Lue keskustelun säännöt.
Vihaan lapsipuoltani!! Siis NIIN VIHAAN NYT!!! Ennestäänkin
15.08.2012 |
rasittava kakara on käynyt aivan sietämättömäksi nyt kun saatiin miehen kans yhteinen vauva, on pikkusisarpuolelleen aivan järkyttävän mustis ja tekee kaikkea piruutta heti kun silmä välttää ja muutenkin!! Miehen lapsi edellisestä suhteesta asuu siis meillä koska äitinsä on alkkis, mut meillä on ollu myös vaikeuksia tytön kans ja nyt tuntuu että mä en ainakaan haluis sitä meille ainakaan enää!! Ja mä sen joudun huolehtimaan pääosin kun mies "aina" töissä. Ei tee hyvää 4v tunne-elämällekään olla paikassa jossa on epä-toivottu, ja kun en ole huoltaja ja isänsä ei oikeen mihinkään mitään kommentoi, mitä voin tehdä??
Kommentit (268)
entäpä, jos kuolet ja sinun lastasi kasvattaa nainen, joka vihaa lastasi?
miten olet tehnyt lapsen miehelle, jonka lasta vihaat?
Ei 4-vuotias ole paha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä noin pahaa 4-vuotias on voinut tehdä?
herrajumala näitä uusperheitä :(((((((
Samalla logiikalla, jos tuttava YDINperheessä isä hakkaa lapsiaan, niin herrajumala näitä ydinperheitä...
AP:n veikkaisin olevan provo. Jotkut nyt välttämättä haluaa päivästä toiseen uusperheitä vainota keksimällä mitä sairaimpia aloituksia.
Mut, jos juttu tosiaan totta niin suosittelen AP:n muuttamaan vauvan kanssa kaksin. Muuten annat huonot eväät lapsipuolesi elämään ja pahimmassa tapauksessa pilaat sen kokonaan. Eikä vika ole silloin pahan lapsen vaan vielä pahemman aikuisen.
tutkimuksen mukaan (en nyt yhtään muista, että minkä)alle 4 -vuotiaalle lapselle sisaruksen syntyminen perheeseen on aikuisen avioeroon varrattavissa oleva kriisi.
Kun lapsella on vielä takana ongelmia äitisuhteessa ja vanhempien ero, niin mitä muuta voisit edes olettaa?
Koitapa asettua tuon pienen lapsen asemaan ja miettiä miten pahalta hänestä mahtaa tuntua, ja kun ei edes osaa asioita vielä tuossa iässä mitenkään selittää tai edes tiedostaa itse, että voisi pahaa oloaan jotenkin purkaa tai kertoa.
Haluaistko jonkun ajattelavan omasta lapsestasi noin kun itse ajattelet miehesi lpasesta?
Ota hänetkin vauvan ohella hellään huomaasi, anna hänelle aikaa ja äidin lämpöä, hoitakaa vauvaa yhdessa, hyväksy hänet, niin tulet näkemään ihan toisenlaisen pikkulapsen.
Kyllä tuonikäinen hyvinkin tajuaa, jos on eitoivottu, mutta hänhän ei itse ole millän muotoa syyllinen tilanteeseensa!! Hänellä ei itseasiassa ole mitään sananvaltaa oman elämänsä suhteen vaan hän on täysin sen armoilla, kuinka muut häntä kohtelevat!! Hänellä ei ole vaihtoehtoja!!
Kuvittele itsesi vastaavanlaiseen tilanteeseen, josta ei olisi poispääsyä etkä voisi itse mitenkään vaikuttaa elämääsi. Asetu tuon pienen lapsen asemaan. Hän on kuitenkin elänyt täällä vasta 4 vuotta. Sinä itse, kuinka kauan, ja mitä kaikkea olet ehtinyt kokea, nähdä ja oppia?
näytätkö sinä lapsiparalle avoimesti että hän on epätoivottu eikä kuulu perheeseen???
Aikuisen ihmisen pitäisi osata käsitellä negatiivisia tunteitaan ilman että lapsi joutuu siitä kärsimään.
Et tosin kuulosta kovin aikuiselta.
Ja miehesikin on ilmeisesti yhtä surkea tapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja muuta oman lapsesi kanssa pois jos et miehesi lapsen kanssa pysty olemaan.
Lapsiparkasi, millaisen ihmisenmallin saa sinulta.
En ole hänen äitinsä enkä haluakaan olla. Miten niitä sijaisperheitä tai jotain saa, sossuun yhteys vai minne? eikä ole tosiaan hetken mielijohde tämä!
ap
Toivottavasti tämä ei ole totta...
Itse olen samassa tilanteessa, äitipuolena. Meillä asuu miehen kaksi lasta ja meillä on myös yksi yhteinen puolivuotias vauva.
Tottakai isot sisarukset ovat olleen mustasukkaisia, hankalia niinkuin alle 5-vuotiaat välillä ovat, ihmeissään, hämillään ja myös mielettömän onnellisia pikkusisaruksestaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sehän on vasta lapsi. Kyllä huomaa, että todellakin korostat että ei ole sinun lapsi eikä siis sinun ongelmasi :P Huhhuh! olet ottanut lapsen hoitoosi ja asuu kanssasi joten älä viitsi. Heitätkö sen biologisenkin lapsesi pellolle jos alkaa niskuroimaan uhmaiässä?
Mua niin sapettaa nää... Jättäkää kirjottelematta tänne tämmöstä p*skaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis käyttäydy kuten aikuinen...
luuletko että tänne kirjoittava nainen osaa käyttäytyä kuin aikuinen? eiköhän tuo jo otsikosta tule selväksi millä tasolla liikutaan.
Ei täällä foorumeilla ole ketään muuta kuin mahoja katkeria akkoja ja aikuisia lapsiäitejä.
Mitäs luulet ap, miksi lapsi kiukuttelee? Mitä jos alkaisit käyttäytymään aikuismaisesti ja hyväksyisit miehesi lapsen osaksi perhettänne. Kyllä siinä alkaa pientä kiukuttamaan, kun vaistoaa, ettei ole toivottu. Silloin otetaan kaikki keinot käyttöön, jotta se toivottu huomio saataisiin ja varsinkin nyt, kun vielä vauva vie suuren osan siitäkin vähästä huomiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli paha olo, itkettää että pieneltä lapselta vaaditaan jotain, mihin ei itse läheskään pystytä: ajattelemaan asioita toisten näkökulmasta.
Kanna VASTUUSI. Tajuatko, että tämä pieni tyttö on vastuullasi samalla tavalla kuin oma lapsesi? SINÄ olet valinnut hänen isänsä elämänkumppaniksesi, ja koska isä on töissä, on sinun asiasi huolehtia pienestä tytöstä.
Mikään, mitä tuon ikäinen tekee, ei oikeuta käyttäytymään vihamielisesti häntä kohtaan. Ainoa tie ulos tuosta on a) ero miehestä b) avun hakeminen ulkopuoliselta asiantuntijalta.
Sinulla on oikeus ikäviin, vaikeisiinkin tunteisiin, joita kuitenkaan et saa kaataa lasten niskaan!
Olet aikuinen, ja kun olet kerran ottanut miehen elämääsi, jolla on oma lapsi, kuuluu koko pakettiin myös lapsi. Sinulla on aikuisen vastuu siis myös lapsesta. Tämä vaikea, ei-toivottu lapsipuoli ei saa kokea mitään syrjintää, hylätyksi tulemista tai eriarvoisuutta, eri tavalla rakastamista kuin omallekin lapsellesi annat. Lapsi on tässä aina uhri, hän ei ole tänne maailmaan itseään hankkinut, eikä vanhempiaan valinnut, ei myöskään perhettään. Teillä molemmilla aikuisilla on vastuu nyt tästä pienestä elämästä.
Hylätyksi tulemisen kokemukset, pettymykset luottamuksessa, hoidon laiminlyönnit, rakkaudettomuudet ym. henkiset ja fyysiset hoidon puutteet tekevät lapsista epätasapainoisia, vaikeita ja hankalia. Syy ei ole lapsessa, vaan lapsen rikkinäisyydessä.
Luottamus ja rakkaus, tasapaino ja henkinen hyvinvointi kasvatetaan vaillejääneissä lapsissa pikkuhiljaa. Ymmärräthän, että tämä lapsipuoli on siksi vaikea tapaus, että on jäänyt hyvää hoivaa vaille??? Siksi esim. on korostetun mustasukkainen.
Lapsi joka on kokenut rakkautta, ja kokee olevansa ihana ja arvokas, on söpö ja tasapainoinen. Lapsi joka on kokenut epäluottamusta ja hylkäämisiä, eikä tunnetasolla saanut tyydytettyä perustarpeitaan on usein oikea ADHD tapaus, ylivilkas, vaikea, kiukutteleva, haastava.
AP sinulla voi olla tämän pienen ihmistaimen elämän perustan rakentamisen avaimet käsissäsi, samoin kuin lapsen isällä. Lapsi tarvitsee tavallista enemmän huomiota, läsnäoloa, postiivista palautetta, rakkauden kokemuksia, ja luottamuksen rakentamista! Olisi aika herättää myös isä tälle asialle!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi herranjestas! Tuon iläinen ei ole paha tahallaan, eikä kukaan lapsi ole syntymäpaha. Ehkä pieni on sekaisin, kun noin nuoren elämässä tapahtunut niin paljon. Jo vanhempien ero voi suistaa isommankin lapsen pahoille teille, saati noin pienen! Nyt hänet on pakotettu uusperheeseen, jossa hänestä ei pidetä, äiti on alkoholisti ja vielä pieni sisarus! Voi pientä raukkaa! Ei ihme, että hakee huomiota ja on poissa raiteiltaan. Pahennat radikaalisti asenteellasi tilannetta. Olet miehesi mukana ottanut tyttärenkin, kanna vastuusi. Äläkä nyt vaan ala omaasi suosimaan. Olet todellakin se klassinen paha äitipuoli! Häpeä!
Siis käyttäydy kuten aikuinen...
luuletko että tänne kirjoittava nainen osaa käyttäytyä kuin aikuinen? eiköhän tuo jo otsikosta tule selväksi millä tasolla liikutaan.Ei täällä foorumeilla ole ketään muuta kuin mahoja katkeria akkoja ja aikuisia lapsiäitejä.
Jatkoa vielä ettei isukkikaan ihmeellinen ole. Laita se ukkosi nyt ehki huomioimaan isompaa.
Ja te jotkut typerykset ratkotte verisuonenne provojen takia. Ei mene hyvin teilläkään. Ja mitä mikään lapsettomuus liittyy mihinkään tässä ketjussa??? Siis tuolle yhdelle kommentoijalle tämä. Äiti-ihmiset ne ihan järjestäen ovatkin niitä kivoimpia ja fiksuimpia...
Tahallaan tekee/yrittää tehdä pahaa vauvalle!
Ja kun mieheeni rakastuin, tyttö asui silloin vielä äidillään, en ole koskaan häntä meille halunnut! JA miten voi muka isällä olla kaikki päätösvalta, kun se olen MINÄ joka sen lapsen joudun hoitamaan kuitenkin? ap
Kuten tässä provossakin, on OMA äiti kykenemätön hoitamaan lastaan..
Ja te jotkut typerykset ratkotte verisuonenne provojen takia. Ei mene hyvin teilläkään. Ja mitä mikään lapsettomuus liittyy mihinkään tässä ketjussa??? Siis tuolle yhdelle kommentoijalle tämä. Äiti-ihmiset ne ihan järjestäen ovatkin niitä kivoimpia ja fiksuimpia...
Ethän sinä voi yksin päättää mitään.Kyllä se on ensisijaisesti lapsen isä,joka päättää lapsen asioista,et sinä voi minnekään sossuun ruveta soittelemaan.