Riita miehen lapsesta; "estin" tapaamisen
Miehen lapsen piti tulla meille eilisillasta sunnuntaihin. Lapsi laittoi keskiviikkona viestiä, että ei voi tulla torstaina. Eilen tuli tekstari ettei haluaisi tulla koko viikonloppuna.
Mies vastasi, että sovituista asioista olisi mukavaa pitää kiinni.
Tänään lapsi oli tulossa, jos saa ottaa kaverin mukaan. Minä sanoin ettei käy.
Lapsi on ollut meillä kesän aikana nelisen viikkoa ja kaveri ollut mukana liki kolmen viikon ajan.
Viimeksi oli 8 päivää meillä ja kaveri mukana 7 päivää. Tuona aikana piti tehdä Tukholman-risteily, pari päivää Puuhamaassa ja päivä Serenassa.
Tämä on alkanut olla normaalia liki joka tapaamisella eli aina pitää olla "sirkushuveja", menoja, ostamisia, kavereita mukana jne eli normaali elämä puuttuu kokonaan.
Noh, kun kielsiin lapsen kaverin tulon, lapsi ilmoitti ettei tule sitten ollenkaan. Totesin, että sitten ei tule ja nyt on aika jo sanoa ei. Mies ei olisi halunnut sanoa ei vaan olisi halunnut suostua tuohon "kiristykseen". Minä pidin pääni ja nyt on sitten "hiljainen sota" päällä.
Tyttö menee yläkouluun ja mielestäni sen ikäiselle, ja nuoremmillekin itse asiassa, pitää voida sanoa ei.
Mitä mieltä raati on?
Kommentit (124)
Ei tietenkään etälapselle tarvitse järjestää tekemistä koko ajan. Ei ydinperheissäkään reissailla joka viikko, ja etenkään ei joka reissuille raahata mitään kavereita mukaan. Tuskin nämä valittajat täällä itsekkään rahoittaisi kalliita reissuja viikoittain lapselleen ja sen kaverille. Ihan hyvä laittaa raja, ja se että teille tuli jo yksi hoidokki viikonlopuksi niin ei teidän tarvitse ottaa tytön lisäksi muita ylimääräisiä. Isälle terveisiä, että yrittää toimia vastuullisena ja järkevänä vanhempana.
Minusta on lähinnä outoa, että isäviikonloppuna perhe hamuaa sukulaislapsia luokseen sen sijaan, että isä voisi olla tyttärensä kanssa.
Käsittääkseni myös miehen koti ja saa kutsua kenet haluaa.
Käsittääkseni se on myös ap.n koti ja saa olla kutsumatta keitä ei halua. Jos näkemykset ovat kovin erilaiset, siitä keskustellaan. Lapsi pompottaa, ja se on helppoa, kun etäisällä on huono omatunto ja ikävä. Isä suostuu sitten olemaan vedätettävänä. Ja lapsi käyttää tätä hyväkseen. Jos lapset osaa tämän taidon suhteessa omiin lähivanhempiinsa, miksi ihmeessä eivät osaisi suhteessa etävanhempiinsa. Mielenkiintoista on, että lapsen lähiäiti antaa pompottaa ja vedättää, "tulen - en tule - tulen jos teet kuten minä haluan" Miksi lähiäiti ei sanonut, että tämä on sovittu, sinä menet. Kaveri ei tule, jos se kerran ei sovi isän perheelle.
Kysehän ei ole siitä, mitä isä haluaa vaan siitä, mitä isän nykyinen puoliso haluaa. Isällehän voi varsin hyvin olla OK, että reissataan, matkaillaan, tehdään kaikkea kivaa. Se, jolle tämä ei sovi, onkin isän uusi puoliso.
Isän mielestä on hyvä, että lapsellaan on kavereita. Isän puolison mielestä asia on paha, ei siis kavereita meille, otetaan mieluuummin sukulaistyttö vahdittavaksi. Nimenomaan isäviikonloppuna!
Ap ei ole vastannut siihen, onko hän ollut joka paikassa mukana, kun isä ja tyttö matkaavat. Ehkä se isä oikeasti kaipaisi sitä, että ap ei niin kamalan vahvasti puuttuisi siihen, millainen isä hän on. Sivuroolissa lapsensa elämässä, kun kolme naista riitelee keskenään.
Kerroit, että se puuttuu kokonaan. Totta kai se puuttuu, koska normaalia elämää olisi se, että tyttö asuisi isänsä ja äitinsä kanssa ilman mitään sovittuja tapaamisia.
Jospa tytölle normaalia elämää tässä vaiheessa on saada olla kavereiden kanssa eikä se onnistu teillä kuin ottamalla kaveri mukaan. Et kertonut, miten kaukana lapsi asuu. Jos etäisyyttä kotiin on vaikka vain 30 km, jäävät ne kaverit sinne.
Tilanne helpottuisi, jos asuisitte aivan lapsen nykyisen kodin naapurustossa, jolloin tyttö voisi nähdä kavereitaan joka päivä, vaikka on isäviikonloppu. Silloin voisitte elää toivomaasi normaalia elämää eli tyttö lähtisi viettämään aikaansa kavereitten kanssa aamulla ja palaisi yöksi nukkumaan teille.
Jos haluat tällaisen normaalin elämän, on valinta sinun eli muutto lähemmäs tytön kotia.
En ole ap, mutta kerro sinä, mikä sinun mielestäsi on ns. normaali elämä? Ydinperhe on siis ainoa oikea normaali elämisen muoto? Sekö, että lapsen kaverit ravaa sisällä kyläilemässä ja yöpymässä sillon kun se teineille sopii, ja jos ei, niin sitten muutetaan kotoa pois ovet paukkuen? Onko normaalia se, että joka viikonloppu vietetään puuhamaata, serenaa ja muuta huvitusta ja mukana on lapsen kaveri? Ei siis yhdessä perheenä, vaan mukana on aina joku perheen ulkopuolinen perään katsottava, huollettava?
vai onko teille normaalia se, että oma lapsi viettää kaikki viikonloput kaverillaan ?
Miksi isän perheen pitäisi muuttaa tytön kodin läheisyyteen? Entäs, jos se onkin niin, että isä on jäänyt entisille sijoilleen, mutta äiti onkin muuttanut lapsensa kanssa kauemmas? Pitäisikö isän silloin pakata taas kamansa ja muuttaa exän ja lapsen perässä samaan kortteliin? Irtisanoutuu työstään, jotta voi pitää ovet avoinna lapselleen, joka ei edes oikeasti asu siinä, eli kyseessä olisi joku varakivapaikka, kun kotona tympii ja on pahaa ruokaa? Vai ?
Eron jälkeen myös etällä, kuten lähihuoltajallakin, on oikeus omaan elämään. Myös uusilla kumppaneilla on oikeus sanoa sanansa omaan kotiin liittyen, ei se voi olla entisten liiton lasten temmellyskenttä tai avoimet ovet -systeemillä toimiva hotelli. Normaali elämä se ei ole.
Ei tietenkään etälapselle tarvitse järjestää tekemistä koko ajan. Ei ydinperheissäkään reissailla joka viikko, ja etenkään ei joka reissuille raahata mitään kavereita mukaan. Tuskin nämä valittajat täällä itsekkään rahoittaisi kalliita reissuja viikoittain lapselleen ja sen kaverille. Ihan hyvä laittaa raja, ja se että teille tuli jo yksi hoidokki viikonlopuksi niin ei teidän tarvitse ottaa tytön lisäksi muita ylimääräisiä. Isälle terveisiä, että yrittää toimia vastuullisena ja järkevänä vanhempana.
Minusta on lähinnä outoa, että isäviikonloppuna perhe hamuaa sukulaislapsia luokseen sen sijaan, että isä voisi olla tyttärensä kanssa.
varmaa ihan traumaattinen kokemus tytölle, kun joutuu näkemään muita lapsia, eikä saa ottaa kaveriaan kylään mukaan.
Hei haloo...
Vanhemmat päättää perheen asioista!
Kyllä meillekkin tulee välillä sukulais lapsia hoitoon. Ja on varmasti eri asia, kuin lapsen kaverit jatkuvasti vierailuilla läsnä.
Teekko sä aina joka asiasta ongelman? Tuuppa tänne meille päin niin huomaat että suvaitsevaisuus on hyve. Katoppa kun kaikil ei oo vanne kiristämässä pipoa. Tiekkö sä?
Toki hyvä neuvotella rajoista lapsen kanssa hyvässä hengessä, ettei tapaamiset jää. Isäsuhde kuitenkin tärkeä. Sota ei ole hyvä tie.
Miksi WT aina tuplaa konsonantit väärässä paikassa?
toisten puhekieleen puuttuminen. En ole keskustelua niin intensiivisesti seurannut, mutta oliko tämä vastaus johonkin kun et enää muuta keksinyt?
Kokeilkaas nyt laajentaa repertuaaria, jookosta!
Isä kävi keskustelun lapsen kanssa, en minä. Minä keskustelin mieheni kanssa.
Haluaisin nyt korostaa, että tämä on ensimmäinen kerta kun kaverin meille tulo kiellettiin.
ap
Minulla on 14-vuotias tytär, jolle kaverit ovat todella tärkeitä. Isänsä luo ei heitä pyydä koskaan (tosin isä asuukin 2 km päässä), eikä mitään erityishauskaa järjestetä isän luona. Joka toinen viikonloppu ja kesälomat tyttö on kiltisti minun ja mieheni kanssa mökillä, eikä kavereita ole sielläkään mukana.
On naurettavaa, että pitäisi saada kaveri mukaan minnekään kuin erittäin poikkeuksellisesti. Ja meillä kyllä saa yksi tai kaksi erityishuvitusta vuodessa riittää.
Teekko sä aina joka asiasta ongelman? Tuuppa tänne meille päin niin huomaat että suvaitsevaisuus on hyve. Katoppa kun kaikil ei oo vanne kiristämässä pipoa. Tiekkö sä?
Äidinkielenopettajat joutuvat uudestaan ja uudestaan kertomaan oppilaille, että kirjoitettu ja puhuttu kieli ovat kaksi eri asiaa. Pääkaupunkiseudulla asuvilla ei ole aavistustakaan siitä, koska käyttää puhe- ja koska kirjoitusmuotoa. Siksi siellä on niin monta Janisaa C:llä.
Kerroit, että se puuttuu kokonaan. Totta kai se puuttuu, koska normaalia elämää olisi se, että tyttö asuisi isänsä ja äitinsä kanssa ilman mitään sovittuja tapaamisia. Jospa tytölle normaalia elämää tässä vaiheessa on saada olla kavereiden kanssa eikä se onnistu teillä kuin ottamalla kaveri mukaan. Et kertonut, miten kaukana lapsi asuu. Jos etäisyyttä kotiin on vaikka vain 30 km, jäävät ne kaverit sinne. Tilanne helpottuisi, jos asuisitte aivan lapsen nykyisen kodin naapurustossa, jolloin tyttö voisi nähdä kavereitaan joka päivä, vaikka on isäviikonloppu. Silloin voisitte elää toivomaasi normaalia elämää eli tyttö lähtisi viettämään aikaansa kavereitten kanssa aamulla ja palaisi yöksi nukkumaan teille. Jos haluat tällaisen normaalin elämän, on valinta sinun eli muutto lähemmäs tytön kotia.
En ole ap, mutta kerro sinä, mikä sinun mielestäsi on ns. normaali elämä? Ydinperhe on siis ainoa oikea normaali elämisen muoto? Sekö, että lapsen kaverit ravaa sisällä kyläilemässä ja yöpymässä sillon kun se teineille sopii, ja jos ei, niin sitten muutetaan kotoa pois ovet paukkuen? Onko normaalia se, että joka viikonloppu vietetään puuhamaata, serenaa ja muuta huvitusta ja mukana on lapsen kaveri? Ei siis yhdessä perheenä, vaan mukana on aina joku perheen ulkopuolinen perään katsottava, huollettava? vai onko teille normaalia se, että oma lapsi viettää kaikki viikonloput kaverillaan ? Miksi isän perheen pitäisi muuttaa tytön kodin läheisyyteen? Entäs, jos se onkin niin, että isä on jäänyt entisille sijoilleen, mutta äiti onkin muuttanut lapsensa kanssa kauemmas? Pitäisikö isän silloin pakata taas kamansa ja muuttaa exän ja lapsen perässä samaan kortteliin? Irtisanoutuu työstään, jotta voi pitää ovet avoinna lapselleen, joka ei edes oikeasti asu siinä, eli kyseessä olisi joku varakivapaikka, kun kotona tympii ja on pahaa ruokaa? Vai ? Eron jälkeen myös etällä, kuten lähihuoltajallakin, on oikeus omaan elämään. Myös uusilla kumppaneilla on oikeus sanoa sanansa omaan kotiin liittyen, ei se voi olla entisten liiton lasten temmellyskenttä tai avoimet ovet -systeemillä toimiva hotelli. Normaali elämä se ei ole.
vaan nyt on mukana ap:n sukulaistyttö, vaikka hyvin tiedettiin, että miehen tyttö on tulossa.
Voidaan kysyä myös sitä, haluaako ap miehensä tytön olevan seurana hänen sukulaistytölleen, jotta ap:lla ei olisi tästä vaivaa.
Ja siellä Serenassa, Puuhamaassa jne, on aina ollut mukana myös ap, ei pelkästään isä, tytär ja tämän kaveri. Minusta aika outo suhde, jos nainen ei uskalla päästää miestään minnekään ilman toisen aikuisen valvontaa. Ehkä tuo on normaalia uusperheissä, joissa epävarmuus puolisosta on koko ajan pinnassa.
Teekko sä aina joka asiasta ongelman? Tuuppa tänne meille päin niin huomaat että suvaitsevaisuus on hyve. Katoppa kun kaikil ei oo vanne kiristämässä pipoa. Tiekkö sä?
Äidinkielenopettajat joutuvat uudestaan ja uudestaan kertomaan oppilaille, että kirjoitettu ja puhuttu kieli ovat kaksi eri asiaa. Pääkaupunkiseudulla asuvilla ei ole aavistustakaan siitä, koska käyttää puhe- ja koska kirjoitusmuotoa. Siksi siellä on niin monta Janisaa C:llä.
veikkaan että äidinkielen opettajat ymmärtää että töissä tai koulussa kirjoitettu teksti pitää olla asiallisempaa tai virheettömämpää kuin Vauvan AV:lle kirjoitetut tekstit.
Isä kävi keskustelun lapsen kanssa, en minä. Minä keskustelin mieheni kanssa. Haluaisin nyt korostaa, että tämä on ensimmäinen kerta kun kaverin meille tulo kiellettiin. ap
Tietty täytyy elää sitä normaalia elämää, vaikka olisi lapsia käymässä, heihinhän ei pidä liikaa panostaa, eihän.
Täällä katkerat lähit ja ydinperhefanaatikot tekee uusperheen äidistä aina ja ikuisesti syyllisen. Aina, uusperheen äidin pitäisi joustaa. Aina, uusperheen äidin pitäisi luopua elämästään, määräysvallasta perheessä ja suunnilleen työpaikastaan ja kodistaankin, jotta voidaan toimia lasten ällien mukaan. Läheiltä se on katkeruutta ja halua nöyryyttää näitä isän uusia puolisoja. Sitä en tajua, miten ydinperheen äidit tällä palstalla on yhtä jyrkkiä.
Itse elän ydinperheessä tai tavallaan uusperheessä, koska miehellä on lapsi, joka tosin on jo aikuinen. Ei meillä lapset sanele tahtia. Ei omat, ei miehen lapsi. Lapsia kuunnellaan, mutta me ollaan ne, jotka sanoo, koska yövieraita saa tulla ja koska ei. Voisitteko oikeasti kuvitella vaativanne, että ydinperheessä elävien pitäisi ottaa lasten kavereita määrättömiksi ajoiksi teille, koska lapsella on muuten tylsää? Ei, ei. Sen sijaan uusperheen äidiltä te vaaditte sitä, mihin edes lähi ei suostuisi.
Tähän keskusteluun sopii hyvin tämä stalinistinen ajattelu: "Kun syyllinen on tiedossa, niin eiköhän se rikoskin sieltä löydy."
vaan nyt on mukana ap:n sukulaistyttö, vaikka hyvin tiedettiin, että miehen tyttö on tulossa.
Voidaan kysyä myös sitä, haluaako ap miehensä tytön olevan seurana hänen sukulaistytölleen, jotta ap:lla ei olisi tästä vaivaa.
Ja siellä Serenassa, Puuhamaassa jne, on aina ollut mukana myös ap, ei pelkästään isä, tytär ja tämän kaveri. Minusta aika outo suhde, jos nainen ei uskalla päästää miestään minnekään ilman toisen aikuisen valvontaa. Ehkä tuo on normaalia uusperheissä, joissa epävarmuus puolisosta on koko ajan pinnassa.
AP:n sukulaistyttö ja miehen lapsi eivät sulkeudu keskenään johonkin makkariin juttelemaan, vaan viettävät aikaa koko porukalla olkkarissa, keittiössä tms.
Toisekseen missä kerrottiin että AP kielsi miestään lähtemästä tyttärensä kanssa kahdestaan Serenaan, Puuhamaahan jne? Ole hyvä ja näytä se kohta. Ehkä se oli mies joka halusi että AP lähtee mukaan.
Kolmanneksi, oletko vakavissasi sitä mieltä että uusperheissä ollaan jatkuvasti epävarmoja puolisosta? Mistä tuollainen kokemus? Oletko elänyt lapsuutesi uusperheessä jossa äiti kyttäsi isäpuolen perään ettei vaan vieraat helmat ala houkuttamaan?
tv. ydinperheessä elävä myöskin
Isä kävi keskustelun lapsen kanssa, en minä. Minä keskustelin mieheni kanssa. Haluaisin nyt korostaa, että tämä on ensimmäinen kerta kun kaverin meille tulo kiellettiin. ap
Aha, ap:lla veljentyttö 10v käymässä ja ap siivoaa...
Tietty täytyy elää sitä normaalia elämää, vaikka olisi lapsia käymässä, heihinhän ei pidä liikaa panostaa, eihän.
Ethän suinkaan koskaan milloinkaan ikinä siivoa kotonasi? Lapsesihan saattaa kuolla sillä välillä kun sinä ydinperheen äiti siivoilet. Tai ehkä kannattaisi jättää AV:lla roikkuminen vähemmälle, ettei lapsi vaan kuole kun sinä jätät panostamatta heihin.
Hoh hoi, en muuta sano.
Jos äiti estää sovitun tapaamisen toteutumisen, asia vedetään eteenpäin: lastenvalvojalle, tarvittaessa oikeuteen, tarvittaessa poliisit hakevat kotoa.
Isä kävi keskustelun lapsen kanssa, en minä. Minä keskustelin mieheni kanssa. Haluaisin nyt korostaa, että tämä on ensimmäinen kerta kun kaverin meille tulo kiellettiin. ap
Aha, ap:lla veljentyttö 10v käymässä ja ap siivoaa... Tietty täytyy elää sitä normaalia elämää, vaikka olisi lapsia käymässä, heihinhän ei pidä liikaa panostaa, eihän.
Ethän suinkaan koskaan milloinkaan ikinä siivoa kotonasi? Lapsesihan saattaa kuolla sillä välillä kun sinä ydinperheen äiti siivoilet. Tai ehkä kannattaisi jättää AV:lla roikkuminen vähemmälle, ettei lapsi vaan kuole kun sinä jätät panostamatta heihin. Hoh hoi, en muuta sano.
Minusta on aika epäkohteliasta kutsua veljentyttö meille käymään ja ryhtyä sitten itse siivoamaan. Vieraanvaraisuus on sitä, että jättää arkityöt ja keskittyy vieraaseen. Jos kutsun anopin käymään, en jätä häntä yksin keittiöön kahville, vaikka olisi lauantai ja minun siivouspäiväni.
mieltä. Ensinnäkin sovituista tuloajoista täytyy pitää kiinni. Jos niissä joustetaan koko ajan, niin kohta te istutte siellä kotona odottamassa, että pitäälö sopimus tällä kertaa.
Ettehän te voi suunnitella mitään menoja itsellenne, jos tuo yks pentu hyppii miten tahtoo.
Ja joudutte muuttelemaan omia suunnitelmianne.
Siitä ei tule mitään. Usko pois. Ihan on omakohtaista kokemusta asiasta. Alkuun hypittiin ku vieteriukot teinin oikkujen mukaan,mitään ei voinut sopia esim.omien kavereiden kanssa, kun ei tiennyt saapuuko neiti sovitusti vai tuleeko viime hetken muutos. Mutta sitten laitettiin tiukat rajat ja pidettiin yhteispalaveri asianosaisten kesken. Johan alko pelittään.