Oravanpyörästä irtautuminen.
Katsoin tänään aamu-tv:stä tuon Päivi ja Santeri Kanniston haastattelun: http://areena.yle.fi/tv/1636287
Olen lukenut heistä aiemminkin, mutta suhtaudun heidän "kiertolais"-elämäntapaansa aika neutraalisti. Luin sitten kuitenkin heidän ilmaiseksi saatavilla olevia kirjojaan (esim. http://kirjatohtori.blogspot.fi/2009/12/parisuhdekirja-onnelliset-yhdes…) ja pariskunnan ajatukset olivat todella hyviä. Ehkä ihan peruskauraa esim. parisuhteesta, mutta myös ajan käytöstä ja vallitsevista normeista.
Mitä olette mieltä, mikä on elämän tarkoitus ja olisimmeko onnellisempia jos osaisimme päästää irti tavarn ja omaisuuden hamuamisesta ja keskittyisimme olennaiseen eli meille rakkaisiin ihmisiin. Tuolla parilla ei lapsia ole, mutta ajatukset sopivat purtaviksi kyllä myös lapsiperheille.
Olen jo jonkin aikaa itse soveltanut elämässäni sellaista tyyliä, että koetan olla välittämättä yhteiskunnan ja muiden ihmisten painostuksesta esim. parisuhteeni ja työelämän suhteen. En hanki omaisuutta statuksen vuoksi ja elellään miehen kanssa kuten parhaaksi katsotaan. Suomessa on vahvana paheksumisen kulttuuri jos joku ei sovi muottiin, joten ymmärrän hyvin miksi Kannistotkin viihtyvät paremmin jossain ihan muilla leveyasteilla.
Kommentit (62)
itse downshiftausta. Mielestäni siihen kannustavat niin ekologiset, ihmisarvoiset, eettiset kuin jopa kristillisenkin maailmankuvan syyt.
Luopumalla roolista "kuluttajana" ja "suorittajana" ja elämällä ihan vaan ihmisenä tekee melkoisen voltin mielessään ja elämä kyllä jotenkin tulee aidommaksi.
Itse olen tässä aivan opetuslapsiasteella. En voi kehuskella että eläisin ekologisesti kestävästi. Mutta jotenkin kuluttamisen suhteen on mitta tullut täyteen. Ajattelen, että tulevaisuus (maailmanlaajuisesti sen paremmin kuin omassakaan elämässäni) ei mitenkään voi perustua talouskasvun ihannoimiseen ja pönkittämiseen.
Mikä riittää ja on tarpeeksi on eri kysymys kuin mitä haluan ja mikä ois hienoa.
Kiva,e ttä otit asian puheeksi
Otat varmaan vastaan parhaan mahdollisen hoidon kun sairastut. Luuletko että se on mahdollista jos aletaan downsiftaamaan
Ajattelen, että tulevaisuus (maailmanlaajuisesti sen paremmin kuin omassakaan elämässäni) ei mitenkään voi perustua talouskasvun ihannoimiseen ja pönkittämiseen.
Periaatteessa samaa mieltä, mutta kun talouskasvu takaa myös sen kaiken hyvän yhteiskunnassa (terveydenhuolto, koulut jne.) Sitten kun keksit ratkaisun tähän umpisolmuun, niin voit käydä samalla pokkaamassa nobelin palkinnon :)
Toisaalta voidaan pohtia (ainakin teoriassa), että jos ihmiset "downshiftaamisen" myötä voivat yleisesti ottaen paremmin, niin silloin on tietenkin vähemmän tarvetta myös terveyspalveluille. Eli ei tarvitakaan niin paljon verotuloja.
Mene ja tiedä.
mutta kun esim viime vuosikymmenien talouskasvu ei mitenkään ole parantantu esim. kunnallista terveydenhuoltoa, vanhustenhuoltoa jne. Koko ajan niitä on ajettu alas ja esim. hoitoonpääsy vaikeutunut
Sen sijaan siitä on esimerkiksi tällaisia lieveilmiöitä
(vain yksi esimerkki kaikesta tuhlaamisesta)
<a href="http://www.iltalehti.fi/ruoka/2012081015940662_ru.shtml" alt="http://www.iltalehti.fi/ruoka/2012081015940662_ru.shtml">http://www.iltalehti.fi/ruoka/2012081015940662_ru.shtml</a>
Taantuma parantaa niitä palveluja.
Ymmärrän kyllä hyvin downshiftaajien pointin, että pitäisi pyrkiä pois kerskakulutuksesta ja sen aiheuttamista lieveilmiöistä. Mutta ylemmyydentunto ärsyttää: downshiftaajat jotka ovat nähneet valon versus "harmittomat ja ahkerat yhteiskunnan rakenteiden palvelijat".
Rastatukkainen hippi on sisäistänyt jotain arvokasta, sen sijaan lähiökämpässä majaileva toimistotyöläinen on automaattisesti vain orava pyörässään.
Eivät ihmisten elintavat ja valinnat aina ole kiinni näistä ulkoisista seikoista: näennäisesti keskiluokkaista elämää elävä ja töissä käyvä ihminen voi kuitenkin olla miettinyt mitä elämältään haluaa ja tehnyt valinnat sen mukaan.
Täysin omien mielihalujensa mukaan eläminen vaatii myös tiettyä kylmyyttä ja itsekkyyttä. Jos päättäisin että meidän perheen kutsumus on myydä kaikki ja lähteä kiertämään maailmaa, joutuisin ja jouduttaisiin koko perhe katkaisemaan monia siteitä, esim. sukuun. Uhrautuminen jonkun muun hyväksi ei ilmeisesti kuulu downshiftaamiseen? Vaikka se voi myös antaa pidemmällä tähtäimellä tyydytystä myös sille uhrautujalle - esim. sairaan omaisen hoitaminen.
tämä on tärkeä huomioida, että niitä verotuloja oikeasti tarvitaan. Jos joku downshiftaa niin, että jää kokonaan töistä ois, se on oikeastaan aika itsekäs ratkaisu muita ihmisiä kohtaan, koska silloin ei tuota veroeuroja muiden ihmisten hyväksi.
Mutta uskon, että downshiftaamista on mahdollista tehdä myös siten, että niin sanotusti hyödyttää yhteiskuntaa ja samalla helpottaa omaa elämäänsä. Esimerkiksi osa-aikatyö on mielestäni siihen hyvä ratkaisu.
En kyllä itsekään samaista oravanpyörässä oloa keskiluokkaiseen elämään, ellei siihen kuulu sitten kohtuuttomia lainamääriä, yli varojen elämistä tms.
KirkkioSiskon logiikka ontuu pahasti....
KirkkioSiskon logiikka ontuu pahasti....
Joku esittikin asiallisen kysymyksen että mahtaako sitten taantuma eli pakko-downshiftaus parantaa palveluja kun kerran muka talouskasvu ei niitä paranna...
Tokihan siis isokin valtion budjettikakku voidaan jakaa hyvin epäoikeudenmukaisesti ja niin, että ne jotka oikeasti tarvitsisivat palveluita eivät niitä tahdo saada, mutta nämä on poliittisia päätöksiä eivätkä johdu siitä ettei talouden hyvää tilannetta tarvittaisi siihen että pystytään kunnolla huolehtimaan apua tarvitsevista. Kun on jaettavaa jaon voi päättää monenlaiseksi (kansa voi vaihtaa koko päättäjät vaaleissa jos näyttää että nämä ajavat vain eliitin asemaa ja yhteiskunta epäoikeudenmukaistuu), mutta jos ei ole mistä jakaa ei niin tilanne onkin huonompi.
...suurissa yrityksissä 21-44 vuotiaana - eli 23 vuoden ajan - jona aikana maksoin Hgin keskustassa sijaitsevan asuntoni (kolmion) velattomaksi ja sain lisäksi rahaa aika hyvin säästöön. Minulla ei ole autoa enkä ole matkustellut eli olen elänyt aina nuukasti (ja varmasti myös melkoisen ekologisesti).
Jättäydyin pois työelämästä 44-vuotiaana ja nyt elän säästöilläni ja niiden tuotoilla. Keskityn nykyään (48 v.) omaan hyvinvointiini ja läheisiini sekä taideharrastukseeni josta mahdollisesti tulee joskus myös ammatti.
Pointti: tein uhrauksen 21-44-vuotiaana eli tein duunia joka ei ollut kutsumustyö eikä oikein maittanutkaan, mutta tein sitä duunia tosi kovaa ja sain oikein hyviä tuloksia aikaiseksi, ja onnistuin generoimaan hyvän palkkatason ja omaisuutta. Nyt nautin työn hedelmistä. 44-vuotiaana ikään kuin synnyin uudelleen ja nyt olen todella onnellinen.
23 vuotta rankassa duunissa pitkien työpäivien kärvistelyä oli hinta jolla tämän sain aikaiseksi. Olen nyt taloudellisesti riippumaton ja saan elää vaatimatonta mutta onnellista elämää. Jos minulla olisi auto ja jos matkustelisin ja jos minulla olisi kalliita harrastuksia, tämä kuvio ei onnistuisi, mutta onneksi elämäntapani on vaatimaton eli en kuluta rahaa kuin halpaan mutta hyvään ruokaan. Vaatteet kirpparilta/aleista, kirjat kirjastosta, kesäkaudet mm. stadin rannoilla / uimastadikalla jne. - rahaa ei pala juuri ollenkaan mutta mukavaa, hauskaa ja motivoivaa on kun on oman itsensä herra - ja myös isoja unelmia on (mm. sen taideharrastuksen mahdollinen muuntuminen ammatiksi).
Eli tein aluksi uhrauksia ja sitten korjasin sadon.
KirkkioSiskon logiikka ontuu pahasti....
Joku esittikin asiallisen kysymyksen että mahtaako sitten taantuma eli pakko-downshiftaus parantaa palveluja kun kerran muka talouskasvu ei niitä paranna...
Tokihan siis isokin valtion budjettikakku voidaan jakaa hyvin epäoikeudenmukaisesti ja niin, että ne jotka oikeasti tarvitsisivat palveluita eivät niitä tahdo saada, mutta nämä on poliittisia päätöksiä eivätkä johdu siitä ettei talouden hyvää tilannetta tarvittaisi siihen että pystytään kunnolla huolehtimaan apua tarvitsevista. Kun on jaettavaa jaon voi päättää monenlaiseksi (kansa voi vaihtaa koko päättäjät vaaleissa jos näyttää että nämä ajavat vain eliitin asemaa ja yhteiskunta epäoikeudenmukaistuu), mutta jos ei ole mistä jakaa ei niin tilanne onkin huonompi.
ei tietenkään voida vetää sitä johtopäätöstä että taantuma parantaa terveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa jne vaan, että vaikka rahaa on paljon, sitä ei olla yhteiskunnallisella tasolla valittu laittaa kärsivien auttamiseen, vaan muualle. Nämä ovat yhteiskunnallisia, poliittisia jne arvovalintoja.
Raha riittäisi isolla tasolla, vaikka yksilöllä ei riittäisikään. Kyse on sen käytöstä.
KirkkioSiskon logiikka ontuu pahasti....
Joku esittikin asiallisen kysymyksen että mahtaako sitten taantuma eli pakko-downshiftaus parantaa palveluja kun kerran muka talouskasvu ei niitä paranna...
Tokihan siis isokin valtion budjettikakku voidaan jakaa hyvin epäoikeudenmukaisesti ja niin, että ne jotka oikeasti tarvitsisivat palveluita eivät niitä tahdo saada, mutta nämä on poliittisia päätöksiä eivätkä johdu siitä ettei talouden hyvää tilannetta tarvittaisi siihen että pystytään kunnolla huolehtimaan apua tarvitsevista. Kun on jaettavaa jaon voi päättää monenlaiseksi (kansa voi vaihtaa koko päättäjät vaaleissa jos näyttää että nämä ajavat vain eliitin asemaa ja yhteiskunta epäoikeudenmukaistuu), mutta jos ei ole mistä jakaa ei niin tilanne onkin huonompi.
ei tietenkään voida vetää sitä johtopäätöstä että taantuma parantaa terveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa jne vaan, että vaikka rahaa on paljon, sitä ei olla yhteiskunnallisella tasolla valittu laittaa kärsivien auttamiseen, vaan muualle. Nämä ovat yhteiskunnallisia, poliittisia jne arvovalintoja.
Raha riittäisi isolla tasolla, vaikka yksilöllä ei riittäisikään. Kyse on sen käytöstä.
Ei yhteiskunnalla mitään rahaa ole. Kaikki raha on yksityistä. Mutta kerropa mihin muualle sitä on laitettu, josta voitaisiin siirtää tuohon auttamiseen. Juuri tällä hetkellä hallitus tappelee ihan muutamista miljoonista kun sitä rahaa ei vaan löydy. Kerropa siis itse mistä Kirkkon mukaan pitäisi leikata
Sillä miehellähän on Suomessa lapsi, jota ei tapaa juuri koskaan. Jos siis on sama pariskunta josta oli taannoin juttua Hesarin kuukausiliitteessä.
Olen nyt taloudellisesti riippumaton ja saan elää vaatimatonta mutta onnellista elämää. .
Kerropa ihan tarkalleen paljonko sitä massia on. Jos sulla on asunto maksettu menee sinulta kuitenkin vastike ja muut elämisen menot arviolta tuhat euroa kuukaudessa vähintään, vaikka et matkustelisi. Mutta sanoit että nyt nautit todella elämästä, eli siis matkustelet ja teet kaikkee kivaa. Kulusi on siis luokkaa 3000 euroa/kk vähintään. Vuodessa tuhlaat siis 30-50000 euroa. Jos ajattelit eläkkeelle asti päästä pitäisi sinulla olla noin 1 500 000 euroa pankkitlillä.
Olen nyt taloudellisesti riippumaton ja saan elää vaatimatonta mutta onnellista elämää. .
Kerropa ihan tarkalleen paljonko sitä massia on. Jos sulla on asunto maksettu menee sinulta kuitenkin vastike ja muut elämisen menot arviolta tuhat euroa kuukaudessa vähintään, vaikka et matkustelisi. Mutta sanoit että nyt nautit todella elämästä, eli siis matkustelet ja teet kaikkee kivaa. Kulusi on siis luokkaa 3000 euroa/kk vähintään. Vuodessa tuhlaat siis 30-50000 euroa. Jos ajattelit eläkkeelle asti päästä pitäisi sinulla olla noin 1 500 000 euroa pankkitlillä.
Mutta muakin kiinnostaa paljonko sitä rahaa on. Kateeksi käy ja tuohon pyrimme, mutta meillä vasta 50+ mahdollisuus. Olisi ihanaa viettää tuollaista elämää!
[Sehän sanoi että EI matkustele. Lue tarkmmin!!!
Sanoi ettei ole matkustellut. Vai onko kieliopin ymmärtäminen vaikeaa?
[Sehän sanoi että EI matkustele. Lue tarkmmin!!!
Sanoi ettei ole matkustellut. Vai onko kieliopin ymmärtäminen vaikeaa?
Velkaa 15 000 euroa ja ensi vuoden alkuun mennessä ei yhtään. Omistamme talon maaseudulla. Kun tuo velkatilanne on nollissa niin sitten pidän kesälomaa kaksi kuukautta vuosittain tai kaksi ja puoli kuukautta. Joululomaa pidän joko kuukauden tai kaksi tai kolme viikkoa. Lisäksi otan muutamien päivien lomia aina välillä.
Pyrin pois oravanpyörästä ja käytän aikaa perheelleni.
Eläkkeelle en suinkaan jää 78 vuotiaana kuten eräs tutkija ehdottaa suomessa vaan jään heti kun mahdollista.
ilmoittaa, että pitää sitten näin ja näin paljon lomia vuodessa :)))))))))
jos omalla työllään on tienannut pesämunan ja voi sen turviin heittäytyä pois siitä oravanpyörästään. Mutta esim. tuo ap:n mainitsema pariskunta; muistelen että luin heistä HS:n kuukausiliitteestä, ja mies mm. kertoi että osa elannosta tulee kirjastotuista yms. kirjoittajille tarkoitetuista apurahoista joita hakee Suomesta (kirjoitti ilmeisesti matkakirjoja). Eli ovat muuttaneet pois Suomesta, eivätkä tod.näk. maksa mitään veroja, mutta suomalaiset tuet kelpaavat kyllä.
"KirkkoSisko - 15.8.2012 11:18 (7/60)
Mä en katsonut ohjelmaa, mutta kannatan
itse downshiftausta. Mielestäni siihen kannustavat niin ekologiset, ihmisarvoiset, eettiset kuin jopa kristillisenkin maailmankuvan syyt.Luopumalla roolista "kuluttajana" ja "suorittajana" ja elämällä ihan vaan ihmisenä tekee melkoisen voltin mielessään ja elämä kyllä jotenkin tulee aidommaksi.
Itse olen tässä aivan opetuslapsiasteella. En voi kehuskella että eläisin ekologisesti kestävästi. Mutta jotenkin kuluttamisen suhteen on mitta tullut täyteen. Ajattelen, että tulevaisuus (maailmanlaajuisesti sen paremmin kuin omassakaan elämässäni) ei mitenkään voi perustua talouskasvun ihannoimiseen ja pönkittämiseen.
Mikä riittää ja on tarpeeksi on eri kysymys kuin mitä haluan ja mikä ois hienoa.
Kiva,e ttä otit asian puheeksi "
Tiesitkö, että vervaroja tarvitaan yhteiskunnan pyörittämiseen. Että saadaan sairaanhoitajien palkat maksettua ja sinunkin palkkasi seurakunnan (?) alaisena työntekijänä tulee verovaroista. Näitä verovaroja kun vain ei kerry jos ihmiset eivät käy työssä josta saa verotettavaa.
Yksi syy mikä tekee tämän "trendin" mahdolliseksi on se että Suomessa on niin hyvätasoinen sosiaaliturva, että kyllähän se houkuttelee jättäytyä pois tästä ns. oravanpyörästä (monelle ihan tavallinen leipätyö 8-16). Eri asia monessa kehittyvässä maassa, jopa ihmemaa-Amerikassa jossa matalapalkka-alalla (tarjoilijat, siivoojat, tehdastyöläiset) pitää olla jopa kaksi tai kolme työtä että saa elätettyä itsensä ja perheensä.
Vaikka kuluttamisen vähentäminen on hyvä ja kirkas arvo, niin ilman talouskasvua (tai tässä tapauksessa työpaikkoja/työntekoa) olisimme pississä. Eivät ne luomuhipsteritkään saa idätettyä tarpeeksi perunaa parvekkeella sankoissa ruokkiakseen itsensä, saati lapsensa.
talouskasvun hidastuttua vaan ihmiset voisivat paremmin.
joskus aikoinaan postit ja valtion muut virastot toimivat ihan hyvin ja ihmisillä oli töitä, mutta kun valtionkin laitoksissa alettiin peräänkuuluttamaan tehokkuutta ja liiallista kannattavuutta niin ihmiset joutuivat pihalle ja hermot alkoi kiristymään.
kaupan alan ketjuja tulee kuin sieniä sateella ja kuka kärsii? eikö kärsijä ole se työntekijä jonka niskalihasta otetaan kaikki irti.
sinäkin näköjään olet mennyt pissipäisenä tuohon retkuun, että tarvitaan hillitöntä talouskasvua.
kuules lopun aikoina ihmiset on rahanahneita ja se on huono asia eikä suinkaan hyvä. kaupan ketjujen omistajien on saatava lisää rahaa ja lihotettava itseään. sitten todetaan, että kukkarosi kiittää kun ostat meiltä.
Väitit että matkustelee, osoita mulle kohta missä näin sanoo!!!!!!!
että sekä yhteiskunnan että yksilötasolla pätee se, että jollekin riittää vähäkin, toiselle ei riitä mikään. Kyllä meidänkin kaupungissa on täysin uunoja hankkeita: parkkitaloja, jotka ammottavat tyhjyyttään, moottoritien päälle rakennetaan kate, jonka päälle tulee kauppoja, vaikka aivan vieressä on "valmis" keskusta, josta liikkeet ovat paenneet hypermarkettialueelle. Ja näitä riittää. Jos kaupunkilaisilta kysyttäisiin ihan suoraan, haluavatko he vanhustenhoidon kuntoon ja lapsille pienemmät koulut (juuri nyt täällä yhdistämisten kautta syntyi yksi jättikoulu), noin esimerkiksi, vai nuo em. rakennushankkeet, niin väitän, että valtaosa haluaisi nuo "ihmishankkeet". Aina sanotaan "vaikuta vaaleissa", mutta eipä se tunnu auttavan. Kaikki ehdokkaat ovat pienen ihmisen asialla, mutta se kääntyy lopulta käytännössä noiksi ökyhankkeiksi. Eli rahaa olisi, mutta se menee sinne, mihin ihmiset eivät haluaisi sen menevän.
Ja sama yksilötasolla. Rahaa saadaan palamaan ihan miten paljon vaan, jos asunto on pakko saada tietyltä alueelta, viisi vuotta vanhaa vaatetta ei VOI enää käyttää, hiihtolomalla on PAKKO päästä etelään, uusin älypuhelinmalli on hankittava teinille, muuten se IHAN VÄKISIN syrjäytyy. Että kyllähän minä säästäisin, mutta kun noita pakollisia menoja on niin paljon ;)
Velkaa 15 000 euroa ja ensi vuoden alkuun mennessä ei yhtään. Omistamme talon maaseudulla. Kun tuo velkatilanne on nollissa niin sitten pidän kesälomaa kaksi kuukautta vuosittain tai kaksi ja puoli kuukautta. Joululomaa pidän joko kuukauden tai kaksi tai kolme viikkoa. Lisäksi otan muutamien päivien lomia aina välillä.
Pyrin pois oravanpyörästä ja käytän aikaa perheelleni.
Eläkkeelle en suinkaan jää 78 vuotiaana kuten eräs tutkija ehdottaa suomessa vaan jään heti kun mahdollista.