Lue keskustelun säännöt.
Kolmas lapsi on virhe monessa perheessä
25.01.2015 |
Se on niin muodikasta nykyään hankkia kolme lasta kun "muillakin on" ja erityisesti, jos kaksi ekaa on samaa sukupuolta keskenään. Ja sitten monesti näkee, että sen perheen resurssit eivät oikeasti olisi kestäneet sitä kolmatta lasta. Enkä nyt puhu vain vauva-ajasta, vaikka sekin on rankkaa, joku juuri tilitti että ei ehdi ja jaksa huomioida kahta vanhempaa lasta, kun vauva valvottaa ja huutaa, sekö on koko perheen ja erityisesti niiden isojen lasten etu?? Vaan todella todella moni, joka ns. ruuhkavuosissa valittaa ettei jaksa, niin kas vain, jossain lauseessa tulee että kolme lasta. Siis vaikka olisivat jo kouluikäisiä. Rahat loppu ja kaikki aika menee harrastuskuskauksiin, läksyihin jne niin ettei äiti ehdi itsestään huolehtia ollenkaan. Miettikää oikeasti ennen kuin hankitte sen kolmannen, hyppäys on iso kahdesta kolmeen. On harha kuvitella, että se kolmas menee siinä missä kaksikin, ei se ikinä mene.
Kommentit (184)
Samaa mieltä. Onneksi en ikinä tehnyt sitä virhettä, että saisin kolmannen lapsen. Kaksi isoa koululaista jo on ja työpäivän jälkeen energia kyllä kulu heidän kanssaan. Vauvakuumeen nujersin hankkimalla koiran. Paras päätös ikinä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos et itse jaksais kolmatta älä luule ettei muut jaksais!
Siinä se meni kuten neljäs ja viideskin. Mihin sen rahan pitäisi riittää kodin, ruoan, harrastusten, kirjojen ja yhdessäolon lisäksi? Kesämökkiin, autoon ja muutamiin matkoihinkin ovat rahat riittäneet.
En ole samaa mieltä, isoin harppaus on nollasta yhteen, sen jälkeen yhdestä kahteen, vielä pienempi kahdesta kolmeen jne. Enemmänkinb tuntuu vaikuttavan lasten ikäero. Eli jos on vuoden ikäerot VAIKEALLA vauvalla niin on rankkaa, mutta jo yli 2v on ihan eri asia, 3v ikäerossa jo ihan eri asia. :)
Riippuu niin paljon ihmisistä, minusta lapset on rikkaus ja jopa se rankka valvottu yö sillon vauva-aikana oli sen arvoinen. ;)
Olen tavannut äitejä jolla on rankkaa yhden kanssa ja toisen jolla rankkaa viiden kanssa, viiden lapsen vanhemmat jolla on ollut rankkaa vain yhden vauvavuoden, neljän lapsen äidin jolla oli kaikki helppoja, kolmen lapsen äidin jolla kaksi valvotti vauvana, mutta muuten elämä onkin mennyt helpolla... no lista jatkuu koska se ei tunnu liittyvän lapsilukuun vaan ennemminkin siihen mistä ajasta puhutaan, asenteesta ja tuuristakin, millainen se vauva on.
Se vauvavuosi on hyvin lyhyt aika loppujen lopuksi, että jos se 4kk äiti kertoo että vauva valvottaa eikä isommille ole aikaa niin paljoa, niin hei...onko normaalimpaa? :D Ei se elämä ole lopullisesti pilalla vaan todennäköisesti menee pari kuukautta kun kaikki rullaa taas normaalisti yhdellä lisäkultakimpaleella kun vatsavaivat hellittää. :)
Kolme on ihana lapsiluku, miksei neljäkin jos rahat riittää.
Hassua. Meidän perheessä kolmas lapsi oli loistava ratkaisu, isosisariensa rakastama, trion täydentäjä. Ei todellakaan mikään taloudellinen tai ajankäytöllinen katastrofi, koska jo isompien kohdalla oli tehty päätös että sijoitamme mieluummin matkusteluun ja perheen yhteiseen aikaan, lasten omat harrastukset kohtuuhintaisia sekä sellaisia, mihin kouluikäiset voivat itse kulkea - perheen aikuiset eivät tosiaan aio viettää kaikkea vapaa-aikaa kyysäten lapsia pitkin kaupunkia, mieluummin teemme yhdessä perheenä tai annamme omaa aikaa myös vanhemmille.
Tietty sitten se kolmas varmaan pilaa kaiken, jos muutenkin tykkää tehdä elämästään vaikeaa ja valittaa lasten tuomista itsestäänselvistä elämänmuutoksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 10:03"]
En ole samaa mieltä, isoin harppaus on nollasta yhteen, sen jälkeen yhdestä kahteen, vielä pienempi kahdesta kolmeen jne. Enemmänkinb tuntuu vaikuttavan lasten ikäero. Eli jos on vuoden ikäerot VAIKEALLA vauvalla niin on rankkaa, mutta jo yli 2v on ihan eri asia, 3v ikäerossa jo ihan eri asia. :)
Riippuu niin paljon ihmisistä, minusta lapset on rikkaus ja jopa se rankka valvottu yö sillon vauva-aikana oli sen arvoinen. ;)
Olen tavannut äitejä jolla on rankkaa yhden kanssa ja toisen jolla rankkaa viiden kanssa, viiden lapsen vanhemmat jolla on ollut rankkaa vain yhden vauvavuoden, neljän lapsen äidin jolla oli kaikki helppoja, kolmen lapsen äidin jolla kaksi valvotti vauvana, mutta muuten elämä onkin mennyt helpolla... no lista jatkuu koska se ei tunnu liittyvän lapsilukuun vaan ennemminkin siihen mistä ajasta puhutaan, asenteesta ja tuuristakin, millainen se vauva on.
Se vauvavuosi on hyvin lyhyt aika loppujen lopuksi, että jos se 4kk äiti kertoo että vauva valvottaa eikä isommille ole aikaa niin paljoa, niin hei...onko normaalimpaa? :D Ei se elämä ole lopullisesti pilalla vaan todennäköisesti menee pari kuukautta kun kaikki rullaa taas normaalisti yhdellä lisäkultakimpaleella kun vatsavaivat hellittää. :)
Kolme on ihana lapsiluku, miksei neljäkin jos rahat riittää.
[/quote]
Minusta rankinta oli, kun lapset olivat murrosiässä ja itselläkin alkoi jo monenlaista kremppaa tulemaan. Vauva-aikaan sitä oli vielä nuori ja jaksoi.
Neljän äiti
Anteeksi, mutten tunne tai tiedä ensimmäistäkään kolmen lapsen äitiä, joka katuisi sitä kolmattaan. Tottakai voi valittaa, mutta aiheet ovat samoja kuin ekankin kohdalla; oksennustauti tai vanhempainillat tai revenneet pöksyt. Ei kyse ole silloin siitä ettei jaksaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva-aika on lyhyt. Se on ollut kaikkien neljän kanssa haastavaa äidille, mutta koska olen energinen, terve ja organisointikykyinen, olen selvinnyt. Muuten on mennyt ja menee halposti ja ihanasti. Myös vauva-aikoina olen nauttinut suuresta osasta elämää, mutta en yöheräilyistä ja vauvan kivuista. Rahat ovat aina riittäneet, ja se onkin mielestäni yksi ehto ison perheen onnelliseen elämään. Minun on kyllä erittäin vaikea uskoa, että kukaan hankkii kolmatta tai neljättä siksi, että muillakin on.
No tämä nyt on täysin tapauskohtaista. Meillä voimavarat on todella vähissä ja elämä tällä hetkellä on suurimmaksi osaksi pelkkää selviytymistä, mutta tiedän myös tuttavapiirissä paljon perheitä, joilla hommat sujuu paljon paremmin. Eli siis minun mielipiteeni on se, että toiset sopivat paremmin kahden, toiset useamman lapsen vanhemmaksi. Varmasti niille vanhemmille, jotka sietävät kaaosta ja härdelliä hyvin eivätkä tarvitse omaa aikaa/rauhaa asiat sujuvat hyvin. Niin ja rahaa tietysti pitäisi olla aika paljon.
Meidän lapset 9,7 ja 1 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yksi lapsi koska biologinen kello alkoi myöhään tikittämään. Olen kiitollinen yhdestä lapsesta. Olkaa onnellisia jos on kolmekin lasta. Lapsi/lapset on elämän suuri rikkaus.
Itse sanoisin, että kaikki meni loistavasti siihen asti, kun tulivat teineiksi. 3 teiniä yhtä aikaa talossa on kyllä aika helvetillinen skenaario. Ja tämä tulee myös KALLIIKSI!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia ei pidäkään hankkia vuoden parin ikäerolla. Terveisin 9, jolla kokemusta jo kahdesta ihan helposta teinistä
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 10:11"]Itse sanoisin, että kaikki meni loistavasti siihen asti, kun tulivat teineiksi. 3 teiniä yhtä aikaa talossa on kyllä aika helvetillinen skenaario. Ja tämä tulee myös KALLIIKSI!
[/quote]
Kalliiksi tulee, mutta ei tämä muuten mitenkään kamalaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 10:11"]
Itse sanoisin, että kaikki meni loistavasti siihen asti, kun tulivat teineiksi. 3 teiniä yhtä aikaa talossa on kyllä aika helvetillinen skenaario. Ja tämä tulee myös KALLIIKSI!
[/quote]
Niinpä. Pienet lapset, pienet murheet, isot lapset jne..
se neljän äiti, joka sai kunnialla katraansa maailmalle kuitenkin
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 10:13"]Lapsia ei pidäkään hankkia vuoden parin ikäerolla. Terveisin 9, jolla kokemusta jo kahdesta ihan helposta teinistä
[/quote]
Olen eri mieltä. Meillä ne KOLME ovat syntyneet pienillä ikäeroilla, eikä ole ollut mitenkään erityisen rankkaa tai hankalaa.
On suuri rikkaus lapsille kun heillä on eri-ikäisiä sisaruksia. Minulla on kotona vielä kaksi lasta ja kolme on jo maailmalla. Kaikkia on tuettu opiskeluissa, muutoissa ja isommissa hankinnoissa vaikka itselle ei sen takia olekaan jäänyt rahaa turhaan shoppailuun tai viikonloppumatkoihin monta kertaa vuodessa. Kotona asuvien harrastuksiin menee myös rahaa, voisin tehdä niilläkin rahoilla neljä viikon matkaa vuodessa. Mutta tämä on arvovalinta, ehdoton arvovalinta. Minua tuettiin nuorena pienistä rahoista ja todellakin siirrän tämän tavan eteenpäin.
Meille olis riittänyt 3 lasta mutta kun vikalla kerralla tulikin 2 niin olemmekin nelilapsinen perhe...
Eli meille 3:nen lapsen hankkiminen oli sitten vissiin "virhe" ?
Mikä sä oot ulkopuolelta toisten elämää ja valintoja arvostelemaan? Mieti vaan oman perheesi kokoa. Et voi tietää kuitenkaan kovin paljoa muiden elämästä, jaksamisesta ja onnellisuudesta. Miksi luulet, että itse rakentamasi muotti, "tälläinen on kolmen lapsen perhe", olisi millään tapaa relevantti kenenkään kohdalla. Meille on syntymässä kolmas hetkellä millä hyvänsä ja en epäile pärjäämistämme hetkeäkään. Yllätyksiä voi elämässä tietenkin tulla kenelle tahansa oli vaikka yhden lapsen äiti tai tai lapseton.
Ensimmäinen lapsi oli suurin järkytys, stressinaihe ja elämänmuutos. Toinen oli kanssa hankala alussa, mutta kolmas meni jo ihan rutiinilla. Ensimmäisen syntyessä olin vasta 25 v, ehkä se oli eniten siitä kiinni. Viisi vuotta myöhemmin vapauden menetys ei olisi ehkä ollut niin kova paikka.
Meillä on kolme ihanaa lasta. 4, 6 ja 8 vuotiaat. Rankinta oli kolmannen raskaus ja vauva-aika vaikka vauva oli maailman helpoin.
Haaveilen neljännestä. Nyt olisi aika kypsä siihen. Kolme lasta ei suinkaan ole ollut virhe vaan rikkaus.
Rahat riittää ihan hyvin. Kiitos kysymästä. Enkä mä ainakaan niin kovin laveaa elintasoa kaipaakaan.