Oravanpyörästä irtautuminen.
Katsoin tänään aamu-tv:stä tuon Päivi ja Santeri Kanniston haastattelun: http://areena.yle.fi/tv/1636287
Olen lukenut heistä aiemminkin, mutta suhtaudun heidän "kiertolais"-elämäntapaansa aika neutraalisti. Luin sitten kuitenkin heidän ilmaiseksi saatavilla olevia kirjojaan (esim. http://kirjatohtori.blogspot.fi/2009/12/parisuhdekirja-onnelliset-yhdes…) ja pariskunnan ajatukset olivat todella hyviä. Ehkä ihan peruskauraa esim. parisuhteesta, mutta myös ajan käytöstä ja vallitsevista normeista.
Mitä olette mieltä, mikä on elämän tarkoitus ja olisimmeko onnellisempia jos osaisimme päästää irti tavarn ja omaisuuden hamuamisesta ja keskittyisimme olennaiseen eli meille rakkaisiin ihmisiin. Tuolla parilla ei lapsia ole, mutta ajatukset sopivat purtaviksi kyllä myös lapsiperheille.
Olen jo jonkin aikaa itse soveltanut elämässäni sellaista tyyliä, että koetan olla välittämättä yhteiskunnan ja muiden ihmisten painostuksesta esim. parisuhteeni ja työelämän suhteen. En hanki omaisuutta statuksen vuoksi ja elellään miehen kanssa kuten parhaaksi katsotaan. Suomessa on vahvana paheksumisen kulttuuri jos joku ei sovi muottiin, joten ymmärrän hyvin miksi Kannistotkin viihtyvät paremmin jossain ihan muilla leveyasteilla.
Kommentit (62)
Up. Tässäpä sitä downsihftaamista kun jättää kotimaansa ja lähtee vaan reissuun.
Komppaan. Maailmaan saatetut lapset luovat velvoitteita, tykkäsi siitä tai ei. Jotta osallistuisi lapsensa elämään ja ylläpitoon, pitää yleensä tienata rahaa ja käydä töissä, sekä asua lapsen lähellä jos ei hänen kanssaan. Tosi oravanpyörää hei. Mutta maailmassahan on paljon tuollaisia miehiä. Voisin mäkin ruveta "nomadiksi" sitten 50-60-vuotiaana...