Lue keskustelun säännöt.
Kolmas lapsi on virhe monessa perheessä
25.01.2015 |
Se on niin muodikasta nykyään hankkia kolme lasta kun "muillakin on" ja erityisesti, jos kaksi ekaa on samaa sukupuolta keskenään. Ja sitten monesti näkee, että sen perheen resurssit eivät oikeasti olisi kestäneet sitä kolmatta lasta. Enkä nyt puhu vain vauva-ajasta, vaikka sekin on rankkaa, joku juuri tilitti että ei ehdi ja jaksa huomioida kahta vanhempaa lasta, kun vauva valvottaa ja huutaa, sekö on koko perheen ja erityisesti niiden isojen lasten etu?? Vaan todella todella moni, joka ns. ruuhkavuosissa valittaa ettei jaksa, niin kas vain, jossain lauseessa tulee että kolme lasta. Siis vaikka olisivat jo kouluikäisiä. Rahat loppu ja kaikki aika menee harrastuskuskauksiin, läksyihin jne niin ettei äiti ehdi itsestään huolehtia ollenkaan. Miettikää oikeasti ennen kuin hankitte sen kolmannen, hyppäys on iso kahdesta kolmeen. On harha kuvitella, että se kolmas menee siinä missä kaksikin, ei se ikinä mene.
Kommentit (184)
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 21:51"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 21:42"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 21:32"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 15:26"]
3. lapsi on AINA virhe. Katsokaa ympärillenne. Siis ohi sen oman navan. Maailman suurin ongelma on LIIKAVÄESTÖ. Ja älä sössötä että ei meillä. Mekin asumme pallon pinnalla.
[/quote]
Suomalaisia syntyy todella vähän ja täällä on vähän ihmisiä verrattuna siihen kuinka "iso" maamme on...
[/quote]
"Todella vähän" olisi hyvä tilanne ja syytä pitää sellaisena näillä kulutustottumuksilla...
[/quote]
Velat täällä katkerina toivoo suomalaisten sukupuuttoa. Hei haloo, kulutustottumuksia voi muuttaa, koko ajan kehitetään ympäristöä säästävää teknologiaa ja energiaratkaisuja. Itse menen mieluumin eteenpäin, ajattelen positiivisesti enkä vain vajoa passiiviseen itseruoskintaan. Itsekin työkseni kehitän ympäristöä säästäviä menetelmiä (en mene yksityiskohtiin).
Ja lisäksi haluan ison, rakastavan perheen ja elämää ympärilleni. Uskon myös että omat lapseni kouluttautuvat pitkälle, ja ovat osa ympäristöongelmien ratkaisua, eivät ongelmaa.
[/quote]
Hei haloo, milloinkohan ajattelit niitä muuttaa??? Vaikea kuvitella, että joku ympäristöasioihin perehtynyt olisi todella niin ulalla, ettei ymmärtäisi jokaisen olevan osa ongelmaa, hippeili tai ei. Ymmärrän sen, että vauvakuume sumentaa järjen, mutta sellaisen ihmisen kanssa keskustelu niin, että odottaa järjellä perusteltuja vastauksia onkin turhauttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näköjään pitää vääntää rautalangasta. Harvalukuiseen suomeen syntyy lapsi. Hän kouluttautuu, kehittää helpon ja käytännöllisen ehkäisymenetelmän, jonka käyttöönotto hillitsee lisääntymistä kehitysmaissa vaikkapa muutamalla miljoonalla henkilöllä.
=> Onko tämän henkilön syntyminen Suomeen kokonaisvaikutus väestöräjähdykseen negatiivinen vai positiivinen?
Tästä esimerkistä on muuten ihan yhteys reaalimaailmaan, Suomessa todellakin kehitellään juuri nyt uudentyyppistä hormonaalista ehkäisyä, joka olisi helppo ottaa käyttöön köyhissä oloissa.
Näköjään pitää vääntää rautalangasta. Hyvin hyvin hyvin pieni osa suomalaisistakaan innovoi mitään maailmanlaajuisesti merkittävää, kuten uuden ehkäisymenetelmän, joka päihittäisi jo olemassa olevat. Jokainen suomalainen kuitenkin kuuluu siihen viidesosaan maapallon väestöstä, joka kuluttaa neljä viidesosaa kaikista luonnonvaroista.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 22:20"]
Näköjään pitää vääntää rautalangasta. Hyvin hyvin hyvin pieni osa suomalaisistakaan innovoi mitään maailmanlaajuisesti merkittävää, kuten uuden ehkäisymenetelmän, joka päihittäisi jo olemassa olevat. Jokainen suomalainen kuitenkin kuuluu siihen viidesosaan maapallon väestöstä, joka kuluttaa neljä viidesosaa kaikista luonnonvaroista.
[/quote]
Imartelevaa, että kopioit miltei suoraan tekstiäni. :) Tästä voisi tulla hedelmällinenkin keskustelu, olen kiinnostuntut heittäytymään myös sellaiseen. Tässä asiassa on monta puolta, enkä mielellään ota myös sitä lähtöoletusta, että olisin itse välttämättä oikeassa. Punainen lanka tässä keskustelussa on mielestäni se, että haluammeko että länsimainen elämänmuoto, tiede, arvomme, yhteiskuntajärjestelmämme surkastuu, vai lähdemmekö eteenpäin ja kehittämään sitä ja maailmaa paremmaksi.
Minusta esimerkiksi meillä suomalaisilla on paljon annettavaa maailmalle, koulutusjärjestelmä, tasokkaat yliopistot ja innovaatiot (ollaksemme äärimmäisen pieni maa) ja ennenkaikkea rauhallinen yhteiskuntajärjestelmä. Uskoisin, että tuomme loppujen lopuksi enemmän positiivisia asioita maailman ihmisyhteisölle, kuin negatiivisia. Kulutustottumusten pitäisi kylläkin muuttua radikaalisti, ja toivottavasti olemme menossa siihen suuntaan.
onneks meillä o niin ihania sukulaisia jotka laittoivat pystyyn lapsillemme säästökorkotilit joihin lapset saavat käyttöoikeuden kun täyttävät 18.. ei tuu kyl kalliiks meidän pojat ku esim. muoti ei kiinnosta tippaakaan...
t.kolmas syntyy 5.11 isoveljet 6 ja 11 vuotiaat..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 10:13"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 10:11"]Itse sanoisin, että kaikki meni loistavasti siihen asti, kun tulivat teineiksi. 3 teiniä yhtä aikaa talossa on kyllä aika helvetillinen skenaario. Ja tämä tulee myös KALLIIKSI! [/quote] Kalliiksi tulee, mutta ei tämä muuten mitenkään kamalaa ole.
[/quote] yksi lapsi ja onkin saanut ajokortista lähtien, helppo tapaus
Meille kolmas lapsi oli maailman paras päätös!!! En ole katunut päiväkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsiluku on jokaisen henkilökohtainen päätös eikä siihen ole eikä tule kaavaa, millä se lasketaan. Tämä on niitä asioita, joista voidaan olla mitä mieltä vaan ja tapella mielipiteestä maailman tappiin asti, mutta valmista ei tule.
Jokainen voimavaransa ja halunsa tuntee itse, koska olemme yksilöitä.Yhdelle on rankkaa jo yhden kanssa, toinen äiti handlaa luontevasti kymmenenkin. Kyse on paljon asenteestakin.
Neljä musssukkaa täälläkin pyörii, ja viideskin toivottavasti kohta. Yhtä hyvin heitä voisi olla yksikin, ja siihenkin tilanteeseen olisimme varmasti tyytyväisiä. Jokainen lapsi löytää paikkansa perheessä, eikä yksikään ole virhe!
Yli ymmärryksen menee vaan ne lapsettomien kommentit toisten lapsiluvuista: todella noloa tulla arvostelemaan toisia lapsiasioista, jos kokemusta ei ole siitäkään yhdestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, näkeekö sitten ulkopuolinen asiat toisin vai mistä on kyse, mutta minulla myös kaksi ystäväperhettä, johon on hankittu kolmas (ja toiseen neljäskin) ja vanhemmat kehuvat katrastaan eivätkä tietenkään kadu, mutta itse ajattelen, että näissä kahdessa perheessä on isommat lapset joutuneet luopumaan monesta, jotta vanhempien haave siitä kolmannesta (ja neljännestä) on toteutunut.
Molemmissa perheissä kaksi ensimmäistä on pienellä ikäerolla ja kolmas on hankittu kun isommilla kouluikä häämöttää ja harrastus- ja vaatemaku ovat kehittyneet. Molemmissa perheissä on isommat joutuneet luopumaan alkuperäisistä harrastuksista, koska nämä ovat olleet liian kalliita tai kuskaaminen veisi liikaa aikaa. Lapset eivät ole itse halunneet luopua ja puhuvat edelleen harmitellen asiasta, vaikka korvaavia harrastuksia läheltä on löytynyt. Kummassakin perheissä isä hoitaa isommat lapset, käy vanhempainilloissa, vie luistelemaan, hiihtämään, kavereille jne. Äidit on menetetty vauvoille, ja kun joskusu tulevat käymään ja esim. nuorin tulee minun syliini ovat isommat aivan sylinälköisiä ja tappelevat äitinsä sylistä, kiehnaavat kyljessä ja suorastaan vinkuvat äidin huomiosta.
Kummassakin perheessä toinen isommista lapsista joutuu jakamaan huoneensa nro 3:n kanssa eli tälle kolmannelle ei ole ollut luontevasti tilaa vaan isompi lapsi joutuu ns. luopumaan saavutetusta etuudesta eikä kovin innolla. Onhan selvää, että 8-vuotias tarvitsee eri asioita kuin 2-vuotias ja että leikit eivät suju yhteen eikä huoneen käyttö tunnu enää samalta kun sen pienemmän lelut valloittavat lattian.
Toisessa perheessä on myös matkustamisesta luovuttu muutamia risteilyjä lukuunottamatta.
Näiden syiden takia olen sitä mieltä, että osa perheistä menee ns. muodin mukana todella miettimättä, mitä tarkoittaa, että perheeseen tulee kolmas lapsi ja kuka perheenjäsenistä eniten joutuu luopumaan tämän kolmannen takia. On nimittäin aika hemmetisti vaadittu, että jokin pikkukoululainen osaisi ilolla luopua harrastuksista, kavereista, omasta huoneesta ja lomamatkoista uuden vauvan takia.
Ikävintä tässäkin on se, etteivät ne perheen aikuisest joko ymmärrä tai suostu ymmärtämään, mitä vaativat isommilta lapsiltaan omien haaveidensa toteuttamiseksi.
Kolme lasta. Pahin painajaiseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 10:25"]Ei se jaksaminen lukumäärästä johdu, vaan vanhempien iästä. Nuorena kun aloittaa, niin viisikin jaksaa hyvin. Mutta nykyään kun aloitetaan myöhään, niin ensimäisessäkin on jaksamista.
[/quote]Miten ikä tähän korreloi? Siihen vaikuttaa pelkästään kunto ja asenne. T. 50v joka opetti juuri esiteineille käsilläseisontaa
Kun katsoin eilen illalla taas tuossa kaupan nurkalla kännissä möliseviä teinejä (12v-15v, tiedän heidät, joten tiedän siksi iätkin), voi sanoa, että monessa perheessä näkyy olevan todella helppoa lasten kanssa, kun ei paskaakaan välitetä, missä ne ovat. Vauva-aikaa hehkutetaan, kuinka se on ihanaa ja sitten voikin alkaa elää omaa elämää taas ja lapsista ei enää välitetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisille se voi olla virhe, toisille ei, samoin kuin toisille voi olla virhe hankkia yhtään lapsia. Meillä on. Kolme eikä ole jaksamisessa ongelmaa, ei olekaan kyllä pienellä ikäerolla; esikoinen 8v, seuraava 6v ja kuopus 1v.
Meille toinenkin lapsi olisi katastrofi. Taitaa jäädä lapsiluku yhteen.
Tuntuu niissä lapset saavan vähiten aikaa jossa tehdään kaksi pienellä ikäerolla ja sitten uraputkeen. Niillä joilla vauva syntyy taloon, on äidillä taas aikaa. Tuttavaperheissä vauva kulkee mukana kun isompia äiti ehtii viedä harrastuksiin. Omat huoneetkin on viimeistään kouluikäisille ollut ja yhdessä perheessä isomi jakaa kakkosen kanssa ISON makkarin. :) Jotkut ilmeisesti vain haluavat nähdä ongelmia isommissa perheissä kuin itsellään on, koska ärsyttää jos he onnistuvat yhtä hyvin. ;)
t. 2 lapsen äiti
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 11:14"]
Meille toinenkin lapsi olisi katastrofi. Taitaa jäädä lapsiluku yhteen.
[/quote]
Minusta tämä on karuudessaan se kaikista viisain kommentti. Tärkeintä olisi, että vanhempi tuntisi omat voimavaransa / resurssinsa. Mekin vaimon kuumeilimme paljon aikanaan kolmatta, mutta asiaa mietittyämme totesimme, että ehkä me emme ole niin "hyviä" vanhempia, että meidän kannattaisi kolmatta hankkia. Ja tällä tarkoitan sitä, että emme lasten ollessa pieniäkään halunneet aina luopua omista menoistamme, omista matkoista ym. ja aina jaksaneet asettaa lasten etua omien edelle. Nyt olemme mielestäni saaneet nämä kaksi itsekkyydestämme huolimatta saaneet mielestäni ainakin ihan kohtuullisesti kasvatatettua, mutta olen melkeinpä vakuuttunut, että kolmas olisi meidän kohdalla tarkoittanut voimavarojen / jaksamisen / kiiinnostuksen totaalista loppumista ja näin ollen myös lasten kärsimistä.
Sen olen huomannut, että ihmisten on usein vaikea myöntää itselleen puutteitaan vanhempana. Eli kysypä vaikka itseltäsi, lähdetkö mieluummin työpäivän jälkeen vaikka lenkille kuin olet lasten kanssa (kuten minä olen suurimman osan lasteni lapsuudesta halunnut)? Mikäli vastaus on kyllä, en kyllä suosittele ainakaan kolmannen tekemistä.
Meillä uusperheessä tulossa iltatähti. Miehen lapsi muutti juuri kotoa ja 2 yhteisellä ikäeroa 1v3kk, ovat jo 12v ja 13v. Tilaa ja aikaa on kaikille riittänyt, missään vaiheessa ei ole ollut rankkaa. Ei vauva-ajan väsymys maata kaatanut, on jaksettu reissata ja touhuta. Eiköhän jokainen perhe itse pysty miettimään oman lapsilukunsa
Mua aina säälittää lapset, joita on niin monta että tietää ettei vanhempien aika ja huomio riitä jokaiselle. Kaikki 3-lapsiset perheet yleensä se keskimmäinen on jäänyt vähimmälle huomiolle ja sen kyllä huomaa. 1-2 lasta on mielestäni paras ratkaisu.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 21:45"]
Olen huomannut, että monilla todella hyvin tienaavilla on paljon lapsia. Varsinkin johtoportaan miehillä on usein iso perhe, onko siitä tullut uusi statussymboli? Mutta onhan se ihailtavaa, että on monta reipasta, kaunista ja fiksua lasta.
[/quote]
Ei. Nykyään myös matalasti koulutetut ovat niin perillä ajankohtaisista asioista, ettei ympäristörikollisuutta voida millään pitää statussymbolina.