Lue keskustelun säännöt.
Kolmas lapsi on virhe monessa perheessä
25.01.2015 |
Se on niin muodikasta nykyään hankkia kolme lasta kun "muillakin on" ja erityisesti, jos kaksi ekaa on samaa sukupuolta keskenään. Ja sitten monesti näkee, että sen perheen resurssit eivät oikeasti olisi kestäneet sitä kolmatta lasta. Enkä nyt puhu vain vauva-ajasta, vaikka sekin on rankkaa, joku juuri tilitti että ei ehdi ja jaksa huomioida kahta vanhempaa lasta, kun vauva valvottaa ja huutaa, sekö on koko perheen ja erityisesti niiden isojen lasten etu?? Vaan todella todella moni, joka ns. ruuhkavuosissa valittaa ettei jaksa, niin kas vain, jossain lauseessa tulee että kolme lasta. Siis vaikka olisivat jo kouluikäisiä. Rahat loppu ja kaikki aika menee harrastuskuskauksiin, läksyihin jne niin ettei äiti ehdi itsestään huolehtia ollenkaan. Miettikää oikeasti ennen kuin hankitte sen kolmannen, hyppäys on iso kahdesta kolmeen. On harha kuvitella, että se kolmas menee siinä missä kaksikin, ei se ikinä mene.
Kommentit (184)
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 12:07"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 10:51"]Kun katsoin eilen illalla taas tuossa kaupan nurkalla kännissä möliseviä teinejä (12v-15v, tiedän heidät, joten tiedän siksi iätkin), voi sanoa, että monessa perheessä näkyy olevan todella helppoa lasten kanssa, kun ei paskaakaan välitetä, missä ne ovat. Vauva-aikaa hehkutetaan, kuinka se on ihanaa ja sitten voikin alkaa elää omaa elämää taas ja lapsista ei enää välitetä. [/quote] Tämä juuri jaksaa aina ihmetyttää Suomessa...olen itse puoliksi espanjalainen ja siellä myös teinien ja vielä parikymppustenkin kanssa vietetään aikaa ihan eri tavalla.Lapsia on yleensä max.2 ja usein vain 1 ntkyään
[/quote]
No kun lapsia tehdään sillä ajatuksella, että kyllä minä hyvin jaksan vauva-ajan. Sen jälkeen unohdetaankin lapset. Ja varsinkin ne isommat, kun se uusi, ihana vauva tuli taloon. Tulos näkyy sitten noissa kaljakassia kantavissa nuorissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 12:48"]
Jos tekisin kolmannen, voisin tehdä sen kun nuorimmainen menee kouluun. Voin keskittyä vauvaan ja lasten ei tarvi iltapäiväkerhoihin mennä. Vauvan kanssa voidaan käydä muskarissa, vauvauinnissa, olla vaan, kahdestaan. Kun nyt kun meillä on 3 v ikäero lapsilla, on muuten hyvä mutta muskarit on meillä niin että isä on töissä ja esikoinen niin villi ettei siitä tulisi mitään jos olisi siinä vieressä. yhdessä mennään vaan jos isä mukana esim. Uimaan. Jos esikoinen olisi rauhallinen tapaus, voisi onnistua.
Haluan myös nyt antaa rakkautta niin paljon näille kahdelle että jos tähän vauva syntyisi, olisi tosi haastavaa. Saavat sitten pikkusisaruksen kun kumpikin on omatoimisia...jjos saavat. Voi olla etten halua edes kolmatta. Lapset tehdään liian tiuhaan, sillon se on rankkaa. Tosin joskus helpompaa kun lapsilla on seuraa toisistaan.
[/quote]
Voi luoja näitä kermapyllyjä....lapsilla pitää olla kolme vuotta ikäeroa ja niiden pitää syntyä kesällä, koska on ei tarvitse pukea niin paljon vaatteita vauvalle! Meillä on neljä poikaa ja syntyneet vuoden välein:D
Samassa puistossa käy somaliperhe, joilla on lapsia , ? en tiedä. Monta Ainakin 8, mutta voi olla paljon enemmänkin. Aina on vatsa pystyssä ja aina joku on vaunuissa.
Meillä syntyi 2 lasta putkeen ja otin vielä opintovapaata päälle, olin yhteensä 5 vuotta poissa töistä, eli opin tuntemaan tämän naisen perheen suht hyvin, pienellä varauksella. Osa hänen lapsistaan hyvin avuliaasti kertoi mitä perheessä on milloinkin tapahtunut, äidin suomenkieli ei ollut edes auttava.
Perheen isä ei tietenkään käy töissä, hän hengailee muiden somalimiesten kanssa missä milloinkin. Kaikki rahat tulevat miehen tilille ja hän niitä sitten avuliaasti antaa vaimolleen, joka hoitaa siis kaikien. Lapset, kuljetukset, ruuan, kodin, kaiken.
Lisäksi miehellä on luultavasti myös jalkavaimo, tästä en ole mitenkään varma, kun selitykset oli mitä milloinkin mutta pikkusiskoja heillä on toisessa kodissa.
Nämä lapsethan eivät saa mitään. Ei yhtään mitään. Kaikki vaatteet tulee keräyksistä, kun puistossa 2 krt vuodessa jaetaan vaatteet mitkä ovat sinne unohtuneet, tulee äiti ja vie kaikki. Hieno homma, muille ne ei kelpaakaan. Lisäksi puiston yksi työntekijä antaa usein heille lapsille vaatteita, on meillekin kertonut ottaa lahjoituksia vastaan vähävaraiselle perheelle ja sanomattakin on selvää että tulee heille.
Äiti on aivan loppu, hän lähes nukahtaa aina penkille. Joten siellä enemmän puistohenkilökunta ottaa hänen lapsiaan huomioon. Enpä tiedä missä tilanteessa perhe olisi ilman puiston henkilökunnan apua.
Ja äidillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kun jatkaa samaa päivästä toiseen, vuodesta toiseen. Toivottavasti lapsista tulee viisaampia.
Mä olen itse ainoa lapsi ja odotan nyt kolmatta. Isommat ovat jo koulussa. Ei eletä kädestä suuhun, varaa on harrastaa ja matkustelka, aikaa on aina riittänyt lapsille. Ainoana lspsena olen aina kaivannut sisarusta.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:52"]
Mä olen itse ainoa lapsi ja odotan nyt kolmatta. Isommat ovat jo koulussa. Ei eletä kädestä suuhun, varaa on harrastaa ja matkustelka, aikaa on aina riittänyt lapsille. Ainoana lspsena olen aina kaivannut sisarusta.
[/quote]
Niin teillähän se kolmas ei olekaan vielä syntynyt.
Yhdelle ylemmälle vastaajalle tiedoksi, että se, että haluaa antaa lapsilleen mahdollisuuden harrastaa jne. ei tarkoita, että "esikoisen pitää saada luksusta" eikä lapsia opeteta jakamaan.. Ihmeellistä mustavalkoisuutta kyseinen viesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:14"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:52"]
Mä olen itse ainoa lapsi ja odotan nyt kolmatta. Isommat ovat jo koulussa. Ei eletä kädestä suuhun, varaa on harrastaa ja matkustelka, aikaa on aina riittänyt lapsille. Ainoana lspsena olen aina kaivannut sisarusta.
[/quote]
Niin teillähän se kolmas ei olekaan vielä syntynyt.
Yhdelle ylemmälle vastaajalle tiedoksi, että se, että haluaa antaa lapsilleen mahdollisuuden harrastaa jne. ei tarkoita, että "esikoisen pitää saada luksusta" eikä lapsia opeteta jakamaan.. Ihmeellistä mustavalkoisuutta kyseinen viesti.
[/quote]
Miten meinasit että se kolmas oleellisesto muuttaisi meidän elämää? Jos on kahden vaippaikäisen kanssa jaksanut niin nyt yksi tuskin muuttaa elämää sen kummemmkn.
Mulle kolmas lapsi olisi haaveiden täyttymys, harmi vaan ettei terveysyistä uskalla yrittää. Tiedän monta todella onnellista kolmi-nelilapsista perhettä, ja minusta sen kokoinen perhe on aivan mahtava juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka vauva-arki ja pikkulapsiaika menisivät kivuttomasti, voi lapsi alkaa oireilemaan teini-ikäisenä. Olen kolmilapsisen perheen vanhin, nuorimpaan siskooni ikäeroa viisi vuotta. Äiti on kertonut että olimme lapsena kaikki helppoja, mutta nuorimmaisen täytettyä 11 alkoi elämä kaatua pikkuhiljaa. Voitte kuvitella kuinka helppoa on kun kotona on kiukutteleva 17-vuotias teiniangstin pyörteissä, väliinputoava 13-vuotias ja esiteini-ikään ehtivä 11-vuotias jonka jaksaminen ja vaiheittainen psyyken hajoaminen repii koko perheen hajalle.
On asioita joita ei voi tietää etukäteen, äitini on jälkikäteen sanonut että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää niin olisi joko jättänyt kahteen tai viimeisen tehnyt hieman suuremmalla ikäerolla. Nykyisin tämä nuorin siskoni on 18, vakavasti syömishäiriöinen alkoholiinmenevä mielenterveyskuntoutuja vailla halua tai jaksamista ottaa tilannetta hallintaansa. Eli vaikkei kolmas lapsi oleellisesti muuttaisi elämää ensimmäisen parin vuoden aikana, on syytä ottaa huomioon että lapsilla on tapana kasvaa.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:34"]Vaikka vauva-arki ja pikkulapsiaika menisivät kivuttomasti, voi lapsi alkaa oireilemaan teini-ikäisenä. Olen kolmilapsisen perheen vanhin, nuorimpaan siskooni ikäeroa viisi vuotta. Äiti on kertonut että olimme lapsena kaikki helppoja, mutta nuorimmaisen täytettyä 11 alkoi elämä kaatua pikkuhiljaa. Voitte kuvitella kuinka helppoa on kun kotona on kiukutteleva 17-vuotias teiniangstin pyörteissä, väliinputoava 13-vuotias ja esiteini-ikään ehtivä 11-vuotias jonka jaksaminen ja vaiheittainen psyyken hajoaminen repii koko perheen hajalle.
On asioita joita ei voi tietää etukäteen, äitini on jälkikäteen sanonut että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää niin olisi joko jättänyt kahteen tai viimeisen tehnyt hieman suuremmalla ikäerolla. Nykyisin tämä nuorin siskoni on 18, vakavasti syömishäiriöinen alkoholiinmenevä mielenterveyskuntoutuja vailla halua tai jaksamista ottaa tilannetta hallintaansa. Eli vaikkei kolmas lapsi oleellisesti muuttaisi elämää ensimmäisen parin vuoden aikana, on syytä ottaa huomioon että lapsilla on tapana kasvaa.
[/quote]
Myös se ainoa voi olla teinihirviö tai kukaan kuudesta ei ole. Jos sinä jossittelet läpi elämäsi niin ethän luule että muidenkin pitäisi tehdä niin.
t.Neljän äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:34"]Vaikka vauva-arki ja pikkulapsiaika menisivät kivuttomasti, voi lapsi alkaa oireilemaan teini-ikäisenä. Olen kolmilapsisen perheen vanhin, nuorimpaan siskooni ikäeroa viisi vuotta. Äiti on kertonut että olimme lapsena kaikki helppoja, mutta nuorimmaisen täytettyä 11 alkoi elämä kaatua pikkuhiljaa. Voitte kuvitella kuinka helppoa on kun kotona on kiukutteleva 17-vuotias teiniangstin pyörteissä, väliinputoava 13-vuotias ja esiteini-ikään ehtivä 11-vuotias jonka jaksaminen ja vaiheittainen psyyken hajoaminen repii koko perheen hajalle.
On asioita joita ei voi tietää etukäteen, äitini on jälkikäteen sanonut että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää niin olisi joko jättänyt kahteen tai viimeisen tehnyt hieman suuremmalla ikäerolla. Nykyisin tämä nuorin siskoni on 18, vakavasti syömishäiriöinen alkoholiinmenevä mielenterveyskuntoutuja vailla halua tai jaksamista ottaa tilannetta hallintaansa. Eli vaikkei kolmas lapsi oleellisesti muuttaisi elämää ensimmäisen parin vuoden aikana, on syytä ottaa huomioon että lapsilla on tapana kasvaa.
[/quote]
Tai sitten kuten meillä: fiksu 21v, opiskelee ja käy töissä, 12v ja 14v jotka pärjäävät koulussa, kavereita löytyy ja odottavat innolla vauvan syntymää.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:34"]Vaikka vauva-arki ja pikkulapsiaika menisivät kivuttomasti, voi lapsi alkaa oireilemaan teini-ikäisenä. Olen kolmilapsisen perheen vanhin, nuorimpaan siskooni ikäeroa viisi vuotta. Äiti on kertonut että olimme lapsena kaikki helppoja, mutta nuorimmaisen täytettyä 11 alkoi elämä kaatua pikkuhiljaa. Voitte kuvitella kuinka helppoa on kun kotona on kiukutteleva 17-vuotias teiniangstin pyörteissä, väliinputoava 13-vuotias ja esiteini-ikään ehtivä 11-vuotias jonka jaksaminen ja vaiheittainen psyyken hajoaminen repii koko perheen hajalle.
On asioita joita ei voi tietää etukäteen, äitini on jälkikäteen sanonut että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää niin olisi joko jättänyt kahteen tai viimeisen tehnyt hieman suuremmalla ikäerolla. Nykyisin tämä nuorin siskoni on 18, vakavasti syömishäiriöinen alkoholiinmenevä mielenterveyskuntoutuja vailla halua tai jaksamista ottaa tilannetta hallintaansa. Eli vaikkei kolmas lapsi oleellisesti muuttaisi elämää ensimmäisen parin vuoden aikana, on syytä ottaa huomioon että lapsilla on tapana kasvaa.
[/quote]
Oho, kasvaako ne? Mä en tienny,kiitos kun viisaudessasi valistit meitä tyhmiä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kolme lasta, 10 v, 7 v ja 1.5 v. Kaikilla omat huoneet, isommat harrastaa mitä haluavat, on iso auto ja ruokaa ja vaatteita. Harrastuksiin menee 500 e kk. Hyödynnän tarjoukset, alevaatteet, teen ruoat itse jne. Olen kaikki hoitanut kotona hoitovapaalla myös. Koti on sisustettu ja remontoitu. Kolmas on tuonut vain iloa.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:34"]
Vaikka vauva-arki ja pikkulapsiaika menisivät kivuttomasti, voi lapsi alkaa oireilemaan teini-ikäisenä. Olen kolmilapsisen perheen vanhin, nuorimpaan siskooni ikäeroa viisi vuotta. Äiti on kertonut että olimme lapsena kaikki helppoja, mutta nuorimmaisen täytettyä 11 alkoi elämä kaatua pikkuhiljaa. Voitte kuvitella kuinka helppoa on kun kotona on kiukutteleva 17-vuotias teiniangstin pyörteissä, väliinputoava 13-vuotias ja esiteini-ikään ehtivä 11-vuotias jonka jaksaminen ja vaiheittainen psyyken hajoaminen repii koko perheen hajalle.
On asioita joita ei voi tietää etukäteen, äitini on jälkikäteen sanonut että jos olisi tiennyt mitä tuleman pitää niin olisi joko jättänyt kahteen tai viimeisen tehnyt hieman suuremmalla ikäerolla. Nykyisin tämä nuorin siskoni on 18, vakavasti syömishäiriöinen alkoholiinmenevä mielenterveyskuntoutuja vailla halua tai jaksamista ottaa tilannetta hallintaansa. Eli vaikkei kolmas lapsi oleellisesti muuttaisi elämää ensimmäisen parin vuoden aikana, on syytä ottaa huomioon että lapsilla on tapana kasvaa.
[/quote]
Toisaalta tämä on aina riski kun tekee lapsia. Ainokainenkin voi sairastua psyykkisesti ja elämä kaatuu päälle. Voihan sama käydä ihan parisuhteessakin. Kumppani voi sairastua MS-tautiin tai joutua onnettomuuden jäljiltä pyörätuoliin.
Mitä tulee noihin harrastusmahdollisuuksiin, minusta on tärkeintä, että perheellä on varaa kustantaa lapselle edes yksi mieluinen harrastus vaikka se ei olisikaan juuri se hänen eniten toivomansa jääkiekko. Jollain tapaa Suomessa ja länsimaissa on mielestäni siirrytty normaalin elämisen kautta tapahtuvasta kasvatuksesta suorituskeskeiseen, elämysten, harrastusten ja laatuajan kautta tapahtuvaan kasvattamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:21"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:14"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:52"] Mä olen itse ainoa lapsi ja odotan nyt kolmatta. Isommat ovat jo koulussa. Ei eletä kädestä suuhun, varaa on harrastaa ja matkustelka, aikaa on aina riittänyt lapsille. Ainoana lspsena olen aina kaivannut sisarusta. [/quote] Niin teillähän se kolmas ei olekaan vielä syntynyt. Yhdelle ylemmälle vastaajalle tiedoksi, että se, että haluaa antaa lapsilleen mahdollisuuden harrastaa jne. ei tarkoita, että "esikoisen pitää saada luksusta" eikä lapsia opeteta jakamaan.. Ihmeellistä mustavalkoisuutta kyseinen viesti. [/quote] Miten meinasit että se kolmas oleellisesto muuttaisi meidän elämää? Jos on kahden vaippaikäisen kanssa jaksanut niin nyt yksi tuskin muuttaa elämää sen kummemmkn.
[/quote]
Tule sanomaan uudelleen vaikka kahden vuoden päästä, niin sulla on jotain kompetenssia.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 15:02"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:21"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:14"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:52"] Mä olen itse ainoa lapsi ja odotan nyt kolmatta. Isommat ovat jo koulussa. Ei eletä kädestä suuhun, varaa on harrastaa ja matkustelka, aikaa on aina riittänyt lapsille. Ainoana lspsena olen aina kaivannut sisarusta. [/quote] Niin teillähän se kolmas ei olekaan vielä syntynyt. Yhdelle ylemmälle vastaajalle tiedoksi, että se, että haluaa antaa lapsilleen mahdollisuuden harrastaa jne. ei tarkoita, että "esikoisen pitää saada luksusta" eikä lapsia opeteta jakamaan.. Ihmeellistä mustavalkoisuutta kyseinen viesti. [/quote] Miten meinasit että se kolmas oleellisesto muuttaisi meidän elämää? Jos on kahden vaippaikäisen kanssa jaksanut niin nyt yksi tuskin muuttaa elämää sen kummemmkn.
[/quote]
Tule sanomaan uudelleen vaikka kahden vuoden päästä, niin sulla on jotain kompetenssia.
[/quote]
kompetenssia mihin? Enkö tiedä mitä on lapsiperheen elämä, vauva-ajan väsymys, teinin elämä? Että kahden lapsen perheessä näihin asioihin ei olisi jo törmännyt? :)
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 15:06"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 15:02"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:21"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:14"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:52"] Mä olen itse ainoa lapsi ja odotan nyt kolmatta. Isommat ovat jo koulussa. Ei eletä kädestä suuhun, varaa on harrastaa ja matkustelka, aikaa on aina riittänyt lapsille. Ainoana lspsena olen aina kaivannut sisarusta. [/quote] Niin teillähän se kolmas ei olekaan vielä syntynyt. Yhdelle ylemmälle vastaajalle tiedoksi, että se, että haluaa antaa lapsilleen mahdollisuuden harrastaa jne. ei tarkoita, että "esikoisen pitää saada luksusta" eikä lapsia opeteta jakamaan.. Ihmeellistä mustavalkoisuutta kyseinen viesti. [/quote] Miten meinasit että se kolmas oleellisesto muuttaisi meidän elämää? Jos on kahden vaippaikäisen kanssa jaksanut niin nyt yksi tuskin muuttaa elämää sen kummemmkn.
[/quote]
Tule sanomaan uudelleen vaikka kahden vuoden päästä, niin sulla on jotain kompetenssia.
[/quote]
kompetenssia mihin? Enkö tiedä mitä on lapsiperheen elämä, vauva-ajan väsymys, teinin elämä? Että kahden lapsen perheessä näihin asioihin ei olisi jo törmännyt? :)
[/quote]
Lisään vielä että vaikka odotan kolmatta niin on meitä ollut viisikin jo jossain vaiheessa, kun miehen lapsi asui vielä kotona. Että sen verran on kolmesta lapsesta kokemusta, jospa me siis pärjätään ;)
Minusta tätä keskustelua vääristää se, että tähän osallistuu enimmäkseen vain ne, joiden ajatukset pyörivät lähinnä perhe-elämän ympärillä ja joilla asiat sujuvat hyvin. Tosiasia on kuitenkin se, että vanhemmuus on jonkinlaisessa kriisissä Suomessa tällä hetkellä ja on olemassa kymmeniä tuhansia aikuisia, jotka eivät olisi kypsiä vanhemmiksi, mutta joilla kuitenkin on useampia lapsia. Mikäli he tänne kirjoittelisivat, olisi tämä keskustelu kovin toisenlaista.
Minä itse haaveilin suurperheestä, mutta kahden jälkeen totesin, että nämä haaveet ja todellisuus eivät kyllä omalla kohdallani lainkaan kohdanneet. Nyt yritän näistä kasvattaa jotenkin hyvät ihmiset.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 21:29"]
Minusta tätä keskustelua vääristää se, että tähän osallistuu enimmäkseen vain ne, joiden ajatukset pyörivät lähinnä perhe-elämän ympärillä ja joilla asiat sujuvat hyvin. Tosiasia on kuitenkin se, että vanhemmuus on jonkinlaisessa kriisissä Suomessa tällä hetkellä ja on olemassa kymmeniä tuhansia aikuisia, jotka eivät olisi kypsiä vanhemmiksi, mutta joilla kuitenkin on useampia lapsia. Mikäli he tänne kirjoittelisivat, olisi tämä keskustelu kovin toisenlaista.
Minä itse haaveilin suurperheestä, mutta kahden jälkeen totesin, että nämä haaveet ja todellisuus eivät kyllä omalla kohdallani lainkaan kohdanneet. Nyt yritän näistä kasvattaa jotenkin hyvät ihmiset.
[/quote]
Erinomainen kirjoitus!
Minä olen huomannut sen, että yleensä huonoimpia vanhempia ovat ne ns. menestyjät ja "hyvät perheet", kun taas köyhemmät ja vähemmän koulutetut osaavat vielä olla lastensa kanssa.
Minulla ei ainakaan ole sisaruksiini oikein mitään välejä. Siskoni on edelleen katkera, kun joutui minua hoitamaan jo melko pienenä, kun vanhemmilla ei resurssit riittäneetkään kolmeen lapseen. Siskoni oli minulle enemmän äiti, kuin oma äitini ja se on aika rankka taakka 12 vuotiaalle tytölle, että joutuu olemaan äitiniä pikkusisarukselleen. Ymmärrän siskoani erittäin hyvin.
Vanhinta sisarustani en ole nähnyt kymmeneen vuoteen.