Vihaan lapsipuoltani!! Siis NIIN VIHAAN NYT!!! Ennestäänkin

ja hommatkaa lapselle tukiperhe.

Ei ole kenenkään edunmukaista, että sinä väsyt ja myöhemmin eroat lapsesi isästä. Kuinka tytön sitten käy? Tyttö myös tarvitsee apua itselleen ja erilaisia tukitoimia. Tytön historia on varmaankin vammauttanut häntä henkisesti. Joiko tytön äiti jo raskausaikana? Onko se aiheuttanut tytölle mitä ongelmia?

Lapsi on isän ja isänsä vastuulla. On hienoa, että olet jaksanut huomioida hankalan lapsen.

Nyt on kuitenkin tärkeintä sinun jaksamisesi ja oman lapsesi turvallisuus.

Viha on ihan normaali tunne ja on hienoa, että tunnistat sen itsessäsi. Vahingoittaisit lasta todella paljon kun yrittäisit kieltää vihan tunteesi ja leikkisit täydellistä välittävää ja rakastavaa äitipuolta. Tiedän kuinka vaikeita hoidettavia alkon vahingoittamat lapset ovat. Eron ja äitinsä hylkäämisen kokeneella lapsella on väkisinkin käytösongelmia. Tyttö tuntee olonsa turvalliseksi kanssasi, koska uskaltaa olla hankala.

Tyttö hoitoon ja tytölle tukitoimia ennen kuin teidän perheessä on toinenkin sairas.

Isän on nyt vain otettava enemmän vastuuta koko perheestä. Tiedän ettei se ole helppoa kun kysymyksessä vahinkolapsi(tyttö), mutta teidän kaikkien takia isän on se vaan tehtävä.

Sinä et ole syyllinen millään lailla(etkä ole tunnekylmä) Tilanteeseen ovat yksin syyllisiä lapsen bio äiti ja isä (onko muuten tytön isyyttä varmistettu DNA testillä) Useinhan juopot naiset antavat pimsaa jopa kaljapullosta

En ainakaan suosittelis, että hoitaisit miehen lapsen pois jaloista. Omat vanhempani erosivat, kun olin 1-vuotias ja olin pienenä aina isin tyttö. Kun olin noin 4v niin isäni löysi itselleen naisen ja joka toinen viikonloppu kun olin isällä niin naisella oli minua kohtaan niin ikävä asenne ja "jos katse voisi tappaa"-ilme. Kun isäni ja hänen naisensa menivät naimisiin (olin sellaset 7 vanha) ja muuttivat yhteen niin johan loppuivat "jokatoiset vikkonloput" isän luona ja lopulta he perustivat oman perheen ja muuttivat toiseen kaupunkiin. minulla ei ollut asiaa heille. Kyseinen nainen myös halusi auton niin rahat otettiin minun säästötililtäni. En ole olut isäni kanssa minkäänlaisissa väleissä noin 8 vuoteen. Nään kyllä isääni pari kertaa vuodessa serkkujen synttäreillä, mutta ei meillä ole mitään puhuttavaa - hän ei tunne minua enkä minä häntä. Muutenkin jos jotain ohi mennen isälleni sanon niin hänen vaimonsa katsoo todella tuimasti...

äitipuolet hyvinkin pystyvät pilaamaan isä-lapsi-suhteet, jos vain haluavat ja se on suuri virhe. :)

Parempi, ettet ollutkaan tuossa perheessä etkä tapaamisilla.

On helppoa syyttää äitipuolta. Isäsi teki sen viimeisen valinnan.

En jaksa uskoa että muutto toiselle paikkakunnalle johtuisi siitä, että siten hankaloitetaan tapaamisia sinun ja isän kanssa.

Isäsi olisi voinut lähettää sinulle kirjeitä, kortteja, lahjoja, salaa vaimoltaan. Kertoa sinun äidillesi mikä on tilanne jne. Hän olisi voinut tavata sinua jossain muualla kuin omassa kotonaan. Harvemmin, mutta kuitenkin.

Hän päätti kuitenkin toisin.

Ilmeisesti isäsi on aika nösselö tapaus.

ja hommatkaa lapselle tukiperhe.

Ei ole kenenkään edunmukaista, että sinä väsyt ja myöhemmin eroat lapsesi isästä. Kuinka tytön sitten käy? Tyttö myös tarvitsee apua itselleen ja erilaisia tukitoimia. Tytön historia on varmaankin vammauttanut häntä henkisesti. Joiko tytön äiti jo raskausaikana? Onko se aiheuttanut tytölle mitä ongelmia?

Lapsi on isän ja isänsä vastuulla. On hienoa, että olet jaksanut huomioida hankalan lapsen.

Nyt on kuitenkin tärkeintä sinun jaksamisesi ja oman lapsesi turvallisuus.

Viha on ihan normaali tunne ja on hienoa, että tunnistat sen itsessäsi. Vahingoittaisit lasta todella paljon kun yrittäisit kieltää vihan tunteesi ja leikkisit täydellistä välittävää ja rakastavaa äitipuolta. Tiedän kuinka vaikeita hoidettavia alkon vahingoittamat lapset ovat. Eron ja äitinsä hylkäämisen kokeneella lapsella on väkisinkin käytösongelmia. Tyttö tuntee olonsa turvalliseksi kanssasi, koska uskaltaa olla hankala.

Tyttö hoitoon ja tytölle tukitoimia ennen kuin teidän perheessä on toinenkin sairas.

Isän on nyt vain otettava enemmän vastuuta koko perheestä. Tiedän ettei se ole helppoa kun kysymyksessä vahinkolapsi(tyttö), mutta teidän kaikkien takia isän on se vaan tehtävä.

Sinä et ole syyllinen millään lailla(etkä ole tunnekylmä) Tilanteeseen ovat yksin syyllisiä lapsen bio äiti ja isä (onko muuten tytön isyyttä varmistettu DNA testillä) Useinhan juopot naiset antavat pimsaa jopa kaljapullosta

Ihan hyvä kirjoitus, mutta tuo viimeinen kommentti on vähän outo. Jos tytöllä olisikin väärät geenit, sittenkö hänellä ei olisikaan mitään väliä? Voisi vain dumpata johonkin ongelmajätekeräykseen? Vai mikä tässä oudossa kommentissa oli ideana?

jossa vanhemmat haluavat eroon entisten suhteiden lapsista,jotta saavat nauttia "uusperheestään" rauhassa! Ei voi muuta sanoa kuin VOI LAPSIPARAT! Uskomattoman epäkypsä aikuinen olet, hanki apua itsellesi!

" käytiin useemmat kerrat, muksu piirteli ja täti lässytti"



Onkohan sinulla AP nyt aika katsoa peiliin? Olet siis käynyt perheneuvolassa apua saamassa, mutta sinun kokemuksesi asiasta oli: "...täti lässytti".



Miten kuvaavaa.

Kasva aikuiseksi. Kasva vanhempana!



Jos perheneuvolatäti sinun mielestäsi vain lässytti turhia, niin et sinä oikeasti ole siellä kuunnellut, ja yrittänyt vilpittömästi parantaa tilannetta, ja ottaa vastuuta asioista. Oletko missään vaiheessa miettinyt miten itse voisit auttaa lapsipuoltasi? Mikä voisi helpottaa lapsen tilannetta? Sinun tehtäväsi nyt on joko lähteä koko parisuhteesta pois (johon kuuluu se nelivuotias lapsi) tai sitten olla oikeasti rakastava, läsnäoleva äitipuoli.



Eikä mitkään retket, uimahallireissut tai muut korvaa RAKKAUTTA, läheisyyttä, positiivista huomiota jne!!



Ihan oikeasti, tekisi mieli ottaa se nelivuotias lapsi teiltä pois, jonnekin lapsettomaan perheeseen, saisi lapsi kokea oikeasti vanhemman rakkautta eikä tuollaista paskaa läsnäoloa äitipuoleltaan ja ikipoissaolevalta isältään, joka kaikista vastuuttomin ja kylmin osapuoli tässä sopassa.

agressiiviset alatyyliset vastaukset puhuvat puolestaan!! Kaikilla ihmisillä ei ole samanlaista kykyä ja halua rakastaa. Ja niitä ikäviä äitipuolia jotka syrjivät lapsipuoliaan on tosiaan tosielämässä olemassa, valitettavasti.

Kysymyshän ei ole siitä, etteikö niitä ikäviä, ja "kiellettyjä" tunteita saisi tuntea, vaan siitä että aikuisen nyt vain pitää ottaa vastuu käytöksestään, eikä saa syrjiä lapsipuolta. Lapsi on tässä AP:n yhtälössä se heikoimmassa asemassa oleva, joten hänen etuaan ja puoltaan on pidettävä!!

Olen itse sijaisäiti, ja minulla on ollut vuosien saatossa sekä vaikeita, haastavia lapsia, että syrjäänvetäytyviä, eritavalla vaikeita lapsia. Kaikki he ovat tarvinneet rakkauta, luottamuksen rakentamista aikuisiin, sekä läheisyyttä ja läsnäoloa, tavallista arkea, johon ei kuulu päihteet, hylätyksitulemisen kokemukset jne.

Elämä on vaikeaa, ja välillä epäreilua. Mutta siltikin heikoimpia pitää aina tukea ja ottaa huomioon, kuten tässä tapauksessa lapsipuolen asema ja kohtelu AP:n perheessä.

Mitä sinä AP haluaisit? Haluaisitko, että sanon, että voi VEE, laita se ikävä, hankala ja inhottavasti käyttäytyvä lapsipuolesi kaappiin päiväksi, vai haluatko että sanoisin, että no anna se lapsipuolesi alkkariäidin hoidettavaksi??? Totuus voi välillä olla inhottavaa, mutta sellaista on elämä, ja kasvaminen. Vanhemmuus ei ole aina kivaa. Mutta vanhemmuuskin on ollut valinta, ja sen valinnan kanssa on sitten elettävä.

omahyväinen vinkkipankki ap:n viestejä? Lapsi putosi tilaamatta ja yllätyksenä hänelle. Bioäidillään oli ensin ja sitten tuupataan ap:lle. Haloo, kuka ei tuossa tilanteessa olisi vihainen jo siitä? Ai niin SINÄ, äiti teresa. Helppo se on huudella sieltä omasta itsetyytyväisyydestään käsin.

Veikkaan, että jos tämä ei ole provo, niin ap tässä itse itseään boostaa.

Tiedätkö kuule kun elämä on välillä vittumaista. Se 4-v lapsi ei ole osaansa valinnut, eikä sen pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään.

Joo, voi vituttaa ja vaikka mitä, mutta se nyt ei mitään auta. Se lapsi on ja pysyy, sitä ei voi antaa pois. Eikö siinä tilanteessa olisi pikkasen rakentavampaa edes yrittää hoitaa tilannetta parhaalla mahdollisella tavalla, eikä vaan purkaa kiukkua ja vihaa 4-VUOTIAASEEN??????? 4V on ihan älyttömän pieni vielä, ja siinä on vielä todella paljon tehtävissä, millaiseksi lapsi kasvaa.

Kyllä varmaan kaikki tajuaa, että ap:ta kiukuttaa. Mutta siltä kiukultaan ap:n olisi syytä kasvaa aikuiseksi, ja alkaa vähän nähdä sen lapsen käytöksen läpi, miksi se tekee mitä se tekee, ja miten siihen voisi vaikuttaa niin, että kaikilla olisi parempi. Myös sillä ap:n varmasti siis aivan uskomattoman täydellisellä ja kaikin puolin paremmalla vauvalla.

kaikkien kannalta... Mä symppaan pikkuttöä,joka on menettänyt äidin ja nyt on menettämässä äitipuolenkin,kun äitipuoli on sitä mielyä,että mitään suhdetta ei oikeasti ole :o( pikku tytön mielestä näiden ap:n kirjoitusten perusteella suhde kyllä on. Tyttö välittää ap:sta,mutta on ihan hukassa tunteidensa kanssa,kun kokee, että taas yksi tärkeä aikuinen on hänet hyljännyt ja toki ajattelee että syypää on tuo uusi vauva. oikeassahan hän siinä onkin.



Ensin hylkäsi oma äiti viinan vuoksi, sitten isä pakenee häntä töihin ja nyt ap:kin. Lapsi tarvitsee turvallisia aikuisia,jotka kestää kiukunkin ja jotka tarvittaessa hakevat sinnikkäästi apua,eivätkä hylkää lasta silloin kun hällä on kaikkein vaikeinta.



Ap: sun ja miehesi suhteessa on pahasti jotain vialla kun ette yhdessä pysty asioita käsittelemään aikuisesti, erolla uhkaillaan jne sen sijaan että lähtisitte hakemaan teidän perheelle apua..Mielestäni ulkoistat ongelmanne pikku tyttöön ja kuvittelet ongelman katoavan kun hän poistuu näköpiiristä,mutta tajuatko että se ongelman ydin, eli se saamaton-vätys-vastuuta kaihtava isänkuvatus eli miehesi jää edelleen sun riesoiksesi? Tyttöhän ei olisi niin suuri ongelma,jos isä kantaisi vastuunsa, vai mitä?



Lue vaikka hieman lapsipsykologiaa ja yritä ajatella pikku kuplasi ulkopuolelta asiaa,juttele ystävillesi, ammattiauttajalle tms,hae apua. Mun mielestä tyttö uskaltaa luottaa suhun kun näyttää tunteensa noin avoimesti, siksi tuntuu kamalalta, että olet hänet hylkäämässä :o((((

Tahallaan tekee/yrittää tehdä pahaa vauvalle!

Ja kun mieheeni rakastuin, tyttö asui silloin vielä äidillään, en ole koskaan häntä meille halunnut! JA miten voi muka isällä olla kaikki päätösvalta, kun se olen MINÄ joka sen lapsen joudun hoitamaan kuitenkin? ap

ja teidän toimimattomassa kommunikoinnissa... Ja sujuvasti teet pienestä syntipukin. Teidän pitää selvittää asiat ja sinä tarvitset todella kovan potkun persuksillesi. Lopeta tuollaine lapsellinen kitinä ja kanna vastuusi. lapsi ansaitsee VAIN rakkautta, huolenpitoa, turvaa. Jos et sitä kykene antamaan tarvitset itse hoitoa. Luuletko että samalla kun vihaat yhtä lasta voit toisesta kasvattaa tasapainoisen? samaa tunevammaa olette sitten koko perhe. Lapsen teot ovat eri asia kuin lapsi. teko voi olla väärä mutta lapsi on aina hyvä.

että jotenkin äiti on vahingoittanut sikiötä raskausaikana ja senkin takia oireilee. Ymmärrän kyllä, että ei henkilökemiat voi aina kohdata lapsienkaan kanssa.



Mutta tokihan olit lapsesta tietoinen, kun nykyisen kanssa aloit perhettä suunnittelemaan? Et siis voi pistää päätäsi puskaan ja kiukutella vaikeasta lapsesta, jos kerta tiesit, että äiti on alkoholisti, ja näin ollen joutunut luopumaan lapsesta ennemmin tai myöhemmin.



Ja aika kamalaa vaatia isää rakastamaan vähemmän exän kanssa tehtyä lasta, verrattuna sinun kanssasi tehtyyn lapseen. Suosittelen, että lähdet vaikka jonkun sukulaisesi luokse vauvan kanssa viikoksi ja mietit perhetilannetta rauhassa ja kunnolla.



Kun katsoo elämäänsä hetken aikaa ulkopuolelta, niin pieniä merkittäviä asioita on helpompi löytää ja ymmärtää. Perheneuvolaan yhteyttä ja paljon yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Myönnä, että te kaikki olette ihmisiä heikkouksia myöten. Se nelivuotiaskin vasta opettelee elämän ensiaskeleita, eikä hänelläkään todella ole ollut helpot lähtökohdat.



Ja tuo mustasukkainen piruilu on vain huomionhakuisuutta. Helpommalla pääset, jos otat lapsen mukaan teidän vauvaelämään katsomaan ja tutustumaan siskoonsa. Koita ennemmin antaa positiivista huomiota. Jos se nelivuotias ei sitä saa, niin aivan varmasti saa huomiota kerrakseen sen jälkeen, kun on kakallaan maalaillut kukkasia seinälleen, tms. Ja huonoa huomiota ei halua loppupeleissä kukaan, ei se lapsi, ei aikuinen, eikä kukaan muukaan.



Ja kyllä näkisin, että olet lapselle jonkunnäköinen huoltaja, vanhempi, turva, raja ja äiti sille lapselle, haluat tai et. Siskoni sanoin, menee se neljä siinä missä kolmekin ja hän on uusperheen äiti :)



P.s. Itsekkin olen ollut uusperheessä isäni kanssa äitini alkoholismin takia ja tiedän olleeni aivan hirviö. Rajoilla ja rakkaudella on minustakin saatu ihan mukava (ainakin omasta mielestäni) ihminen aikaiseksi.



Voimia sinulle!

on kaikenlaisia ylimääräisiä vaikeuksia. Luoja meitä varjelkoon siis rakastumasta isukkeihin ;)

Olet tosi surullisessa tilanteessa ja varmasti ihan loppu.



Mutta huomaatko, miten absurdi ajatus, että mies valitsisi mieluummin 4 v:n huostaanoton kuin tekisi jotain nykyiselle kestämättömälle tilanteelle?



Olet varmasti huolesta sekaisin, kun hoidat yksin oireilevaa FAS-lasta ja vauvaa, ja 4-vuotias on yrittänyt vielä tukehduttaa vauvaa. Vaikka mustasukkaisuus on normaalia, tuo teidän perheenne kuvio ei ole nyt hyväksi kenelläkään. Tai ehkä lasten isä pääsee lyhyellä tähtäimellä helpolla, sinun ja lasten kustannuksella.



Todelliset vaihtoehdot miehelle ei ole 4 v:n "ulkoistaminen" tai sinun ja vauvan valitseminen. Älytöntä että mies kuvittelee säästävänsä rahojaan johonkin tärkeämpään! Mikä voisi olla tärkeämpää kuin perheensä hyvinvointi?!



4 v tarvitsee varmasti apua jos on neurologisia ongelmia, ja ties mitä kokemuksia äidiltään. Sinä ja vauva tarvitsette rauhaa, ja sinä tarvitset vielä erikseen hoitoapua että saat nukuttua. Koko perhe tarvitsee tukea ja ohjausta miten pärjäätte uusioperheenä, FAS-lapsen erityispiirteiden kanssa ja mustasukkaisuuden kanssa.



4 v:n päivähoitoon siirtyminen voi johtaa asioiden liikkeelle lähtemiseen. Ainakaan siitä ei nyt voi olla haittaa. Hoitajat voivat auttaa lapsen tuen tarpeen arvioinnissa. Puhu omasta jaksamisestasi neuvolassa, varmasti kartoittavat vähintään masennuksen mahdollisuuden.



Puhu vielä miehen kanssa, mutta älä hyväksy sitä venkoilua, että selittää mieluummin antavansa lapsensa pois kuin tekee oikeasti jotain. Sinä et halua erota, et tietenkään, mutta nykyiselläänkään et voi kauaa jatkaa. Miehelle tilanne on nyt tietysti aika kätevä (vaikka en epäile etteikö hänkin toivoisi että asiat olisivat menneet toisin). Toivominen ei kuitenkaan auta nyt. Sinä voit vielä lähteä, mutta mies ei voi, ja luulisi hänenkin tajuavan sen miten käy jos sinä romahdat. Sinun ei tarvitse jaksaa tuossa tilassa yrittää hoitaa vanhemman lapsen asioita nihkeän miehen kautta. Voit todeta että joko lähdet tai mies alkaa kantaa vastuunsa, ja vaadit tuloksia.



Sinä kuulostat uupuneelta. Kuitenkin uskon että välität molemmista lapsista, koska olet yrittänyt 4 v:lle saada apua. Voihan olla, että hänenkin käytöstään on nyt helpompi tutkia kuin pienempänä. Ehkä viime kädessä, jos mitään muuta ei tapahdu ja jostain syystä et pysty lähtemään, voit tehdä ls-ilmoituksen 4 v:sta, josta vanhemmat ei välitä ja joka tarvitsisi erityistukea.



Tuskin teidän tilanteessa mitään ruusuista vaihtoehtoa onkaan. Epäreilua, mutta minkäs teet.

Se nelivuotinenhan tässä on uhri, mutta jos kotona ei osaa olla kiltisti, eikä perhe tunnu pysyvän noin kasassa, onhan se nyt kaikkien edun mukaista että se epätoivottu häiriöntekijä, eli tässä tapauksessa se nelivuotias, annetaan adobtioon! Ei AP voi kauheasti asialle mitään tehdä, kun sillä on sen OMA lapsikin hoidettavana! Ihan ymmärrettävää että hyvin käyttäytyvä kaunis oma vauva menee jonkun alkkariämmän äpärän edelle, joka ei osaa edes kunniottaa sijaisäitiään! Sääli tosiaan sen nelivuotiaan kannalta että se oma äiti on epäkelpo ja siksi ei normaalia elämää tule saamaan, mutta eihän tilanne ole mitenkään AP:n syytä! Lapsi adoptioon vaan ja pois mielestä, keskitätte sitten kaikki voimamme omaan perheeseenne!

Se nelivuotinenhan tässä on uhri, mutta jos kotona ei osaa olla kiltisti, eikä perhe tunnu pysyvän noin kasassa, onhan se nyt kaikkien edun mukaista että se epätoivottu häiriöntekijä, eli tässä tapauksessa se nelivuotias, annetaan adobtioon! Ei AP voi kauheasti asialle mitään tehdä, kun sillä on sen OMA lapsikin hoidettavana! Ihan ymmärrettävää että hyvin käyttäytyvä kaunis oma vauva menee jonkun alkkariämmän äpärän edelle, joka ei osaa edes kunniottaa sijaisäitiään! Sääli tosiaan sen nelivuotiaan kannalta että se oma äiti on epäkelpo ja siksi ei normaalia elämää tule saamaan, mutta eihän tilanne ole mitenkään AP:n syytä! Lapsi adoptioon vaan ja pois mielestä, keskitätte sitten kaikki voimamme omaan perheeseenne!

Ei suomessa todellisuudessa voi päällisin puolin normaalista perheestä vain dumpata lapsia pois. Se yksi uutinen jossa kerrottiin teineistä jotka on laitettu laitokseen, siinä on todennäköisesti kysytty niiltä nuorilta omaakin mielipidettä. Muutenkin vähän eri asia nelivuotias. En todellakaan usko että noin vain voi lapsen antaa adoptioon, eikä äitipuoli ainakaan.

sekaisin.

isää ei ilmeisesti ole tarpeeksi kiinnostanut että ois nämä ajatukset toteuttanut käytännössä

menit sitten pykäämään yhden sinappikoneen lisää. Ihan mahtavaa. Ja tää kaikki tulee sulle yllätyksenä, että isää ei (edelleenkään) kiinnosta?

Oma soppas, en syö.

Nyt nostat issan miehen kanssa pöydälle.

en ihmettele yhtään että miehesi "asuu" töissä.

Kun hän tulee kotiin, siellä odottaa raivopääeukko joka jankuttaa ja jankuttaa miten esikoinen on paha ja pitäisi antaa huostaan.



Ettei olisi mies löytänyt jo itselleen uuden ymmärtäjän...Sinä onneksi osaat jo nämä uusperhekuviot joten tiedät millaista kohtelua oma lapsesi tulee miehesi uudessa perheessä saamaan. Ja sehän on sinusta ihan ok, eikös vain? Aiempia lapsia kun saa vihata.

Mitäpä jos tekisit lettutatkinan ja muiden tilpehöörien kanssa menisitte koko konkksronkks ulos luvallisille psilslle järjestämään lettukestit. Muutekin suosittelen järjestämään vastaavia reissuja, vsuvskin voi olls ihan huvin mukana. Otat vielä nelivuitiaan muksun duunnitteluihin mukaan.

Minimerkki, joka järjesti 4 päivän uhohtumatoman ulkoilmareissun Lahden lähellä olevalle alueelle , oli valmiiksi laavut, tulisijat .Osanottajat olivat tosin vanhempia paikalla.



Toisen kerran kutstin koko kokkaronkan meille kesämökille tiettyine sääntöneen ,joita ei ollet palson.Heita tuli 10.15. Kaiksenkaista kivaa jojo heidan aloitteestaan tai med 2 mukana olleesta äidista järjestimme yllätyksiä

Anne kai anteeksi kirjoitusvirheet, äämupöpperössa kirjoitin 2

- anteeks korjaan, "äämupöpperössa", niin tarkoitat varmaan "aamukännissä"?

lähipiirissä oli tapaus, että lapsi muutti isänsä uuteen perheeseen, koska äiti ei huumeitten vuoksi voinut hoitaa lasta. DNA testi paljasti, että lapsi ei ole isän vaan ihan jonkun toisen(jäi selvittämättä kenenkä) Lapsi asuu edelleen tässä samassa perheessä erilaisten tukitoimien avulla. Isyys on peruttu ja elämä on helpompaa tukitoimien ja syyllisyyden poistumisen myötä. Miehellä jota ensin pidettiin isänä oli hirveä syyllisyys kun ei ollut voinut estää äitiä tuhoamasta lasta ja syyllisyys kun ei osannut rakastaa vammautunutta lasta. Äitipuolella on omien sanojensa mukaan nyt helpompaa kun voi vain yrittää kasvattaa ja rakastaa lasta eikä tarvitse olla ilkeä äitipuoli jota arvostellaan tekipä mitä tahansa

ja hommatkaa lapselle tukiperhe.

Ei ole kenenkään edunmukaista, että sinä väsyt ja myöhemmin eroat lapsesi isästä. Kuinka tytön sitten käy? Tyttö myös tarvitsee apua itselleen ja erilaisia tukitoimia. Tytön historia on varmaankin vammauttanut häntä henkisesti. Joiko tytön äiti jo raskausaikana? Onko se aiheuttanut tytölle mitä ongelmia?

Lapsi on isän ja isänsä vastuulla. On hienoa, että olet jaksanut huomioida hankalan lapsen.

Nyt on kuitenkin tärkeintä sinun jaksamisesi ja oman lapsesi turvallisuus.

Viha on ihan normaali tunne ja on hienoa, että tunnistat sen itsessäsi. Vahingoittaisit lasta todella paljon kun yrittäisit kieltää vihan tunteesi ja leikkisit täydellistä välittävää ja rakastavaa äitipuolta. Tiedän kuinka vaikeita hoidettavia alkon vahingoittamat lapset ovat. Eron ja äitinsä hylkäämisen kokeneella lapsella on väkisinkin käytösongelmia. Tyttö tuntee olonsa turvalliseksi kanssasi, koska uskaltaa olla hankala.

Tyttö hoitoon ja tytölle tukitoimia ennen kuin teidän perheessä on toinenkin sairas.

Isän on nyt vain otettava enemmän vastuuta koko perheestä. Tiedän ettei se ole helppoa kun kysymyksessä vahinkolapsi(tyttö), mutta teidän kaikkien takia isän on se vaan tehtävä.

Sinä et ole syyllinen millään lailla(etkä ole tunnekylmä) Tilanteeseen ovat yksin syyllisiä lapsen bio äiti ja isä (onko muuten tytön isyyttä varmistettu DNA testillä) Useinhan juopot naiset antavat pimsaa jopa kaljapullosta

Ihan hyvä kirjoitus, mutta tuo viimeinen kommentti on vähän outo. Jos tytöllä olisikin väärät geenit, sittenkö hänellä ei olisikaan mitään väliä? Voisi vain dumpata johonkin ongelmajätekeräykseen? Vai mikä tässä oudossa kommentissa oli ideana?

ja hommatkaa lapselle tukiperhe.

Ei ole kenenkään edunmukaista, että sinä väsyt ja myöhemmin eroat lapsesi isästä. Kuinka tytön sitten käy? Tyttö myös tarvitsee apua itselleen ja erilaisia tukitoimia. Tytön historia on varmaankin vammauttanut häntä henkisesti. Joiko tytön äiti jo raskausaikana? Onko se aiheuttanut tytölle mitä ongelmia?

Lapsi on isän ja isänsä vastuulla. On hienoa, että olet jaksanut huomioida hankalan lapsen.

Nyt on kuitenkin tärkeintä sinun jaksamisesi ja oman lapsesi turvallisuus.

Viha on ihan normaali tunne ja on hienoa, että tunnistat sen itsessäsi. Vahingoittaisit lasta todella paljon kun yrittäisit kieltää vihan tunteesi ja leikkisit täydellistä välittävää ja rakastavaa äitipuolta. Tiedän kuinka vaikeita hoidettavia alkon vahingoittamat lapset ovat. Eron ja äitinsä hylkäämisen kokeneella lapsella on väkisinkin käytösongelmia. Tyttö tuntee olonsa turvalliseksi kanssasi, koska uskaltaa olla hankala.

Tyttö hoitoon ja tytölle tukitoimia ennen kuin teidän perheessä on toinenkin sairas.

Isän on nyt vain otettava enemmän vastuuta koko perheestä. Tiedän ettei se ole helppoa kun kysymyksessä vahinkolapsi(tyttö), mutta teidän kaikkien takia isän on se vaan tehtävä.

Sinä et ole syyllinen millään lailla(etkä ole tunnekylmä) Tilanteeseen ovat yksin syyllisiä lapsen bio äiti ja isä (onko muuten tytön isyyttä varmistettu DNA testillä) Useinhan juopot naiset antavat pimsaa jopa kaljapullosta

Ihan hyvä kirjoitus, mutta tuo viimeinen kommentti on vähän outo. Jos tytöllä olisikin väärät geenit, sittenkö hänellä ei olisikaan mitään väliä? Voisi vain dumpata johonkin ongelmajätekeräykseen? Vai mikä tässä oudossa kommentissa oli ideana?