Vihaan lapsipuoltani!! Siis NIIN VIHAAN NYT!!! Ennestäänkin
rasittava kakara on käynyt aivan sietämättömäksi nyt kun saatiin miehen kans yhteinen vauva, on pikkusisarpuolelleen aivan järkyttävän mustis ja tekee kaikkea piruutta heti kun silmä välttää ja muutenkin!! Miehen lapsi edellisestä suhteesta asuu siis meillä koska äitinsä on alkkis, mut meillä on ollu myös vaikeuksia tytön kans ja nyt tuntuu että mä en ainakaan haluis sitä meille ainakaan enää!! Ja mä sen joudun huolehtimaan pääosin kun mies "aina" töissä. Ei tee hyvää 4v tunne-elämällekään olla paikassa jossa on epä-toivottu, ja kun en ole huoltaja ja isänsä ei oikeen mihinkään mitään kommentoi, mitä voin tehdä??
Kommentit (268)
Jotain on vialla aikuisessa ihmisessä, joka kertoo vihaavansa pikkulasta.
Lapsella on oikeus hyvään elämään. Siihen ei kuulu aikuiset, jotka vihaavat heitä.
Toivon että lapsi saa paikan, missä hän saa arvoistaan kohtelua.
Mun tekee pahaa lukea tällasta koska itse nykyään 20-vuotiaana kärsin edelleen äitipuoleni vihasta minua kohtaan. Äitipuoleni inhosi minua alusta lähtien täysin ilman syytä ja kyseinen ihminen murskasi itsetuntoni ihan täysin :P Syytti varastamisesta hänen omalta lapseltaan ja vaikka mitä muuta. En muista yhtäkään riitaa hänen ja isäni välillä joka ei olisi liittynyt siihen miten minä olen niin kamala, onneksi isäni piti sentään puoliani aina ://
Minusta ongelma ratkeaisi jos ap muuttaisi lapsensa kanssa omaan kotiin. Näin molemmilla lapsilla olisi edes joku huoltaja.
Omaa lastaan sietää aivan eri tavalla...eiköhän luonto anna sen kiintymyksen vanhemmille just sen takia että jaksaavat hoitaa lasta vaikka mikä olisi...sitä ei toisten lasten kanssa ole luonnostaa n.
Hmm
huomasitteko viimeisimmät kommentoijat et tää oli vanha ketju jonka ap.nosti itse ja kertoi et nykyään menee hyvin...minusta erittäin kuvaavaa oli tuo, että aloituksessa ap.puhuu lapsipuolesta ja nykyään esikoisesta.. Jotain on todella muuttunut olennaisesti =)
Jotain on vialla aikuisissa ihmisissä, jotka eivät osaa päivämääriä lukea.
herrajumala näitä uusperheitä :(((((((
Lapsi tarvitse äitiä - miksi et olisi hänelle sellainen? Uskon että palkitsee pitkällä tähtäyksellä. Kasvata kuin omaasi - anna rajoja ja paljon rakkautta.
Siis käyttäydy kuten aikuinen. Lapsi ei ole tehnyt pahaa
muuta oman vauvasi kanssa omaan asuntoon ja jätä epätoivottu lapsi asumaan isänsä kanssa.
Voi lapsiparka. Muista ettei kukaan ole syntyessään paha. Myös ydinperheissä (kamala sana muuten) Isot sisaret tuppaavat olla mustasukkaisia. Omat lapsetkin raivostuttavat välillä.
Tunnetko oikeati vihaa lasta kohtaan, jonka rakastamasi mies on laittanut alulle? Nyt on peiliin katsimisen paikka!
Hanki apua. Lapsen hankaluus johtuu todennäköisesti jostain mitä te aikuisina teette tai jätätte tekemättä. Ottakaa avoimesti vastaan apua (myös kritiikkiä) jos ette osaa omatoimisesti tilannetta rauhoittaa. Neuvolasta varmaan ohjataan oikean tahon juttusille, kun otat sinne yhteyttä.
Vihan tunne voi olla ihan inhimillistä, mutta koitahan asettua vähän lapsenkin asemaan ja miettiä miten itse häneen suhtaudut. Jotenkin tuosta tunteesta pitäisi päästä eroon. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Lapsi sai juuri pikkusisaruksen. On ihan luonnollista, että se on mustasukkainen. Ole todellakin aikuinen.
Lapsi tarvitse äitiä - miksi et olisi hänelle sellainen? Uskon että palkitsee pitkällä tähtäyksellä. Kasvata kuin omaasi - anna rajoja ja paljon rakkautta. Siis käyttäydy kuten aikuinen. Lapsi ei ole tehnyt pahaa
En ole hänen äitinsä enkä haluakaan olla. Miten niitä sijaisperheitä tai jotain saa, sossuun yhteys vai minne? eikä ole tosiaan hetken mielijohde tämä!
ap
Sä voisit silloin kasvattaa tämän lapsen. Katsos 4 vuotias on vielä niin pieni, että johdonmukaisella rajoja ja rakkautta kasvatuksella saat hänestä vielä ihanan nuoren naisen.
Ja kyllä ne ydinperheenkin 4 vuotiaat ovat mustasukkaisia pikkusisaruksilleen ja keksivät jäynää, usko pois.
lasta samalla tavoin kuin haluaisit tulevan äitipuolen kohtelevan tuota sinun omaa lastasi.
Ei ole lapsen vika jos hän joutuu teillä asumaan.
Se on kuules mammakulta niin, että jos ei halua elämäänsä kuin omia lapsia, ei voi ottaa sitä riskiä, että ottaa miehen jolla on jo lapsia. Niin makaa kuin petaakin. Ja mä olen täysin järkyttynyt sun empatiakyvyttömyydestäsi, tilannetajun puutteestasi ja kylmyydestäsi naisena, äitinä ja ihmisenä. Heti perheneuvolaan!!! Tarvitsette apua. Se tyttö on siellä pysyvästi ja se sun on pakko hyväksyä.
suhteesi lapsen isään tulee säilymään samanlaisena jos nyt lähetät hänen esikoisensa jonnekin sijaiskotiin?
Olet itsekäs.
jos tämä lapsi olisi biologinen lapsesi? niin etpä tietenkään! uutispläjäys;se omakin kullannuppu voi ihan yhtä lailla olla mustis nuoremmastaan!!
MIKSI otit miehen jolla on ennestään lapsi???????
käyttäydy sen mukaisesti.
rasittava kakara on käynyt aivan sietämättömäksi nyt kun saatiin miehen kans yhteinen vauva, on pikkusisarpuolelleen aivan järkyttävän mustis ja tekee kaikkea piruutta heti kun silmä välttää ja muutenkin!! Miehen lapsi edellisestä suhteesta asuu siis meillä koska äitinsä on alkkis, mut meillä on ollu myös vaikeuksia tytön kans ja nyt tuntuu että mä en ainakaan haluis sitä meille ainakaan enää!! Ja mä sen joudun huolehtimaan pääosin kun mies "aina" töissä. Ei tee hyvää 4v tunne-elämällekään olla paikassa jossa on epä-toivottu, ja kun en ole huoltaja ja isänsä ei oikeen mihinkään mitään kommentoi, mitä voin tehdä??
Ap , jos olet vastikään synnyttänyt, tunteesi voi olla täysin hormoonien sanelemaa. Olin itse synnytyksen jälkeen niin tiikeriäitinä että olin lopettamassa omin käsin koirani kun herätti pienen päiväunilta tai kun naapurin räkänokka lähestyi pienokaista likaisin sormin , sain istua käsieni päällä etten tirvassut kersaa kauemmaksi. No en lyönyt ketään ja koirakin on hengissä, kiitos mieheni. Imetys loppui ja tulin normaaliksi.. Tai ainakin vähemmän tiikeriäidiksi.. Katsotaan kun lapsi menee hoitoon pitääkö mennä tirvasemaan hiekkalaatikolla tönijöitä nokkiin.