sk-78 ja muut IVF/ICSI vko 35-36

sitä soittoa Naistenklinikalta ja toivotaan, että edes yksi alkio olisi selvinnyt sulatuksesta ja päästäisiin siirtoon. Kyllä tää odottaminen käy hermoille. En oo saanu koko yönä oikein nukuttua, kun asia on tullu uniin vaikka minkälaisina panajaisina. Ja ajatukset ei kulje lainkaan, kun vaan miettii, että mitenkähän on mahtanut käydä. Mahakin on ihan sekaisin osittain varmaan noista lääkkeistä ja osittain jännityksestä. No ei tässä auta muuta kuin odotella.



Palailen, kunhan tiedän mitä tapahtuu. Lupailivat, että klo 11 mennessä yrittävät soittaa.



terveisin hermoileva sk-78

Huh, kun helpotti se puhelinsoitto. Vielä en edes tiedä, että onko alkioita enemmän kuin yksi, sillä en tajunnut sitä jännitykseltäni edes kysyä ja näkeehän sen sitten paikan päällä. Ja sitten on kuitenkin sekin otettava huomioon, että olen pienikokoinen ja voi olla, että lääkäri ei suosittele edes kahden alkion siirtoa, vaikka kaksi olisikin selvinnyt hengissä. Nyt pääsen kuitenkin taas piinailemaan. Täytyy toivoa, että tällä kerralla olisi parempi onni kuin edellisellä kerralla.



En saanut aamulla oikein kommentoitua mitään, kun ei ajatukset kulkenu, mutta nyt ajattelin sanoa, että tää oli hyvä idea aloittaa uusi pino, kun se edellinen alkoi pikkutintin hyvillä uutisilla ja nyt on tilanne se kun on. Toivon myös koko sydämestäni paljon voimia pikkutintille ja hänen miehelleen heidän suuressa surussaan.



sk-78

kysyä, että teetkö SaraMaarika testin taas itse kotona, vai käytkö verikokeessa?



Tsemppiä vielä näihin muutamaan piinispäivään ennen testiä. Toivotaan, että kaikki krampit sun muut mitä olet kuvaillut ovat aiheutuneet kiinnittymisestä ja keskiviikkona pamahtaa se selkeä plussa.



Mä palailen, kunhan pääsen siirrosta takaisin koneen ääreen.

En todellakaan kuvitellut olevani täällä heti, mutta ajatukset kiertävät aina samoja kehiä... ja yksi suunta niillä on uudet hoidot uusi toivo.

Laitoinkin jo oman aloituksen ja kysymysryppään, joihin toivon vastustausta teiltäkin - jos jaksatte.



Mielelläni jännitän kanssanne ja toivon mitä parhainta onnea! Jos taas minusta ei kuulu mitään, tuska lyö taas aaltona ja on parempi pystyä poissa palstalta. en tiedä miten tämä mieli vie.

Eli sk-78:

teen testin kotona ihan normaalilla apteekin raskaustestillä. Mun klinikka antoi sen, ja ne uskoo, että se on ihan yhtä hyvä indikaattori kuin veritesti. Jos sitten sen jälkeen haluan vielä tietää hcg arvon, niin voin käydä mittauttamassa sen, mutta se on vapaaehtoinen. Viimeksi, kun olin raskaana, niin kotitesti oli kyllä ihan klaari (testiviiva vahvempi kuin kontrolliviiva), joten tiedän mitä odottaa, jos kaikki hyvin.

Nää mun haamut pitkin syksyä on olleet todella ärsyttäviä ja toivonkin, että nyt tulee joko selkeä nega tai selkeä plussa...



Ja hyvä, että pääset siirtoon! :-)



Pikkutintti:

Kävin lukaisemassa aloittamasi pinon ja täytyy sanoa, että PAS:ista en tiedä juuri mitään, kun mulla ei ole koskaan ollut mitään pakkasessa. sk-78 varmaan osaa vastata tuohon sulatusjuttuun.



Uudelleenpakastuksesta olen myös lukenut ja se on käsittääkseni täysin mahdollista, en tiedä kylläkään, mitkä ehdot uudelleenpakastukselle on.



Solut ovat tyypillisesti

4-soluisia, jos ne siirretään 2 päivänä punktiosta

8-soluisia, jos ne siirretään 3 päivänä punktiosta

tai

plastokystia, jos ne siirretään 4-5 päivää punktiosta



Eli solut jakaantuu 24 tunnin välein hedelmöityksestä ensin kahteen, sitten neljään, sitten kahdekaan, sitten 16:een, siitä edelleen 32:een jne. Yleensä laskeminen alkaa käydä hankalaksi tuon 16 jälkeen...



Solu on hyvänlaatuinen, jos se on jakautunut ideaalisesti oikeassa aikataulussa (ei liian nopeasti, eikä liian hitaasti) eikä siinä ole fragmentteja eikä ylimääräisiä jakautumisia (esim. tumanjakautuminen). Solu voi siis olla 4-soluinen ja olla 1 luokkaa, toisaalta 4-soluinen ja 3 luokkaa (paljon fragmentteja jne).



Yleensä soluilla, jotka ovat 1 tai 2 luokkaa on paras mahdollisuus kiinnittyä, eli ideaalisesti tavoitteena on siis saada soluja, jotka jakautuu oikean aikataulun mukaan ja jotka tipahtavat noihin luokkiin. Tietääkseni se, että alkio siirretään 4- tai 8-soluvaiheessa ei pitäisi tuoda mitään etua/haittaa. Joskus annetaan olla pidempään kaapissa vain sen tähden, että halutaan selvittää jakautuuko solu edelleen ideaalisesti vai pysähtyykö aina esim. 4-soluvaiheeseen. Jos solu jakautuu kaapissa hyvin plastokystivaiheeseen (yli 32 solua), niin se on todennäköisesti niin hyvä solu, että sen mahdollisuudet kiinnittyä ovat suuret. Plastokystiviljelyä ei toisaalta tehdä, ellei alkioita ole paljon, sillä monet alkiot eivät kestä kaapissa, vaikka kohdussa selviytyisivätkin - kato on siis aika suurta.

Tulin itse aikoinaan raskaaksi 8-soluisesta 2.luokan solusta, ja nyt yritän samaa 4-soluisella 2.luokan solulla... Toivon, että nappaa! :-)



Kuinka nopeasti voi keskenmenon jälkeen yrittää uudelleen on varmaan aika tapauskohtainen juttu... Kannattaa vaikka soittaa klinikalle, joka teki sun kaavinnan ja kysyä heiltä, kun he tietävät, mihin tilanteeseen jäit?



Toivottavasti tämä auttoi...

Täällä sitä taas ollaan. Ajatukset on hieman sekavat. Siirto saatiin kyllä tehtyä eikä siinä mitään, mutta lääkärin puheet saivat ajatukset harhailemaan ja mielen maahan. Ei sillä että pitäisi olla kauhean surullinen tai jotain, mutta jokin painaa nyt mieltä tosissaan. Äh ei tästä tule mitään, mistähän sitä aloittaisi.



Ensinnäkin eilen oli sulatettu yksi putki, jossa oli ilmeisesti se yksi 5 soluinen alkio. Tämä alkio ei kuitenkaan selvinnyt sulatuksesta. Tänään oli sitten sulatettu toinen putki, jossa oli kaksi muistaakseni 8 soluista alkiota. Näistä alkioista vain toinen selvisi sulatuksesta ja näin ollen siirrettiin yksi alkio.



Jostain syystä ennen siirtoa mulle tehtiin ensin UÄ-tutkimus alakautta ja se ei ollut mukava kokemus, sillä rakonhan piti olla täynnä siirtoa ja vatsan päältä tehtävää ultraa varten. Tämän jälkeen, kun lääkäri laittoi levittimen emättimeen ja alkoi puhdistaa kohdun suuta, niin kaikki sattui hieman ja nyt siirron jälkeen tihuttaa hieman verta. Viimekerralla siirto ei tuntunut missään ja nyt oonkin ihmeissäni, että miksi tällä kertaa sattui ja miksi tulee pientä veritihkua.



Eikä tässä vielä kaikki. Kun puin vaatteita päälleni, niin lääkäri jutteli minulle jatkosta ja aloitti, että jos tällä kerralla tulee negatiivinen tulos, niin seuraavan kierron alussa heti vuodon loputtua tehdään ylimääräinen ultra ja katsotaan millainen kohdun limakalvo on heti vuodon jälkeen. Olin vähän ihmeissäni, että miksi se nyt alkaa puhua negatiivisesta tuloksesta, kun toinen lääkäri on ollu meidän kohdalla aika optimistinen jne. Eikö tässä olekaan onnistumisen mahdollisuuksia ja lääkäri yritti valmistella meitä negatiiviseen tulokseen? Kun pääsin kotiin niin kyllä tuli kyyneleet ja autolla ajaessakin ajatukset oli jossain muualla kuin ajamisessa. Mulla on tosi paha olla. Mahakin on aika kipeänä tällä hetkellä. Tuntuu vaan siltä, että pitikö siirto sitten tehdä, jos mulla ei kohtu ollukaan kunnossa. Pitikö tämä alkio käyttää, jos onnistumisen takeita ei ole?



Lisäksi papereissani näin myös sanan endometrioosi. Sitäkö ne nyt epäilee, kun me ollaan näin pitkällä hoidoissa. Jorvissahan lääkäri perui sen vatsaontelontähystyksen, kun oli sitä mieltä, ettei sitä tarvita, kun syy on selvästi miehessä. Nyt jos sekin olisi tehty, niin tiedettäisiin ainakin onko mulla endometrioosia vai ei. Nyt tässä tulee samalla kiukku näiden kyynelten kanssa, enkä saa oikein kirjoitettua mitään kunnolla.



Mieli on tosi maassa, vaikka yritänkin ajatella positiivisesti siitä, että kyllä tämä siirto onnistuu. Verikoe mulla on 12.12. Tosin pp12 olisi jo lauantaina 10.12. eli voi olla, että teen silloin jo kotitestin.



pikkutintti: mä vastailen sulle tosta PAS:sta, kunhan saan ajatukseni hieman enemmän kasaan.

...pitäisikö kohta alkaa testaamaan...

En uskalla, kun pelkään negaa. Yksi kaverini sitäpaitsi testasi PP13 illalla ja sai puhtaan negan ja vasta PP14 aamulla puhtaan plussan - eli pelkään myös väärää negaa ja paniikkia.

Voi voi. En olisi niin paniikissa testaamisesta, ellei tuntuisi niin vahvasti siltä, että olen raskaana. Nytkin kuvottaa niin, että en tiedä pitäiskö lähteä laittamaan pää pönttöön vai ei... Olen jo kahteen kertaan syönyt hedelmiä ja pähkinöitä ja keksejä ja ties mitä että kuvotus menee pois, mutta se palaa aina vartin päästä syömisestä - en voi jatkaa syömistä tässä määrin, koska kohta olen muuten ihan tolkuton pallo...



Mutta, voihan minulla olla se vatsatautikin, mitä on nyt liikkeellä, ja se tässä hermostuttaa. Onko mulla vatsatauti, olenko raskaana vai olenko luulosairas? Todennäköisesti viimeisin, sillä näinä viimeisinä päivinä kuvittelee jokaisen aivastuksenkin raskausoireeksi.



Nyt tuli purettua omaa mieltä ihan tarpeeksi :-)



sk-78: minullahan on takana paha endometrioosi ja se leikattiin parisen vuotta sitten. On vähän kaksi piippuinen juttu, kannattaako endoa leikata kovin helpolla, koska leikkaus aina aiheuttaa kiinnikkeitä ja ne taas puolestaan estävät raskautta. Toisaalta, jos on paljon endometrioosikudosta, ne estävät raskautta. Aikamoinen kierre. Sekä leikkaus että raskaus pitää endon oireet kurissa (ainakin jonkin aikaa). Eli jos vaan endon kanssa raskautuu ilman leikkausta, niin se olisi kaikkein paras vaihtoehto.



Minullahan on myös se tilanne, että ellen nyt plussaa, niin mun kohtu tähystetään (alakautta, ei vatsanpeitteiden läpi), koska lääkäri haluaa tarkistaa kohdun tilanteen ennen jatkoa. Ja juu - munkin alkionsiirto loppui sanoihin, että ' jos nyt et raskaudu, niin ennen seuraavaa hoitoa tehdään hysteroskopia' . Oli heti sellainen olo, että kas kas, tässähän suunnitellaan jo negatiivisen tuloksen jälkeistä aikaa. Ymmärrän kyllä miksi, mutta olin silloin ihan yhtä tyrmistynyt kuin sinä. Olisi ollut kiva, jos olisi vaan toivotettu hyvää onnea kiinnittymiseen... ja juteltu sitten lisää, jos nega tulee.

Palailenpa minäkin tänne palstalle monen viikon jälkeen.

Ensinnäkin pikkutintti, olen todella pahoillani keskenmenostasi. Kyynelet silmissä luin minäkin tekstiäsi.

Sen sijaan SaraMaarikalle tosi paljon tsemppiä ja plussa-peukutuksia viimeisiin piina-hetkiin.



Ehkäpä muistatte mut IVF-ICSI vko 35 pinosta. Eli tarinammehan meni lyhyesti niin että ensimmäisen ICSIn nega-tulos vaihtui ensin plussaksi, mutta vain pari viikkoa myöhemmin sain kuulla ettei alkio ollut kehittynyt eteenpäin, vaan jäänyt raskausviikkojen 5-6 tasolle eikä sydäntä näkynyt ultrassa. Olin sitten lääkkeellisessä tyhjennyksessä lokakuun alkupuolella. Siitä lähtien olen yrittänyt keskittyä mahdollisimman paljon kaikkeen muuhun. Ja ainakin mulle se on tuntunut hyvältä ratkaisulta. Nyt viime viikolla lopulta sain sitten ihan luomumenkat. (siitä lienee vuosi kun ne viimeksi on tullut ilman mitään lääkkeitä. Joten sen puolesta tuli hyvä mieli että joku vielä sentään kropassa toimii :) vaikka nyt yli 6 viikkoa menikin niitä odotellessa. ) Nyt sitten naukkailen zumenonia 3 kertaa päivässä odotellessa ensimmäistä PASsia, joka tehdään todennäköisesti ensi viikon perjantaina. Jännittää kyllä kovasti että sulaako meidän alkiot (niitä on 3 kpl). Toivottavasti niistä edes joku jaksaa siirtoon asti. Koitan olla toiveikas mutta en liian toiveikas noiden PASsien suhteen. Pelkään kuitenkin kokoajan tosi paljon, ettei se niin helpolla onnistu. Päästiin jo onneksi uuteen IVF jonoon ja sitten maaliskuulla on siihen uusi aika varattuna, mutta toivon nyt kuitenkin että sinne asti ei tarvisi odottaa.



Lopulta on lumi tullut maahan ja on ihanaa kun joulu lähestyy. Jouluna vaan oikein korostuu se kuinka kaikki viettävät joulua perheen parissa. Olis niin ihanaa kun se pikku nyytti täydentäisi tämän meidänkin parivaljakon... Juuri laskin että tästä on nyt tulossa neljäs joulu kun toivoisin voivani kertoa " tuleville isovanhemmille" että on tulossa uusi perheenjäsen.. Tuntuu vain että taidan olla tosi naiivi edes miettiessäni tuollaisia. Mutta kenties joku kerta senkin aika vielä koittaa...



sitä odotellessa,

pewina

Unohtuipa ihan toivottaa peukutuksia sinulle sk-78. Täällä tullaan perässä koko ajan.. Toivotan sinulle pitkää pinnaa pitkiin ja hitaisiin piinapäiviin.. (ainakin mun mielestä alkusyksystä ne tuntui siltä kuin aika olisi totaalisesti pysähtynyt.)

t. pewina peukut pystyssä

Heissan täältä piinapuolelta!



Kiva että Pewina tulit joukkoomme! Toivotan sinulle todella paljon onnea PASsiin. Eiköhän se nyytti tule teidänkin Jouluun pikku hiljaa...



Miten on sk-78 piinailut alkaneet?



Oletko Pikkutintti saanut klinikalta infoa, milloin pääset yrittämään uudelleen?



Itsellä on huonoja uutisia: lämmöt on laskeneet (joo olen lugeista huolimatta mittaillut niitä...) ja hyvältä näytti, kunnes tänä aamuna tyypillistä menkkalämpöä :-(



Ja sen lisäksi eilen illalla alkoi pieni tiputtelu. Meinasin pyörtyä kun näin.

Olen ollut niin varma, että olen raskaana, koska mulla on viimeiset kolme päivää ollut ihan tolkuttomia kuvotus -kohtauksia. Etoo niin, ettei tiedä pitäiskö oksentaa vai syödä jotain suolaista vai makeeta nopeasti... Ehkä mulla on sitten kuitenkin ollut vaan lievä vatsaflunssa.

Harmittaa, harmittaa, harmittaa.



En ole kuitenkaan viittinyt testata etuajassa, vaan pidän nyt kiinni klinikan ohjeista testata tasan PP14, niin sitten ei tarvi ainakaan juosta apteekisssa hakemassa uusia testejä, jos tulos ei miellytä... Sitähän hulluna testaa maailman tappiin asti, kun sille linjalle lähtee - minä ainakin :-)



Mutta siis enää 24h odotusta ja se on sitten siinä.

Kiitos infopaketeista (solujen jakaantuminen jne).



Ajatukset kulkevat monilla poluilla ... tänään olen mm miettinyt, kuinka mahdollista oli, että olisin itse ollut hengenvaarassa myös - tuntuu kaukaiselta ajatukselta, oudolta. Ilmeisesti vakava mahdollisuus oli kuitenkin olemassa, jos keskenmenoa ei olisi tullut ja kaikki bakteerinen veri päässyt samalla pois...



Yritän olla onnellinen siitä, että keskenmeno tapahtui kuitenkin itsekseen (sisätutkimuksen jälkeen) eikä ollut sitä mahdollisuutta, että äitiä eli minua olisi oman terveyden säilyttämisen vuoksi kasketty syömään jotain raskaudenkeskeyttävää lääkettä. Karmiva ajatus.



Lisäksi olen tänään selvittänyt, että sikiö kuljetetaan tutkimusten jälkeen krematorioon tuhkattavaksi. En tosin tiedä, pitäisikö minun (itseni takia siis) olla paikalla kun pikkulaatikko poltetaan. Ilmeisesti sikiöstä ei jää mitään tuhkaa, jota voisi ripotella nimettömien muistolehtoon. Aion pitää krematorion vieressä olevaa muistolehtoa joka tapauksessa tiitiäisemme muistopaikkana. Menin nyt sitten paikan päälle krematorioon polttamisen ajaksi tai en.



Kevyemmät toiveikkaammat ajatukseni ovat tulevissa hoidoissa. Jälkitarkastus on 30.12. jonka jälkeen voimme alkaa suunnitella jatkoa. Yleensä yhdet kuukautiset keskenmenon jälkeen riittävät. Nyt kuitenkin bakteeritulehduksen vuoksi selvitetään vielä tarkkaan, tarvitsenko jatkossa jonkun suojalääkityksen tai jopa puolen vuoden yritystauon (tätä en suostu ajattelemaan vielä...) ensin.

Suunnitelmissa siis PAS mahd pian. Ja luomuhaaveitakin on siinä rinnalla.



Onpas teillä jännittäviä aikoja! Olen täällä lämmöllä seuraamassa etenemistänne ja lähetän plussasäteitä.



pikkutintti

Niin se vaan on, että viikonlopun etova olo, kipeät rinnat ja kohonneet lämmöt vaihtuivat maanantai-iltana pieneen tiputteluun... Ma-ti yönä tuli yhtäkkinen raastava kipu ja ryntäsin vessaan, mutta mitään ei tapahtunut. Itse asiassa tiistaina vuoto loppui ihan kokonaan ja ajattelin, että ehkä oli ollut vain vaaran paikat.



Mutta tiistai-iltana vuoto alkoi uudelleen, lämmöt laski, etova olo oli tiessään. Laitoin luget silti ja toivoin parasta.



Aamuyöstä ulos tuli iso klöntti hyytymää tms. En kerennyt paljon juuri kurkkia. Tein samalla raskaustestin ja negaa tuli. Nyt aamulla vuoto on heikentynyt ja saa mut miettimään, että olikohan se kuitenkin istukka, joka lähti irti silloin edellisyönä...?



Noh, sitä en tiedä koskaan. Nyt ihmettelen, että mitä seuraavaksi. Varmaan kohduntähystys, että katsotaan, että siellä on kaikki kunnossa. Jos tää oli syksyn kolmas varhainen keskenmeno (aiemmin siis PP14 hcg 24 ja PP14 hcg29), niin jotain on vialla...



Voi voi. On tämä kyllä vaikeaa... :-(



Pikkutintti, toivottavasti sinä pääset nopeasti uudelle kierrokselle, eikä mitään bakteeriongelmia tule.

Pahoittelut negasta SaraMaarika. Kolme varhaista keskenmenoa syksyn aikana on raskas koettelemus. Pyytäisin itse kyllä päästä tarkempiin tutkimuksiin! Voimia ja jaksamista sinulle.



SK-78:lle tsemppiä PAS:in jälkeiseen piinailuun. Käyn välillä katsomassa kuulumisiasi, joten laitahan pinoon välillä viestiä miten piinailu etenee.



Ja Pikkutintti: laitoinkin jo surunvalitteluni tuonne toiseen pinoon. Kyllä viestisi sai omankin mielen järkkymään. Luettuani viestisi surin asiaa koko illan itkeä tihrustellen. Itselläni oli neuvolassa otetussa pissatestissä myös jotain häikkää (epäilivät tulehdusta) muutama viiko sitten. Kävin uusintatesteissä ja niissä ei onneksi ollut mitään. En silloin arvannut ollenkaan millaisesta asiasta on kyse. Voimia myös sinulle. Ja älkää luovuttako.





Terkuin, Tuulia

Voi kun kurja, että testitulos oli negatiivinen. Toivottavasti pääset johonkin tutkimuksiin ja lääkärit sais selvitettyä syyn näihin varhaisiin keskenmenoihin. Lähetän täältä ison halauksen sinulle SaraMaarika!



Pewinalle tsemppiä tulevaan PAS:iin.



Kiitos myös Tuulian ja pikkutintin viesteistä. Yritän tänään laittaa sulle pikkutintti jotain vastauksia tosta PAS:sta.



Sitten omaa napaa. Eilen en jaksanut kirjoitella mitään, kun olin niin kauhean väsynyt. Olo on vähän piristyneempi, enkä oo siis enää niin maassa, kuin siirron jälkeen. Mieheni sanoi minulle toissa iltana, että kyllä ne lääkäritkin vois vähän ajatella, ennen kuin menevät mitään puhumaan. Näillä hormonimäärillä kun tunteet on muutenkin pinnassa.



No eilen olin sitten terveystarkastuksessa työpaikan terveystalolla ja se reissu meni ihan hyvin ja sain luvan aloittaa työt eli terveydessä ei ollut mitään häikkää. Huumetestikin oli negaa :), eikä hormonit aiheuttanu siinä mitään ongelmatilannetta, vaikka vähän sitä jännitinkin. Ite kun oon ollu noiden pikatestien kanssa aika paljon tekemisissä, niin tiedän miten helposti niitä ristireaktioita tulee. Ainoo, mistä juteltiin vähän pidempään sen terveydenhoitajan kanssa oli tää toissapäiväinen siirto eli jos ja toivottavasti kun siirto onnistuu, niin miten voin tehdä töitä sen jälkeen. Olen siis menossa tekemään laborantin sijaisuutta ja tulen siinä käsittelemään hyvin paljon erilaisia kemikaaleja, joista osa on liuottimia. Lopulta saimme selvitettyä, että se ei aiheuta ongelmia ja liuottimiakin käytetään hyvin pienissä määrin ja kunhan muistaa kaikki suojaimet, niin ongelmia ei pitäisi syntyä.



Eilinen reissu sinne työpaikan terveystalolle oli kuitenkin aika rankka, kun olin yksikseni liikenteessä ja eilinen ilma oli mitä oli. Kun siinä edestakaisen matkan oli ajanut, niin yli sata kilometriä oli täynnä ja hartiat jumissa. Sen takia en eilen sitten jaksanut kirjoitellakaan, vaan nukuin lähes koko illan.



Olotilassa ei oo tapahtunu kummempia muutoksia. Välillä mahaa nipistelee ja välillä on kylmä ja toisella hetkellä lämmin. Lämmöt on lähellä 37 ja olo on aina välillä tosi väsynyt. Eli ota tästä nyt selvää. No huomenna aloitan työt ja sitten luulen ja toivon, että loppu piinisaika kuluu siivillä. Ja voi olla, että iltaisin oon aika poikki, kun tulen töistä. Onneks on heti alkuun tällainen kevyt aloitus, kun tällä viikolla on vain kaksi työpäivää ja ens tiistai on itsenäisyyspäivä ja sen jälkeen kolme päivää töitä eli eka täysi viikko on sitten se, kun on testaamisen aika.



Oho, kun tuli taas kirjoitettua. No tällaisia kuulumisia tällä kerralla.



terveisin, sk-78 + " käpynen" pp2

Eli tässä vastauksia PAS-kysymyksiisi:



1. Onko teillä ollut PAS-siirrossa minkälainen lääkitys vai luonnolliseen kiertoon? Miksi?



Ensimmäinen PAS-yritys oli tarkoitus tehdä omaan kiertoon, mutta oma hormonitoimintani teki tenän, eikä siirtoon päästy. Ilmeisesti Estradioliarvo ei noussut tarpeeksi korkealle ja näin ollen ovulaatio ei päässyt tapahtumaan kunnolla. Ja samalla kierto oli tosi lyhyt.



Tämän seurauksena lääkäri päätti, että seuraava siirtoyritys tehtäisiin lääkkeelliseen kiertoon, jotta siirtoon päästäisiin varmasti. Kun vuoto marraskuun alussa alkoi, niin aloitin syömään Progynova nimistä hormonia kahdesti päivässä. Kun siirtopäiväksi päätettiin viime viikolla tämän viikon maanantai, niin aloitin Lugesteronien käytön perjantaina (200 mg). Lugesteronia laitan 3xpäivässä. Ja nyt sitten piinaillaan ja käytetään noita molempia lääkkeitä niin kauan kunnes lääkäri sanoo, ettei enää tarvitse.



2. Miten alkiot kestivät sulatusta?



Ensin alkioistamme sulatettiin yksi yksinäinen, joka oli muistaakseni silloin pakastusvaiheessa 5 soluinen ja hiukan muita hitaammin kehittynyt. Tämä alkio ei kuitenkaan selvinnyt hengissä sulatuksesta.



Seuraavaksi sulatettiin yksi putki, jossa oli kaksi muistaakseni 8 soluista alkiota. Näistä alkioista ei kuitenkaan selvinnyt kuin toinen hengissä, mutta onneksi edes tämä yksi, jotta päästiin siirtoon.



Tämän jälkeen meillä on pakkasessa vielä yksi putki, jossa on kaksi alkiota.





3. Monta solua alkiossa voi olla? Miten teillä?



Meillä ICSI:ssä saaduista alkioista 5 oli 8 soluisia ja yksi 5 soluinen. Meillä tuoresiirto tehtiin vasta kolmantena päivänä punktion jälkeen eli alkiot oli kolmen päivän ikäisiä.



Näistä solumääristä olet saanut jo hyvin vastauksia eli jätän tähän sen enempää kirjoittamasta.



4. Mitä teille on sanottu uudelleenpakastamisesta?!



Lääkärimme sanoi, että uudelleenpakastus tehdään, jos alkio on sellainen, että sen voi pakastaa udelleen (biologi arvioi). Eli jos kaksi alkiotamme olisi selvinnyt hyvin, niin toinen olisi siirretty ja toinen pakastettu uudelleen. Lääkärimme kertoi, että näistä uudelleen pakastetuista alkioista ei ole vielä paljon kokemusta, mutta niistä jotka ovat selvinneet toisesta sulatuksesta, on yleisesti ottaen saatu raskaus alkamaan.



Jos on kokemusta:



5. Kuinka pian keskenmenon jälkeen jatkoit hoitoja?



Meillä silloin syyskuun alussa tuli plussa siitä ICSI:n tuoresiirrosta, mutta joku ei ollut kohdallaan ja hormoniarvot nousivat hitaasti. Lopulta kaksi viikkoa ensimmäisen verikokeen jälkeen tulos oli jälleen negatiivinen eli eipä jaksanut pieni enkelimme kasvaa sen enempää. Tuon jälkeen kävin jälkitarkastuksessa ja seuraavista kuukautisista alkoi kierto, johon piti siirtoa yrittää, mutta jota ei päästy tekemään oman hormonitoimintani takia. Seuraavan vuodon alkaessa aloitinkin sitten nämä hormonit ja siirto tehtiin maanantaina. Eli yhdet kuukautiset pitää välissä tulla normaalisti, jotta voidaan lähteä yrittämään uudelleen.



Toivottavasti pääsisitte mahdollisimman nopeasti siihen PAS:iin, ettekä joutuisi pitämään puolen vuoden taukoa. Voimia ja halauksia sinulle pikkutintti!

Noniin, negasta on jo toivuttu ja hommasin itselleeni ajan pikaisesti kohduntähystykseen. Se on siis jo 13.12 - siis noin kahden viikon päästä!



Hedelmöityshoitolääkärini kanssa sovittiin, että olen nyt pillereillä ja sitten ajoitetaan pillereiltä suoraan seuraava hoito tammikuulle - näin ei tarvitse ajoittaa hoitoa kierron mukaan, eikä toisaalta endometrioosini lähde jylläämään.



Huh huh. Melkoista luovintaa oli koko aamupäivä, kun junailin tuota tähystysaikaa kiireellisenä. Soittoja sinne sun tänne, mutta onnistui lopulta! :-)



Näin ollen minulla on nyt ihan hyvä fiilis. Saisi nyt jotain selkoa tuohon kohdun tilanteeseen... Ei ylipäänsä ole ehkä kovin hyvä raskautua ennen kuin tietää pystyykö kohtu raskauden kantamaan, sillä ikävää sekin on, jos sitten myöhemmillä viikoilla tulee hankala keskenmeno kohdun takia. Sellaista ei voi pikkuiselle tehdä :-(



Näin siis täällä tänään :-)

Tosiaan sinulla on nyt tärkeä on saada ensin kohtu kuntoon - kuten minullakin. Hyvä että pääset kunnon tutkimuksiin!



Kiitos sk vastauksista ja positiivisia säteitä piinailuusi!!!



Onnea matkaan myös Pewinalle!



Kiitos sanoistasi Tuulia.

Ensinnäkin SaraMaarika on hyvä, että sait sen ajan nopeasti siihen kohduntähystykseen, niin saatte selvitettyä tilanteen kunnolla! Tulethan sitten kertomaan kuulumisesi. Ja Pikkutintille kiitokset plussasäteistä!



Sitten omaa piinaa... Eli viimeviikolla tuli tosiaan aloitettua työt pitkästä aikaa ja iltaisin olinkin niin väsynyt, etten jaksanut edes kirjoitella. Onneksi tämä alku on tällainen pehmeä (töitä 2 pvä, 2 vapaata, töitä 1 pvä, 1 vapaa ja töitä 3 pvä ja viikonloppu) :). Viikonloppu meni nettipimennossa, mutta nyt meillä toimii rakennuksella nettikin ja pääsen taas kertomaan kuulumisiani.



Tänään on siis menossa piinapäivä 7 ja viikko aikaa verikokeeseen. Viimeviikon masentuneista fiiliksistä oon toipunu ja nyt on taas toiveet kuitenkin korkealla. Oireita ei kauheasti ole ollu, mutta välillä on tunne, että olen varmasti raskaana ja välillä se tunne häviää. Jos nyt jotain " oireita" pitäisi keksiä, niin oli mulla tossa loppuviikosta sellasta jännää kihelmöintiä navan vieressä ja tän päivän aikana on tullu juostua vessassa myös vähän väliä (no ehkä oon juonu vaan normaalia enemmän). Mut sit välillä on semmosia menkkamaisia tunteita ja mä olinkin jo viikonloppuna varma, että nyt se vuoto alkaa, mutta ei ole vuotoa näkynyt. Rinnat aristaa kanssa jonkin verran ja sen lisäksi musta tuntuu, että valkovuotoa tulee normaalia enemmän (tosin luget voi vaikuttaa näihin aika paljon). Eli eipä tässä mitään selvää ole.



Piina-aika on menny tähän mennessä tosi nopeasti tuon uuden työn ansiosta, kuten vähän ajattelinkin. Mutta on sitä testipäivää ja testaamista silti tullu mietittyä ja voi olla, että testaan jo perjantaina kotona (vaikka eihän tulos välttämättä ole vielä silloin positiivinen, vaikka olisinkin raskaana), kun firman pikkujoulut on illalla. Tietäisi joisinko terästetyn vai terästämättömän glögin, vaikka luulen silti, että kallistun jokatapauksessa terästämättömään. Perjantaina olisi pp 11 ja viimeks mulla tehtiin verikoe juuri tuona päivänä ja PAS-lappusen mukaan verikoe tehdään pp12, mutta se osuu viikonloppuun ja näin ollen mun verikoe meni vasta maanantaille. No saa nähdä miten käy, noita testejäkin kun löytyy edelleen tuolta kaapista...



Tällaisia kuulumisia mulla tällä kerralla. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!



terveisin, sk-78 +" käpynen" pp7

Nyt pitää pitää hermot kurissa ja odotella ihan oikeasti ensi maanantaita. Eilen illalla nimittäin sorruin kuitenkin tekemään testin ja kuinkas ollakkaan siihen ilmestyi sellainen vaalea viiva testiviivan kohdalle. Se muodostui hyvin hitaasti, mutta kyllä se jo ennen kymmentä minuuttia oli aika selvästi nähtävissä. Nyt siis jännätään maanantaita ja verikokeen tulosta. Toivottavasti tällä kertaa arvot olisivat paremmin nousussa, kuin viimeksi ja pienokainen pysyisi siellä, eikä tulisi heti pois. Eli kait täällä sitten ollaan raskaana. Ei noiden käytössä olevien hormonien (Progynova ja Lugesteron) kai pitäisi antaa väärää testitulosta, eihän?



Nyt takaisin töiden pariin. Oli vaan pakko päästä kirjoittamaan ja kertomaan jollekulle.



terveisin, sk-78 + " käpynen" pp11

... ja toivotaan, että viiva vain vahvistuu! :-)



Voi että, kun olisi kiva ollut olla sinun mukana plussajunassa, mutta ei niin ei...