MITEN teillä hoidetaan perheen raha-asiat, kun toinen tienaa paljon enemmän?

T. Se kyselijä

meillä ei ole (vielä) lapsia. Kummallakin on omat tilit ja olemme sopineet, että maksamme nettotuloihin nähden prosentuaalisesti yhtä paljon yhteisistä menoista. Maksan siis kaikki asumiseen liittyvät kustannukset (asunto on minun nimissä), omat vaatteet, yhteiset ravintolaillalliset/viihteet ja pienemmät lomamatkat. Mies maksaa kaiken autoon ja autoiluun liittyvän, omat vaatteet ja suuremmat ruokaostokset. Yhdessä ostamme pidemmät lomamatkat, kodin elektroniikan yms. Toimii meillä.

Meillä mies tienaa noin kolme kertaa enemmän kuin minä, vaikka molemmat ollaan töissä. Nettona ero on toki pienempi koska verotus tasaa tuloeroja aika hyvin täällä Suomessa.



Mutta rahat ja menot on yhteiset. Ikinä ei ole tarvinnut tästä asiasta riidellä. Ollaan kyllä molemmat aika samantyyppisiä rahankäyttäjiä.

eli käytännössä molemmat maksavat omat laskunsa, eli omat puhelinlaskut, oman auton kulut + vakuutukset, asuntolaina maksetaan puoliksi.

Kotivakuutus, sähkölasku, tontin vuokra ym. yhteiset menot maksetaan suurinpiirtein puoliksi esim. toinen maksaa tontin vuokran, toinen sähkölaskun jne.

Ruokaa ostaa se, kumpi sattuu käymään kaupassa. samoin lastenvaatteita, ym. tarvikkeita.

Itse hankin kuukaudessa n. 1000 euroa enemmän ja sen olen tainnnut pääasiassa käyttääkin itseeni :)

Ja järjestely on että mun rahat on mun rahoja ja miehen on yhteisiä =) (vitsi)



Kaikki rahat on aina ollut yhteisiä meillä. Ei ole aina ollut niin että mies tienaisi enemmän. Olen minäkin häntä monta vuotta menneisyydessä "elättänyt" kun oli nuorempana työttömänä ja opiskeli.



Näin se elämä meillä on aina mennyt ja tulee menemään. Se maksaa kumman tilillä on rahaa ja vapaasti saan miehen tililtä käydä omalleni siirtämässä.

Moniko noista 5 v sitten vastanneista on vielä yksissä? MIten lasten menot eron jälkeen? Entä naiset jotka yleensä näytti olleen niitä huonompituloisia, oliko shokki tottua elämään omalla palkalla? Kun se kaikki yhteinen muuttuu minun ja sinun omaksi vähintäänkin puolissa parisuhteissa (avo- ja avioerot).

Opiskelijoina aloitettiin. Rahat sina olleet yhteisiä. Elämäntilanteet vaihdelleet, kotihoidonvapaata, työttömyyttä, konkurssia, nyt kohta eläkkeellä.

Yhteinen tili, jonne tulee kaikki tulot ja jolta menee kaikki menot. Simppeliä. Kertaakaan 17 vuoteen ei ole rahasta riidelty.

Mies tienaa noin 1500€ enemmän kuin minä.  Mies siis töissä, valmistui vuosi sitten ja minä kirjoitan gradua opintotuella. Ruuat maksetaan vuoroviikoin ja silloin ostetaan sitä mihin on varaa ja muutoin kaikki puoleksi kuten silloinkin kun mies eli opintotuella. Mulle jää yleensä laskujen, vuokran yms jälkeen noin 100€ loppukuuksi ruokaan ja muuhun. Yleensä se menee aika lailla ruokaan ja usein ennen seuraavaa tukea tilillä on noin 10€

Meillä on uusperhe, molemmilla omia lapsia, ei ole eikä tule yhteisiä lapsia. Olemme naimisissa. Mies tienaa nettona tuplat kuin minä.

Molemmat maksavat omien lastensa kulut.

Maksamme vuokran puoliksi. Minä maksan kaikki muut laskut paitsi en miehen autoa. Mies maksaa ruoan riippumatta siitä, kenen lapsi on paikalla. Myös ravintoloissa, joissa käymme viikottain.

Matkustamme paljon kahdestaan. Matkakulut menevät puoliksi, mutta mies maksaa kaikki juoksevat kulut. Tai minä maksan lennot, mutta mies maksaa hotellit, autot, ruoat...yms. En minä pystyisi matkustamaan näin paljoa ( 4-5 matkaa vuosittain) viiden tähden hotelleissa, ellei mies maksaisi.

Eli ei ole kovin tarkkaa.

Mies maksaa kaiken ja minä saan käyttää omat vähät pennoseni ihan mihin haluan.

Meillä on ollut aina yhteinen talous ja kaikki on aina jaettu...koko elämä, ilot ja surut ja rahat ja omaisuus.

Se on jännä juttu miten ne raha-asiat koetaan niin yhteisiksi kun ollaan avioliitossa. Sitten kun erotaan niin käytetään tuhansia euroja asianajokuluihin kun selvitellään kuka maksoi mitäkin ja kumman tämä aiemmin yhteinen omaisuus nyt oikeasti onkaan. Itse en aio ikinä taantua sille tasolle, että ajattelisin olevani osa jotain suurempaa yksikköä, jossa ei ole omaa tai toisen omaisuutta. Kyllä aikuisella ihmisellä täytyy olla sen verran vastuuta, että pitää omat ja muiden  ihmisten talousasiat erossa toisistaan.

Nykyinen naisystäväni oli aiemmassa liitossaan juuri tällainen ihminen, joka ajatteli perheen olevan yksi rahatalous, jossa ei katsottu kuka maksaa mitäkin. Sitten hän erosi ja joutui elämään täysin ominavuin. Minun on pitänyt opetta hänelle esim. litra- ja kilohintojen vertailu kaupassa. Hän osti tapailumme alkuaikoina aina tavaroita katsomatta sen tarkemmin hintoja vaikka elää kädestä suuhun pienellä palkallaan. Ei ollut koskaan tarvinnut kun ei ollut mitään vastuuta omista raha-asioistaan. Nykyään osaa jo hieman ajatella asioita omasta näkökulmastaan, eikä tuhlaile rahaa turhiin tai turhan kalliisiin tavaroihin.

Meillä on alusta asti ollut yhteiset rahat. Seurusteluaikana kumpikin maksoi omat menonsa suurin piirtein, mutta kun mentiin naimisiin niin siitä lähtien rahat oli yhteiset. Molempien palkka tuli samalle tilille, josta maksettiin kaikki laskut. Aluksi meillä ei suurta tuloeroa ollutkaan. Asunto ostettiin 50/50 ja asuntolaina on myös yhteinen 50/50. Sitten tuli äitiysloma, vanhempainvapaa, työttömyys, opiskelu ja työttömyys. Välillä pätkätöitä. Koko ajan on ollut yhteiset rahat, vaikka suurin osa on miehen tienaamia. Pienemmistä hankinnoista ei toisen kanssa keskustella, isot sovitaan yhdessä. Koska mies tienaa enemmän (noin 80% meidän yhteisistä tuloista) niin luonnollisesti hän voi myös rahoja käyttää vapaammin, tai ainakin itse koen niin. Minä vastaavasti välttelen sitä, että suoranaisesti tuhlailisin, vaikka en minä toisaalta mistään tarpeellisesta tingi. 

Mies säästää osan palkastaan työnantajan systeemin kautta ja tämän myötä hänellä on säästöjä, jotka eivät kuulu yhteiseen budjettiin. Jos tilille tulevat rahat eivät riitä, pyydän välillä mieheltä lisää. Minulle sopisi, että elettäisiin minun tulojen mukaan, mutta mies ei sellaista köyhäilyä jaksaisi. Niinpä jos rahaa menee välillä enemmän kuin tulee, niin sitten otetaan miehen säästöistä lisää. 

Minä hoidan maksuliikenteen ja sijoitukset (myös miehen ja lapsen). Miestä ei tällaiset juoksevat asiat kiinnosta ja minusta näiden hoitaminen on ihan mukavaa puuhaa, niin siksi tällainen työnjako. Mies on vasta kahtena vuotena tehnyt oman veroilmoituksensakin, minä hoidin senkin aiemmin.

Kun sain perintöä, annoin siitä puolet miehelle.

Mies kehuskeli tienaavansa tonnin enemmän kunnes vertasimme käteen jäävää osaa. Hänellä isompi veroprosentti joten tienaa 200€ enemmän kuussa kuin minä. Loppui kehuskelu.

Aiemmin väitti pokkana että hän voi käyttää vuodessa kymppitonnin mielensä mukaan koska tienaakin enemmän.

Enemmän tienaava maksaa enemmän, sitä se perhe-elämä meilläkin on.

Meillä mies tienaa suunnilleen tuplasti minuun nähden (nettopalkat noin 1800€ ja 3600€). Mies maksaa kaikki isot laskut, lainan lyhennykset, autojen kulut jne. Minä ostan pääosin ruuat, lasten vaatteet, lahjat, kun on juhlia ja molemmat hankkii omat vaatteensa, silmälasinsa, harrastusvälineensä jne. Lomamatkat varataan kun jommallakummalla on reilusti ylimääräistä rahaa ja reissuissa mies hoitaa ravintolaruuat ym. kun taas minä hoidan shoppailun, mikä yleensä tarkoittaa vaatehankintoja lapsille :). Meillä vuosikausia toimittu näin.

Ansaitsin melko hyvän elantoni pesäpalloseurassa. Jopa avasi tilin https://www.xn--osakessttili-lcba6y.com/. Nyt kiireellisin asia monille perheille on talous. Kerron teille tarkalleen kokemukseni rahan lisäämisestä. Pankit tarjoavat pienen prosenttiosuuden, inflaatio kasvaa ja kasvaa. Ja osoittautuu, että emme säästä rahaa, vaan menemme vain samalle tasolle tai vielä pahempaa, me vain devalvoimme säästömme. Herää kysymys, Mitä minun pitäisi tehdä? Löysin vastauksen itselleni ei vain pitkään, tutkin koko aiheen arvopapereilla, osakkeilla ja joukkovelkakirjoilla. Matkan alussa nämä sanat olivat minulle melkein säädyttömiä. Jopa 3 vuotta sitten, ei ollut tällaista muotia investointeihin, ja se ei ollut helppo ymmärtää, mitä oli mitä. Lopulta päätin sijoittaa ja sitten huomasin, että tililläni on melko suuri määrä, koko tämän ajan tippuu kiinnostusta

Tarvitsetko pikalainaa?

Tervetuloa kaikille! Lainauskapasiteettimme vaihtelee 2 000 € – 3 500 000 € ja kohtuullinen 2 % korko erittäin yksinkertaisin ja vaivattomin ehdoin. Jos kiinnostuit, jätä viestisi sähköpostitse: dakany.endre@gmail.com

Tarvitsetko pikalainaa?

Tervetuloa kaikille! Lainauskapasiteettimme vaihtelee 2 000 € – 3 500 000 € ja kohtuullinen 2 % korko erittäin yksinkertaisin ja vaivattomin ehdoin. Jos kiinnostuit, jätä viestisi sähköpostitse: dakany.endre@gmail.com

Tarvitsetko kiireellistä lainaa maksaaksesi velkasi? Tarvitsetko lainaa uuden yrityksen perustamiseen? Tarvitsetko henkilökohtaista lainaa? Tarjoamme kaikenlaisia lainoja 2 prosentin korolla. Ota meihin yhteyttä tänään sähköpostitse: (jameskong.loanfirm@gmail.com)

Kiireellinen lainatarjous.