnyt tajuamattaan jotain epäsopivaa.
Mielestäni opettajan tehtäviin kuuluu myös vastata edes JOKATOISEEN wilmaviestiin, eikö?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tätä suomalaisten tylyyttä toisille ihmisille (asumme ulkomailla).
Pitäisi olla kaikille itsestään selvää, että jokaiselle ihmiselle pitää olla asiallinen ja kohtelias sekä ottaa kaikki mukaan leikkeihin ja elämään mukaan. Mitään ei voita kys. syrjäyttämisellä, kiusaamisella ja eristämisellä.
Tämä lähtee kotoa, miettikää mitä opetatte lapsillenne !.
Todella typerää, toivottavasti ap:n tyttö löytää kivoja ystäviä.
En ymmärrä tätä suomalaisten tylyyttä toisille ihmisille (asumme ulkomailla). Pitäisi olla kaikille itsestään selvää, että jokaiselle ihmiselle pitää olla asiallinen ja kohtelias sekä ottaa kaikki mukaan leikkeihin ja elämään mukaan. Mitään ei voita kys. syrjäyttämisellä, kiusaamisella ja eristämisellä. Tämä lähtee kotoa, miettikää mitä opetatte lapsillenne !.
Tämä on niin totta. Jokaisen vanhemman pitäisi olla valppaana, kysyä usein omiltaan, että onko luokalla lapsia jotak näyttävät jäävän yksin. Ja kasvattaa lapsensa tarkkailemaan tällaista. Sitä kutsutaan välittämiseksi.
Koulussa ketään ei jätetä yksin eli samaa mieltä kuin joku aiemmin. Vapaa-ajalla saa sitten päättää kenen kanssa on.
Minä olen toistuvasti opettanut omille lapsille, että pitää katsoa, ettei kukaan lapsi joudu olemaan koulussa (tai muuallakaan yksin) vaan otetaan kaikki porukkaan mukaan. Jokainen ihminen on mielenkiintoinen ja tutustumisen ja mukanaolemisen arvoinen! Ja hyvin ovat oppineet. Lapsillani on laajemmat kaveripiirit kuin muilla ikäisillään varmaan osittain tuon ansioista, että osaavat ottaa kaikki mukaan ja leikkiä isoissa ryhmissä.
Entäs jos ap ottaisit yhteyden koulukavereiden vanhempiin ja kertoisit heille huolesi. Ehkä heistä ainakin osa pyrkisi saamaan tyttösi mukaan koulukavereiden leikkihin. Hehän pystyvät vahempina puhumaan lapsilleen ja kehottamaan ottamaan tyttösi mukaan! Varmasti heistä löytyy sen verran empaattisia ja järkeviä aikuisia, että ymmärtävät huolesi ja tyttäersi surun.
Syrjintä ja yksin jättäminen on kiusaamista ja siitä kannattaa ottaa yhteys myös rehtoriin, jos opettaja ei tee mitään.
että kiusaaminen on Suomessa paljon yleisempää kuin monessa muussa maassa kun asenne on tuollainen. Totta kai on kiusaamista jättää yksi ulkopuolelle ja open kuuluu puuttua siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset toimivat noin, jos vanhemmat hyväksyvät tuon.
Meidän esikoisen luokalla on alusta asti (eskarista) pidetty ns. yhteissynttäreitä ja tehty kaikenlaista luokkahengen eteen.
Kuopuksen eskarissa vallitsi itsekäs minä, minä -meininki ja ope oli sitten tämän ajattelun ruumiillistuma. Ujo lapsi sai hänen puolestaan istua yksinänsä maailman tappiin. Ainoat huomionosoitukset olivat julkisia nolaamisia, kun lapsi onkin niin kurja ja surkea.
Ja olisi varmaan kivaa kun hän tietää jotkut on pakotettu olemaan hänen seurassaan vaikka ei yhtään ketään huvita koko juttu, juu tosi kaveruutta.
Ei se ole pakottamista vaan kasvatttamista, että lapset opetetaan ottaamaan kaikki mukaan leikkiin ja pitämään huoli, ettei kukaan jää yksin. Suomessa on tämä yksilökeskeisyys, pitäisi olla enemmän yhteisöllisyyttä. Ulkomailla näkee isoja onnellisia iloisia lapsiryhmiä kurjuuksienkin keskellä. Onnen tuo se, että ihmiset välittävät toisistaan eivätkä jätä ketään yskin. Suomessa ei sellaisia onnellisia lapsiryhmiä kovin usein näe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tätä suomalaisten tylyyttä toisille ihmisille (asumme ulkomailla). Pitäisi olla kaikille itsestään selvää, että jokaiselle ihmiselle pitää olla asiallinen ja kohtelias sekä ottaa kaikki mukaan leikkeihin ja elämään mukaan. Mitään ei voita kys. syrjäyttämisellä, kiusaamisella ja eristämisellä. Tämä lähtee kotoa, miettikää mitä opetatte lapsillenne !.
Tämä on niin totta. Jokaisen vanhemman pitäisi olla valppaana, kysyä usein omiltaan, että onko luokalla lapsia jotak näyttävät jäävän yksin. Ja kasvattaa lapsensa tarkkailemaan tällaista. Sitä kutsutaan välittämiseksi.
olen samaa mieltä näiden kanssa. Täällä kun lukee taas näitä äitien viestejä, niin voin vaan kuvitella, että heitä ei kiinnosta mikään muu kun se, että OMALLA lapsella on vaan kavereita. Millään muulla ei ole väliä! Omalleenkin voi opettaa tapoja, toisten huomioon ottamista, juuri tuota välittämistä. Kaikki lapset on tärkeitä, ei vaan ne omat.
omia jälki-istuntojaan, kun ei ne sosiaaliset taidot tunnu olevan hallussa.
7 likkaa luokalla ja yksi mamma määrää, mitä kukin tekee ja hemmetin haitaksi yhteishengelle. Poikia kurmuuttaa siinä sivussa välillä, mutta noiden likkojen tilanne on ollut pari vuotta todella räjähdysaltis.
Nyt kutosella ja samat asiat pöydällä tuon tuosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei omaan elämään todellakaan tarvitse ottaa mukaan ihmistä, jonka seura ole mieleistä.
Tuo ajatus että ollaan kaikki kavereita ja kaikki on niin ihanaa ja kivaa... plaah, maailma ei nyt vaan toimi noin.
Opettajan velvollisuus on opettaa ja kasvattaa. Opettajan työ on kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen mahdollisuuksien edistämistä yksilön parhaaksi.
että opetetaan sosiaalista toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain lapseni on tehnyt väärin, mutta kukaan ei tiedä mitä. Opettajalla voisi olla paras näkemys aiheeseen.
ap
Tuskin opekaan tietää mitä pikkupiireissä liikkuu, sehän voi olla vaan yhden pahan päivän päähänpistos "tänään ei olla X:n kaveri".
Pakottamalla ja tyrkyttämällä ei asia muutu, olisi vaan mielestäni parempi vaihtaa kavereita. Luulis lastakin jo nolottavan, jos aikuiset pakottavat toisia tämän kavereiksi.
mutta itse ottaisin yteyttä joihinkin vanhempiin (joiden arvioisin olevan normaalilla empatiakyvyllä ja järjellä varustettuja) ja kertoisin tilanteen surkeuden tyttösi näkökulmasta. Vanemmilla on ala-asteikäisen lapseen vielä kovastikin vaikutusvaltaa. Jos oma tyttösi ei ole tehnyt mitään typerää, kuten kiusaamista, muiden pomputtelua tmv. uskon että voi helpostikin päästä takaisin kaveriporukoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytöt ovat sosiaalisia eikös? Mutta eivät seurallisia ap:n lasta kohtaan.
Ihan oikeasti, kuinka moni teistä haluaa hengata ihmisen kanssa jotka inhoaa?
onko vai eikö, vaan se syrjiminen ja kaihtaminen on ennakkoluuloihin tai luuloihin tms. perustuvaa.
Koulun tehtävä on kasvattaa myös sosiaalisia taitoja. Jos opettaja ei tätä hoida, niin sitten yhteys rehtoriin.
eikä ne ole kyllä seurallisiakaan.
Ja oikeastiko hyväksyt sen, että joku lapsi vaan on "inhottu"? Ottamatta edes selvää miksi.
ei omaan elämään todellakaan tarvitse ottaa mukaan ihmistä, jonka seura ole mieleistä. Tuo ajatus että ollaan kaikki kavereita ja kaikki on niin ihanaa ja kivaa... plaah, maailma ei nyt vaan toimi noin.
Kyllä se vaan toimii niin. Mitä luulet voittavasi sillä, että syrjit, loukkaat, eristät ja halveksit toisia ja vielä yllytät toisiakin siihen ?. Niin, et mitään vaan päinvastoin.
Ystävällinen, välittävä ja kannustava voit olla kaikille vaikka et hänen varsinainen ystävä olekaan. Ehkä ansiostasi hän löytää ystäviä.
lukemisen ymmärtämisen vaikeus?
Ei ketään voi pakottaa ottaa elämäänsä ihmisiä mukaan jos ei halua.
Sinä ilmeisesti pidät ovesi avoinna kaikille aina, hyvä muistaa.
sitä kohtaan, jonka seuraa he eivät halua.
Kannattaa ihan miettiä näitä asioita, mitä tarkoittavat.
Tuohan on selvää kiusaamista. Tyttöjen tapa kiusata, ja pahaksi sen tekee, että kuten tästäkin ketjusta voi lukea, on iso joukko aikuisia ja vanhempia, jotka syyllistävät yksin jätetytn tilanteesta. Ja nostavat kädet pystyyn, "tytöt ovat tuolalisia" "asialle ei voi mitään" "kuuluu ikään".
Tytöt eivät kuitenkaan ole sellaisia että syrjivät, vaan heidän annetaan olla sellaisia. Tytöt kasvatetaan siihen, että kaikkia ei tarvitse ottaa mukaan, kaikkien kanssa ei tarvitse tulla toimeen. Tässäkin ketjussa tuo viesti tulee esiin. olisi kyllä syytä tarkkaan miettiä, miksi poikien keskuudessa yksin jättäminen ja eristäminen ei ole niin yleistä. Tyttöjen kohdalla se kun tuntuu olevan miltei joka päiväkotiryhmässä ja luokalla ongelma. On klikkejä ja on klikkejä pyörittäviä tyttöjä joiden toimiin ei puututa. Ja se puuttumattomuus on julmuutta aikuisten taholta.