Pahimmat hoitovirheet, joita sattunut itsellesi/ läheisillesi?

En halua mitenkään tähän keskusteöuun kirjoittaneiden kokemuksia, mutta haluaisin sen verran puolustaa omaa ammattikuntaa, että potilaat monesti liioittelevat oireitaan todella paljon. Jos jokainen vatsakivun määräisi lisätutkimuksiin, tuplaantuisivat terveydenhuoltokustannukset. Liioittelijoille ja valehtelijoille haluaisin sanoa, että juuri te hankaloitatte niiden oikeiden avuntarvitsijoiden avunsaantia. Taitavinkaan lääkäri ei aina tunnista vakavan sairauden tunnusmerkkejä, ne kun ovat monesti aivan samat kuin hyvin tavanomaisissa vaivoissa. Monen kuuluttama potilaan kuunteleminen on todella tärkeää, mutta päivystyksessä siihen ei ole varattu aikaa. Syyttäkää päättäjiä. Eräs nuori lääkäri sai joka työnantajalta varoituksen, kun määräsi potilaita liikaa jatkotutkimuksiin... Luotan erityisesti julkiseen erikoissairaannhoitoon, mutta diagnostiikka pelaa ehkä paremmin yksityisellä, koska on parempi mahdollisuus tehdä jatkotutkimuksia, kun potilas maksaa ne itse. 

[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 22:43"]

En halua mitenkään tähän keskusteöuun kirjoittaneiden kokemuksia, mutta haluaisin sen verran puolustaa omaa ammattikuntaa, että potilaat monesti liioittelevat oireitaan todella paljon. Jos jokainen vatsakivun määräisi lisätutkimuksiin, tuplaantuisivat terveydenhuoltokustannukset. Liioittelijoille ja valehtelijoille haluaisin sanoa, että juuri te hankaloitatte niiden oikeiden avuntarvitsijoiden avunsaantia. Taitavinkaan lääkäri ei aina tunnista vakavan sairauden tunnusmerkkejä, ne kun ovat monesti aivan samat kuin hyvin tavanomaisissa vaivoissa. Monen kuuluttama potilaan kuunteleminen on todella tärkeää, mutta päivystyksessä siihen ei ole varattu aikaa. Syyttäkää päättäjiä. Eräs nuori lääkäri sai joka työnantajalta varoituksen, kun määräsi potilaita liikaa jatkotutkimuksiin... Luotan erityisesti julkiseen erikoissairaannhoitoon, mutta diagnostiikka pelaa ehkä paremmin yksityisellä, koska on parempi mahdollisuus tehdä jatkotutkimuksia, kun potilas maksaa ne itse. 

[/quote]

Ymmärrän tuon, mutta jos klo 14 Hb on 103, klo 16 Hb on 86 ja klo 19 Hb on 79, niin ihan lähihoitajakin tajuaa (tai pitäisi ainakin tajuta), että joku nyt vuotaa. 

[quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 06:51"][quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 06:42"]

[quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 06:37"]

Lääkäri kutsui luulotautiseksi, valehtelijaksi ja juopoksi. Oikeampi diagnoosi olisi ollut aivoveritulppa. Tuo virhediagnoosi johti pysyvään vammautumiseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen jo nuorena. Kiitos vaan tälle "tohtorille". Olisi ansainnut menettää lääkärinoikeutensa.

[/quote]

Olitko juoppo? Ei ole kovin yleistä nuorena saada aivoveritulppaa...

[/quote]

No en todellakaan. Olin opiskelija ja stereotypioiden mukaan kaikki opiskelijathan ovat juoppoja. Minä olin ja olen kuitenkin täysin absolutisti. Kun sanoin tästä lääkärille, hän väitti minua suoraan valehtelijaksi (eikä hänellä ollut tästä mitään todisteita). Vaikka tapaukseni oli harvinainen niin ei silti muuta sitä, että lääkärin käytös oli eerittäin vähättelevää ja törkeää. Kyllä nuoretkin ihmiset voivat sairastua vakavasti.
[/quote]

Niin voi. Läheinen ystäväni kuoli aivoverenvuotoon 29vuotiaana. :/ Terve kuin pukki. Ei juonut, tupakkaa poltti sillointällöin.

Mun tytär vammautui synnytyksessä hoitovirheen takia. Virheitä todettiin useita, tarpeeton alatiesynnytyksen pitkittäminen ja sektioon menon viivyttäminen, mikroverinäytteen jättämättä ottaminen, imukuppisynnytysyritys x 3, sykekäyrien merkittävien poikkeaminen huomiotta jättäminen.. Lopputuloksena hapenpuutteen aiheuttama laaja-alainen aivovaurio. Sekeäksi hoitovirheeksi todettiin Valviralla ja potilasvakuutuskeskuksella. Pahimmalta tuntui sairaalan "ei tässä mitään virhettä ole"-asenne ja tapahtuneen pimittäminen. Kaikki paperit muka hukassa, kaikilta tyyliin muisti pois ja oleellisia asioita ei oltu kirjattu mihinkään jne.

Äitini aivoverenvuoto korjattiin. Äitini miltei täysin kuntoutui. Kävi ct-kuvassa ohjeistuksen mukaan 6kk leikkauksen jälkeen. Ammattitaidoton lääkäri katsoi kuvan ja ei tehnyt mitään vaikka ct:ssä ilmeni että leikkauskohta vuotaa edelleen ja tarvisi välitöntä hoitoa. Äitini kuoli massiiviseen aivoverenvuotoon ja kolme pv tämän jälkeen (ct-kuvan oltua teillä tietämättömillä yli 3kk) ct-kuva saapui yliopistolliseen sairaalaan meidän sairaalastamme. Hoitovirhe todettiin. Hautausmaksut tuli sairaalan vakuutuksista. Lääkäri on edelleen työssään. Meillä ei ole äitiä.

Kauhea tuo äitisi aivoverenvuoto. Todella ikävä virhe. Seuraamukset ja korvaukset ovat aivan liian pienet. En voi käsittää, miten tuollaisia virheitä tapahtuu

[quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 22:07"]Kauhea tuo äitisi aivoverenvuoto. Todella ikävä virhe. Seuraamukset ja korvaukset ovat aivan liian pienet. En voi käsittää, miten tuollaisia virheitä tapahtuu
[/quote]

Tosin meidän tapauksessa täytyy antaa arvoa neurologille joka meille suositteli potilasasiamieheen yhteydenottoa. Tämä neurologi ei siis kuvaa itse katsonut vaan eräs toinen lääkäri. Meille ei olisi siinä surussa tullut mieleenkään hoitovirhe vaan vain surusta selviäminen.

Itse saan hyvää hoitoa silloin kun LIIOITTELEN OIREITANI.

Esimerkiksi virtsatulehduksien oireet kestävät 3 tuntia. Kipu alkaa yöllä ja on helvetillinen. Alaselkään sattuu jne, särkylääkkeen voimin nukkuun ja aamulla ei enää kipuja ole mutta pissa haisee,tulee senttilitran verta ja koko ajan saa juosta vessassa

Kerran erehdyin sanomaan että ei oo enää kipuja koska oon niin turtunut siihen. Olen 21-vuotias ja pissatulehduksia ollut noin. 30 kertaa.

Sh-soitti lääkärille että tarttis antibiootteja, lääkäri ei meinannut antaa antibiootteja koska ei kipuja enää. Sh suostutteli antamaan. Onneksi sain sillä viikonloppuna en olisi mistään antibiootteja saanut paitsi päivystyksestä(ei oteta kyllä vastaan pissatulehdusten takia), joten yksityiseen olisi tieni vienyt.

Tiistaina kuulin tulokset ja tulehdus oli.

Kerron vielä sen, että pissatulehdukset ovat edenneet munuaisiin nuorempana ja aiheuttaneet arpeutuman sinne.

Joten muistakaa OIREIDEN LIIOITTELU, niin hoitoa tulee.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 08:38"][quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 00:45"][quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 00:41"]Itselle ei ole onneksi lähipiiriin sattunut mitään yhtä vakavia kuin yllämainitut.
Tyyliin lapsella ei ole osattu diagnosoida korvatulehdusta tms.

Mutta eräs taksikuski tulee mieleen.
Kuski kertoi äitinsä juuri kuolleen.
En nyt muista mikä operaatio oli, mutta jokin todella pieni ja "helppo nakki".
Jostain syystä oli käytetty nenämahaletkua ja se oli laitettu liian syvälle.
Vatsalaukkuun tuli reikä josta tietenkin iso verenvuoto ja massiivinen tulehdus.
Eivät myöntäneet hoitovirhettä, eivätkä pahoitelleet.
Asiaa oltiin viemässä omaisten puolelta eteenpäin.
Toivottavasti saivat edes oikeutta,
Vaikka mikään ei tietysti äitiä korvaa.
Oma lapsikin on ollut samassa tilanteessa ja kyllä sitä katsoi tarkkaan tuon tarinan jälkeen.

[/quote]

Tulipas huonosti tuo viimeinen.
Lapsemme on siis ollut myös nenä maha letkussa, nuhasta johtuvan tukkoisuuden vuoksi.
[/quote]

Nenä-mahaletku tukkoisuuden vuoksi? Oletkohan nyt vähän erehtynyt letkuista? Nml tarkoitus on joko tyhjentää mahalaukku tai sitten laittaa sen avulla ruokaa...
[/quote]

Mulla ainakin lapsen vauva aikana käytettiin sitä liman imuun kun oli keuhkovaivaa.

Mieheni käännytettiin melkeinpä suoraan ovelta, kun hänellä oli jalka murtunut monesta eri kohtaa. Hoitaja ilmeisesti luuli, että hän on joku narkomaani (en tiedä miksi, koska hän ei ole ja ulkonäkökään ei nistiä muistuta) ja töykeästi käski hänen häipyä, koska hän oli muka vain tullut kerjäämään kipulääkkeitä, eikä hänen jalassaan oikeasti ollut vikaa. Miestäni ei siis edes tutkittu tai mitään, hänet heitettiin ulos.
Hän kuitenkin meni joidenkin päivien jälkeenuudestaan, kun kipu ja jalan kanssa eläminen oli sietämätötä ja pääsi heti lääkärille. Lääkäri oli järkyttynyt, että miksei hän ollut tullut jo aiemmin.

Tämä on tärkeä ketju. Nostan.

Mulle tyrkytettiin vuosien ajan SSRI-lääkkeitä moniin oireisiin. Lopuksi löytyi suuri kasvain päästä. Prkl!

[quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 16:58"]

Lääkevahinko: epilepsialääke aiheutti ihon pintakerroksen poiskuoriutumisen tuttavalle. Kuin jättimäinen vesirokko joka kuoriutui pois. Kts lisää Stevens johnssonin syndrooma/ ten ja lue reseptiesi lopusta iho-oirevaroitus51700. Selvisi, kiitos yliopistollisen sairaalan teho-osastojen.

[/quote]

Niin, toi on lääkevahinko, ei hoitovirhe. Tuttavallesi on aloitettu asianmukainen hoito, tietämättä että juuri hän saa tämän erittäin harvinaisen lääkehaitan. Onneksi hän selvisi.

Tiedän pari tapausta, joissa hoitovirhe on tapahtunut synnytyksissä. Valitettavasti en voi kertoa kovin yksityiskohtaisesti juurikin tuon tunnistamisvaaran takia. Kummassakin tapauksessa sairaalat ovat myöntäneet virheet ja potilaat ovat saaneet korvauksensa.

Ensimmäisessä tapauksessa oli neuvolalääkäri todennut, että alatiesynnytys on riski, ja suositteli sektiota. Synnytyssairaalan lääkäri oli kuitenkin eri mieltä ja sanoi, että alakautta menee. Lopulta päädyttiin tilanteeseen, jossa todettiin, että lapsi on hengenvaarassa ja äidin terveys on vaarassa, joten kuitenkin päädyttiin hätäsektioon. Lapsi jouduttiin kiidättämään satojen kilometrien päähän yliopistolliseen sairaalaan, jossa vietti pari viikkoa. Nyt parivuotiasta lasta on seurattu tarkkaan, ja onneksi on todettu, ettei mitään haittaa ole jäänyt, vaikka riskit olivat todella korkeat.

Toisessa tapauksessa äidillä oli pitkälle edennyt raskausmyrkytys, ja näissä tilanteissa kuulemma normaalisti suositellaan sektiota, mutta lääkäri oli päättänyt, että ei tässä nyt mitään sektiota tarvita. No äidille tuli synnytyksessä hengenvaarallisia vaurioita. Hätäsektion lisäksi jouduttiin suorittamaan kiireellinen leikkaus äidin hengen pelastamiseksi.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 22:28"]Mulle kävi samoin. Apteekissa onneksi valvonta puri. Seuraavalla lääkärikäynnillä lääkäri lähinnä naureskeli mokaansa, ei pahoitellut mitenkään.
[/quote]
Tämä.
Tämä on mielestäni järkyttävä epäkohta terveydenhuollon ammattilaisten käytöksessä. Pahoittelujen saaminen, anteeksipyynnöstä puhumattakaan, on melkoinen harvinaisuus.
.
Potilaat/asiakkaat ovat jotkut aika herkillä hoidettavien juttujensa kanssa, tulkinnat ammattilaisten ilmeistä/eleistä/sanoista/äänenpainoista voivat olla ihan mitä tahansa.
.
Itse heräsin tähän kun kuuntelin erään potilaan vuodatusta edellisen vuoroon hoitajasta. Sorruin itsekin tässä selittelemään tuon toisen hoitajan käytöstä osaston käytäntöihin vetoamalla. Vasta myöhemmin ymmärsin, että olisin voinut pahoitella tilannetta selittelemättä (=vähättelemättä) vaikka siinä ei mielestäni tapahtunut mitään mistä periaatteessa voisi mielensä pahoittaa. Se olisi varmasti kuitenkin tälle potilaalle merkinnyt paljon eikä toisaalta olisi ollut minulta pois mitenkään.
.
Olen huomannut että olemme kovia selittelemään tekemisiämme. Anteeksi emme oikein osaa pyytää. Minä päätin opetella tuon tapauksen jälkeen.
/shopiskelija

[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 23:07"]

Tiedän pari tapausta, joissa hoitovirhe on tapahtunut synnytyksissä. Valitettavasti en voi kertoa kovin yksityiskohtaisesti juurikin tuon tunnistamisvaaran takia. Kummassakin tapauksessa sairaalat ovat myöntäneet virheet ja potilaat ovat saaneet korvauksensa.

Ensimmäisessä tapauksessa oli neuvolalääkäri todennut, että alatiesynnytys on riski, ja suositteli sektiota. Synnytyssairaalan lääkäri oli kuitenkin eri mieltä ja sanoi, että alakautta menee. Lopulta päädyttiin tilanteeseen, jossa todettiin, että lapsi on hengenvaarassa ja äidin terveys on vaarassa, joten kuitenkin päädyttiin hätäsektioon. Lapsi jouduttiin kiidättämään satojen kilometrien päähän yliopistolliseen sairaalaan, jossa vietti pari viikkoa. Nyt parivuotiasta lasta on seurattu tarkkaan, ja onneksi on todettu, ettei mitään haittaa ole jäänyt, vaikka riskit olivat todella korkeat.

Toisessa tapauksessa äidillä oli pitkälle edennyt raskausmyrkytys, ja näissä tilanteissa kuulemma normaalisti suositellaan sektiota, mutta lääkäri oli päättänyt, että ei tässä nyt mitään sektiota tarvita. No äidille tuli synnytyksessä hengenvaarallisia vaurioita. Hätäsektion lisäksi jouduttiin suorittamaan kiireellinen leikkaus äidin hengen pelastamiseksi.

[/quote]

Anteeks kysyn, ei tarvi vastata, mutta mitä vaurioita äidille tuli?

[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 22:43"]En halua mitenkään tähän keskusteöuun kirjoittaneiden kokemuksia, mutta haluaisin sen verran puolustaa omaa ammattikuntaa, että potilaat monesti liioittelevat oireitaan todella paljon. Jos jokainen vatsakivun määräisi lisätutkimuksiin, tuplaantuisivat terveydenhuoltokustannukset. Liioittelijoille ja valehtelijoille haluaisin sanoa, että juuri te hankaloitatte niiden oikeiden avuntarvitsijoiden avunsaantia. Taitavinkaan lääkäri ei aina tunnista vakavan sairauden tunnusmerkkejä, ne kun ovat monesti aivan samat kuin hyvin tavanomaisissa vaivoissa. Monen kuuluttama potilaan kuunteleminen on todella tärkeää, mutta päivystyksessä siihen ei ole varattu aikaa. Syyttäkää päättäjiä. Eräs nuori lääkäri sai joka työnantajalta varoituksen, kun määräsi potilaita liikaa jatkotutkimuksiin... Luotan erityisesti julkiseen erikoissairaannhoitoon, mutta diagnostiikka pelaa ehkä paremmin yksityisellä, koska on parempi mahdollisuus tehdä jatkotutkimuksia, kun potilas maksaa ne itse. 
[/quote]
Ymmärrän tämänkin pointin. Mutta olen huomannut että lääkärien yms. pitää vaan itse saada päättää mikä potilaalla on. Itse olen hoitaja ja menen lääkäriin vain painavasta syystä ja kerron tautihistorian ja oireet tarkasti. Olen nyt ensimmäistä kertaa sellaisen lääkärin hoidettavana jonka asenne ei ole "sinä olet VAIN HOITAJA etkä tiedä mistään mitään" eikä myöskään ole tullut tätä perusvastausta "sinulla on kilpirauhasen vajaatoiminta joten ihan mikä tahansa sinulla onkin johtuu siitä." Nykyinen lääkäri tekee kanssani yhteistyötä ja haluaa selvittää mikä minulla on, jos ei ensimmäisessä tutkimuksessa löydy mitään mutta oireet on niin sitten määrätään seuraavaan. Ihana lääkäri. Noh, kyse on kyllä nuoren ihmisen sydänoireista joten lääkäri saattaa myös pelätä että kuolen käsiin.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 23:10"]

[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 23:07"]

Tiedän pari tapausta, joissa hoitovirhe on tapahtunut synnytyksissä. Valitettavasti en voi kertoa kovin yksityiskohtaisesti juurikin tuon tunnistamisvaaran takia. Kummassakin tapauksessa sairaalat ovat myöntäneet virheet ja potilaat ovat saaneet korvauksensa.

Ensimmäisessä tapauksessa oli neuvolalääkäri todennut, että alatiesynnytys on riski, ja suositteli sektiota. Synnytyssairaalan lääkäri oli kuitenkin eri mieltä ja sanoi, että alakautta menee. Lopulta päädyttiin tilanteeseen, jossa todettiin, että lapsi on hengenvaarassa ja äidin terveys on vaarassa, joten kuitenkin päädyttiin hätäsektioon. Lapsi jouduttiin kiidättämään satojen kilometrien päähän yliopistolliseen sairaalaan, jossa vietti pari viikkoa. Nyt parivuotiasta lasta on seurattu tarkkaan, ja onneksi on todettu, ettei mitään haittaa ole jäänyt, vaikka riskit olivat todella korkeat.

Toisessa tapauksessa äidillä oli pitkälle edennyt raskausmyrkytys, ja näissä tilanteissa kuulemma normaalisti suositellaan sektiota, mutta lääkäri oli päättänyt, että ei tässä nyt mitään sektiota tarvita. No äidille tuli synnytyksessä hengenvaarallisia vaurioita. Hätäsektion lisäksi jouduttiin suorittamaan kiireellinen leikkaus äidin hengen pelastamiseksi.

[/quote]

Anteeks kysyn, ei tarvi vastata, mutta mitä vaurioita äidille tuli?

[/quote]

Pysyn varmaan vielä tarpeeksi salaperäisenä, jos sanon, että sisäelimiin tuli leikkauksen vaativia vaurioita.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 22:31"][quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 22:26"]Mulla ehkä isoin on se, että ei olla uskottu kuinka kipeä on ollut. En huuda enkä itke kuin aivan omilla rajoillani, joten jos asteikolla 1-10, on sanonut 8-9 en ole saanut mitään kivunlievitystä. Kyseessä revennyt munasarjakysta, jonka vuoksi vatsaonteloissa n. Litra verta. Viimeinen niitti oli leikkauksen jälkeen aamulla lääkäri, jonka kommentti oli "ethän ollut edes kiepä tönne tullessasi". En, muuten vain osasin hakeutua lääkäriin ja sanoin kipuasteikoksi 8-9..
[/quote]

Jos sanot että VAS on 9, niin sillon se tarkottaa käytännössä katsoen pahinta mahdollista kipua, jolloin kukaan ei todellakaan makaa paikallaan hiljaa.
[/quote]
Pahinta mahdollista kenen mukaan? Joustoa sen hetkinen kipu on pahinta mitä tämä ihminen on koskaan kokenut? Mistä helkkarista hän voi tietää miltä pitää näyttää VAS:n ollessa 9. Kaikki kun sen itse määrittelee. Harmi ettei voi kipua todeta nopsasti jollain peruslabralla. Sitten kaikki on kiinni hoitajista ja lääkäristä jotka kaikki tietävät sinua paremmin oletko kipeä eli et.

Olen itse sairaanhoitaja ja mulle on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista potilaana ollessa. Esim: viisaudenhampaan poistossa hammaslääkäri yritti poistoa väärällä tekniikalla (vetämällä/vääntämällä), repi hammasta 2,5 tuntia, ei saanut pois. Ompeli kiinni ja lähetti kotiin viikonlopuksi. Maanantaina leukakirurgille, joka totesi että koko pää on palloksi turvonnut eikä suu aukea. Sairaalaan, hammas poistettiin nukutuksessa (ja olivat siinäkin saaneet tehdä töitä oikein tosissaan). Turvotus vaan ikävästi levisi ja meinasi tukkia hengitystiet niin että olin sitten pari vuorokautta teholla...

Minulle tehtiin klipsisterilisaatio. Hommassa meni pieleen ihan kaikki mahdollinen: olen pahasti allerginen sekä luonnonkumille että kaikille tulehduskipulääkkeille. Jouduin kolme kertaa huomauttamaan luonnonkumia sisältävien hanskojen käytöstä, ennen kuin ymmärsivät poistaa ne leikkaussalista. Kohtelivat törkeästi (jätettiin pöydälle jalat levällään leikkaussalin ovi auki käytävälle asti eikä peitetty vaikka erikseen sitä pyysin.) Anestesialääkäri päätti vaientaa minut voimakkaalla kipulääkkeellä kun huomauttelin heidän kämmäilyistään, sillä seurauksella että kun leikkaus päättyi klo 11 aamupäivällä palasin tajuihini klo 3.30 aamuyöllä (kyseessä piti olla päiväkirurginen toimenpide). Leikkaava gyne oli määrännyt minulle kipulääkkeeksi tulehduskipulääkettä jolle olen allerginen sekä Paracetamolia annoksella joka olisi ollut liian pieni 6- vuotiaalle lapselle. Gynekologi oli katetroinut minut leikkauksen aikana, sillä seurauksella että minulle tuli virtsarakon seinämään iso verenpurkauma. Ja lopuksi se sterilisaatiokin vielä petti ja tulin raskaaksi... Kyllä muuten saivat palautetta töppäilyistään. Eivät sentään hengiltä saaneet kuitenkaan...

Näistä omalle kohdalle osuneista jutuista johtuen olen omassa työssäni hysteerisen tarkka. Ja kuuntelen potilasta hyvin herkin korvin- itse kun tietää millaista on olla avuttomana välinpitämättömien työntekijöiden kynsissä.