Ärtyneen suolen oireyhtymä pilaa elämäni

Vierailija

13.11.2014 | 16:38

Olen 24-vuotias opiskelija. Valmistun yliopistosta joko ensi keväänä tai vuoden päästä syksyllä. Alani valitsin puhtaasti siitä syystä, että tiesin ettei sen opiskelu vaadi läsnäoloa koululla. Tai vaatisi, mutta käytännössä ei ole pakko. Olen hoitanut 4 edellistä opiskeluvuotta lähes täysin kotoa käsin opiskellen, tentit olen suorittanut lukamalla kirjat ja lainaamalla kavereilta luentomuistiinpanoja. On ylipäätään ihme että minulla on muutama ystävä koululta. En ole kokenut itseäni koskaan opiskelijaksi, eikä se ainakaan hyvältä tunnu etten ole käynyt juuri ollenkaan luennoilla koko tänä aikana.

Minulla on siis todella paha ärtyneen suolen oireyhtymä. Vuosien tutkimusten ja poissuljettujen muiden vaihtoehtojen tuloksena minulle todettiin, että näin se vain on eikä ole mitään keinoa millä minua voisi auttaa. Ruokavaliolla tai millään kokeilemallani asialla ei ole mitään vaikutusta. Voin ainoastaan pahentaa tilannetta tietyillä ruuilla, joita en luonnollisestikaan syö. Vaiva alkoi yläasteella, ja silloin elämäni oli puhdasta helvettiä, koska koulussa oli käytävä.

Vaiva oireilee aina syömisen jälkeen. Aamuisin pystyn käymään koululla esim. pakollisilla kielten tunneilla, mutta ruokailun jälkeen (pakko minunkin on syödä) ei tunneille ole enää asiaa. Parhaimmassa tapauksessa selviän sillä, että vatsani myöryää ja kurisee seuraavien tuntien aikana, pahimmassa tapauksessa joudun juoksemaan ruokapöydästä vessaan. Pari viikkoa sitten lähdin ravintolaan juhlistamaan ystävän syntymäpäiviä, ja heti annoksen syötyäni jouduin poistumaan vessaan. Hävettää kirjoittaakin tämä tänne, mutta suurimpia ongelmiani ovat valtavat, kivuliaat ilmavaivat, ripuli ja järkyttävä vatsan turvotus. Joskus ongelma yllättää, ja olen useasti nieleskellyt itkua yrittäen ehtiä kotiin ajoissa. Yhden kerran elämässäni en ehtinyt, ja asia kummittelee mielessäni edelleen. Silloin onneksi olin yksin liikkeellä eikä kukaan nähnyt.

Nuorempana sairastuin lievään masennukseen ja paniikkihäiriöön ongelmani vuoksi. Masentunut en enää ole, mutta ahdistunut kyllä. Luokkahuoneet, elokuvateatterin katsomot ja vastaavat saavat aikaan paniikin tunteen. En tiedä, tulenko koskaan pärjäämään työelämässä. Entä sosiaalinen elämä, puoliso? Miten tästä voisi kenellekään koskaan kertoa. Kuka edes jaksaisi vessassa ravaavaa, hermostunutta ja rajoittunutta ihmistä, joka voi joutua jättämään vaikka kivat juhlat kesken tällaisen syyn takia. Pelkään myös sitä, että tulevaisuudessa pidätyskykyni jostain syystä heikkenee. Vaikka synnytyksen tai ihan vain vanhenemisen vuoksi. En pystyisi käymään ulkona enää ollenkaan.

Vuosien ajan vaadin eri tutkimuksia ja apua lääkäreiltä. Kaikkensa he yrittivätkin, mutta minua ei ilmeisesti voi auttaa. Minusta ei ole löydetty mitään konkreettista vikaa, kaikki mahdollinen on tutkittu, eikä ole mitään tiettyjä ruoka-aineita jotka voisin vain jättää pois. Ainut toimiva keino olisi lakata kokonaan syömästä, ja sitä en tietenkään voi tehdä.

Olkaa onnellisia te, joilla ei tällaisia ongelmia ole. Antaisin ihan mitä tahansa siitä, että voisin syödä normaalisti ja jatkaa sen jälkeen päivääni ilman ongelmia.

Vastaa

Tapahtumat

Ärtyneen suolen oireyhtymä pilaa elämäni

Kommentit (487)