Lue keskustelun säännöt.
Lopetin täysin mieheni "äitinä olemisen" ja seuraukset alkavat kypsyä :D
10.10.2014 |
Elämme jännittäviä aikoja!
Päätin tuossa parisen viikkoa sitten, etten ole enää mieheni äiti ja sitä myöden lopetin kaiken ns. passaamisen ja "nalkuttamisen".
Jos mies jättää tavaroitaan ns. vääriin paikkoihin (esim. jätti vasaran keskelle eteisen lattiaa kun käytti sitä johonkin tietokonehommaansa) niin en siivoa niitä oikeille paikoilleen vaan laitan ne miehen työpöydälle tms miehen "omalle alueelle".
En enää myöskään osta hänelle hänen käyttämiään hygieniatuotteita ja omanikin olen siirtänyt "piiloon" (eri paikkaan), jotta hän ei voi tapansa mukaan siirtyä käyttämään minun tuotteitani omiensa loputtua kun ei saa aikaiseksi ostaa uusia.
Maksan itse yhteiset laskut, hänen nimellään tulevista en kysele yhtään mitään. Saa nähdä koska alkaa perintäkirjeet putoilla koska yleensä hän maksaa omat laskunsa vasta kun kyselen moneen otteeseen. Silloinkin hän hermostuu kun muka "tekee kaiken väärin" kun minä nalkutan, vaikka totuus on, ettei hän tee yhtään mitään ja joutuu aikamoiseen kiipeliin jos ei ala hoitaa hommiaan ilman että minä pidän huolen ja muistutan. Mutta sori, se on loppu nyt :D
Hänellä on myös tapana kasata likaiset vaatteet työtuolilleen. Ennen aina tämän 4 vuotta kestäneen suhteen aikana tasaisin väliajoin joko itse otin siitä likaiset vaatteet pois ja vein pyykkiin tai sanoin hänelle asiasta (monta kertaa) kunnes hän lopulta itse vei ne pyynnöstä pesuun. Nyt en ole sanonut sanallakaan asiasta ja tilanne on se, että miehellä taitaa olla enää yksi ainoa puhdas paita kaapissa jäljellä, kaikki muut vaatteet ovat likasena tuolilla. Hän ei tajua tehdä asialle mitään, vaikka välillä nostan lattialle pudonneita vaatteita takaisin siihen tuolille ja mikä uskomattominta: hän ISTUU nykyään sen vaatekasan päällä käyttäen vain tuolin reunaa. Hän ei siis edes enää mahdu kunnolla sille tuolille, mutta SILTI hän ei tajua(???) viedä niitä p*skaisia vaatteita siitä pois. Seuraan suurella mielenkiinnolla, miten tämä tuoliepisodi päättyy...
Eli jos samat asiat suhteessa häiritsee mitkä minua häiritsi, niin suosittelen tälläistä testiä ja asennetta kaikille teille! Tässä oppii lisää todella paljon sekä kumppanistaan, että myös itsestään! :D
Kommentit (993)
Käsittämätöntä vätystelyä aikuiselta mieheltä. Minä en ois päivääkään toiminut tommosen "äitinä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän ketjun laitoin suosikeihin minäkin! Palan halusta tietää, miten tarina etenee! Tulehan ap päivittämään!
Ei ne luottotiedot nyt heti mene. Ensin tulee karhukirjeitä.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 23:26"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 22:46"]
Jos aikuinen ihminen ei osaa laskujaan maksaa, on ehkä vähän syytäkin oppia se kantapään kautta.
[/quote]
Minä en oikein ymmärrä tällaista ajattelutapaa. Minun mieheni kuuluu näihin, joita ei laskujen maksu kiinnosta. Seurusteluaikoina, kun lajittelin hänen papereitaan, näin enemmän muistutuskirjeitä kuin koskaan. Itse en ole ensimmäistäkään saanut. Naimisiin mentyämme järjestelimme raha-asiat niin, että minä hoidan kaiken maksuliikenteen ja mitään ongelmia ei sen suhteen ole ollut. Mies ei ole mikään tuhlaaja eikä holtiton rahankäyttäjä, mutta häntä ei vaan juoksevien asioiden hoitaminen jaksa kiinnostaa.
Minua puolestaan ei jaksa ruuanlaitto kauheasti kiinnostaa. Teen helppoja pöperöitä ja tyydyn niihin, ne kelpaavat minulle aivan hyvin. Mies taas on nirsompi ja vaatii ruualtaan enemmän. Niinpä hän on se, joka toimii pääkokkina silloin kun tehdään perheelle ruokaa. Usein hän kokkaa yksinkin, joskus minä ja tyttö ollaan keittiöapulaisina. Minä hoidan sitten enemmän tiskejä, miestä taas ne eivät niin jaksa kiinnostaa.
Eikö ole ihan luontevaa, että hommat jaetaan kykyjen ja taipumusten mukaan? Tärkeintä kai on, että ne tulee tehtyä ja että kaikki osallistuvat? Jos minä maksan laskuja mielelläni, niin miksi minut pitäisi pakottaa kauhan varteen? Tai mies pakottaa laskujen maksuun, jos hän viihtyy paremmin kauhan varressa?
[/quote]
No musta toi on toisaalta ok, ja molemmilla ymmärrys, että näin toimitaan.
Mut sit taas, entä jos toinen sairastuu, mitä sitten tapahtuu, mikään ei toimi?
Ei tohon oo helppoa vastausta, jos toinen nyt vaikka on umpiepäkäytännöllinen tai surkea ruoanlaittaja niin ei sellaisesta saa piiskaamallakaan kohtuullista noissa asioissa. Mutta sit taas musta aikuisen ihmisen pitäisi kuitenkin pystyä pyörittämään arkeaan. On musta toisaalta huolestuttavaa, jos toisella ei oo millään tavalla langat käsissä.
Mut en lähde sanomaan, mikä on kullekin pariskunnalle paras ratkaisu.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 23:17"]
Meidän huushollissa on kolme teini-ikäistä poikaa, mies ja minä. Jokaisella on oma pyykkikori, ollut jo vuosia, joten jokainen huolehtii omista pyykeistään, sisältäen pyyhkeet ja petivaatteet (toki miehen kanssa vaihdamme petivaatteet aina samaan aikaan, koska jaamme saman sängyn). Samoin jokainen huolehtii omista tavaroistaan ja huoneittensa siisteydestä (lisäksi meillä käy siivooja kerran viikossa). Tämä järjestely on ollut voimassa siitä saakka, kun pojat olivat alakouluikäisiä. Koti on aina suht siisti, eikä minun tarvitse stressata muiden tekemisillä tai tekemättä jättämisillä. En ole koskaan oppinut nalkuttamaan, eikä siihen ole edes tarvetta, vaikka neljän miespuoleisen henkilön kanssa asunkin. Minulla ei todellakaan ole aikaa eikä halua eikä tarvetta alkaa korjaamaan muiden sotkuja, kukin hoitakoon omansa. Suosittelen!
Ainoastaan keittiössä työt jaetaan miten sattuu.
Muuten ollaan kuin ellun kanat. Olen itse mukavuuteen ja laiskuuteen taipuvainen (kaiken kiireen keskellä), joten homma toimii todella hyvin.
[/quote]
Sunlaisten naisten pitäisi saada mitali. Noista pojist kasvaa normaalisti omat asiansa hoitavia miehiä, jotka eivät tulevia puolisojaan passuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 23:11"]
Nyt se meinas tippua tuosta tuolilta :D Korjas vaan asentoa työntämällä vaatteita vähän sivuun ja jatkoi koneen näpyttelyä. En sanonut mitään. AP
[/quote]
Tuo oli taitavaa. Itse olisin nauranut räkäisesti, ja mies olisi jopa saattanut kokea itsensä niin nöyryytetyksi että olisi ottanut opikseen. Mukaviattomasti nöyryyttämällä äitini aikanaan laittoi isäni niin raivopäiseen tupakkalakkoon, ettei se ole loppunut koskaan. Mikään muu ei varmasti olisi toiminut.
Mutta ehkä teidän kovapää ei ole vielä alkuunkaan kypsä, kun se ei taida vielä ollenkaan tajuta, mikä siellä persiin alla ahistaa. Anna sen pudota muutaman kerran ihan rauhassa, ja naura sitten vasta.
En ymmärrä, miten te jaksatte jakaa elämänne tuollaisten vajakkien kanssa. Miten tuollaista kehitysvammaisen tasolla olevaa kohtaan voi tuntea edes seksuaalista halua? No, elämä on valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 00:03"]En ymmärrä, miten te jaksatte jakaa elämänne tuollaisten vajakkien kanssa. Miten tuollaista kehitysvammaisen tasolla olevaa kohtaan voi tuntea edes seksuaalista halua? No, elämä on valintoja.
[/quote]
Olepa nyt ihan rehellinen.
Sutko saa märäksi essu päällä pölyhuiskan kanssa konttaava tossukka?
Niin, sitä minäkin.
Miehelläni oli tullut tavaksi iltaisin huikata minulle, että voitko etsiä lapsille vaatteet valmiiksi. Minä siis lähden aikaisin töihin ja miehen mielestä on jotenkin vaikeaa löytää sopivia vaatteita, pipoja, hanskoja ym. Siitäkin huolimatta, että hän on viimeksi ollut lasten kanssa niitä riisumassa.
Viikko sitten ilmoitin, että hän voi ihan itse ne kyllä etsiä, ei ole minun tehtäväni hoitaa kaikkea. Vastaus oli kiukuttelua siitä, että kaikki on aina väärissä paikoissa eikä mitään löydy. Totesin, että herra on hyvä ja järjestää lasten vaatteet ihan oman mielensä mukaan, jos hänellä on mielessä joku parempi systeemi. Sanoin myös, että autan kyllä mielelläni ja voimme yhdessä etsiä kaikki vaatteet valmiiksi jos hän tarvitsee apua.
Ensireaktio oli todella kiukkuinen vastalause ja nurinaa, että lapset lähtevät sitten ulos ilman hanskoja. Kas kummaa, nyt on viikko mennyt eikä ole käskyä tullut enää. Kerran tai pari mies on kysynyt, missä joku vaate on lievästi ärtyneenä. Eli ihme kyllä taisi viesti mennä perille! Oikein itsekin ihmettelen, miksen sanonut tästä aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 23:20"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 22:58"]Mielenkiintoista. Oon joskus yrittänyt samaa, mut oma hermo ei kestä kovin kauaa. Helpompi sit vaan siivota ite kun katella niitä sotkuja. Päivittele!! Merkkaan suosikkeihin ;) [/quote]Se siivoaa jota sotku häiritsee.
[/quote]
Se siivoa joka sotkee! Jokainen siivoaa OMAT sotkunsa, paitsi pienet lapset, tai muutoin vastuuvapaat (iäkkäät, sairaat vanhukset)
Tekis mieli ääneen nauraa :D Tajusin että mä teen miehelleni juuri noin kun ap on alkanut tekemään :D Opetin sen tavoille tajuamattani lähtien päivästä 1? :D
Ap pidä meidät ajan tasalla! En ole koskaan nähnyt tuollaista määtää yläpeukkuja näin lyhyessä ajassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 00:03"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 23:58"][quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 23:17"] Meidän huushollissa on kolme teini-ikäistä poikaa, mies ja minä. Jokaisella on oma pyykkikori, ollut jo vuosia, joten jokainen huolehtii omista pyykeistään, sisältäen pyyhkeet ja petivaatteet (toki miehen kanssa vaihdamme petivaatteet aina samaan aikaan, koska jaamme saman sängyn). Samoin jokainen huolehtii omista tavaroistaan ja huoneittensa siisteydestä (lisäksi meillä käy siivooja kerran viikossa). Tämä järjestely on ollut voimassa siitä saakka, kun pojat olivat alakouluikäisiä. Koti on aina suht siisti, eikä minun tarvitse stressata muiden tekemisillä tai tekemättä jättämisillä. En ole koskaan oppinut nalkuttamaan, eikä siihen ole edes tarvetta, vaikka neljän miespuoleisen henkilön kanssa asunkin. Minulla ei todellakaan ole aikaa eikä halua eikä tarvetta alkaa korjaamaan muiden sotkuja, kukin hoitakoon omansa. Suosittelen! Ainoastaan keittiössä työt jaetaan miten sattuu. Muuten ollaan kuin ellun kanat. Olen itse mukavuuteen ja laiskuuteen taipuvainen (kaiken kiireen keskellä), joten homma toimii todella hyvin. [/quote] Sunlaisten naisten pitäisi saada mitali. Noista pojist kasvaa normaalisti omat asiansa hoitavia miehiä, jotka eivät tulevia puolisojaan passuuta. [/quote] Eipä taida nöösipojilla paljon puolisoja näkyä. Elleivät homoja ole. T. "asiansa normaalisti hoitava mies"
[/quote]
Voi kuule sinulle "asiansa normaalisti hoitava mies", kyllä se vain on niin, että parasta A-luokkaa ovat ne miehet, jotka eivät passuuta vaimoillaan/tyttöystävillään kodinhoitoa. Eri asia on, jos puoliso on kotona hoitamassa lapsia, ja aikaa jää kodin siivoukseen, mutta kyllä nykyaikana kun molemmat parisuhteessa oleivsta käy täyspäiväisesti töissä, niin kyllä siinä pitää osata jakaa kodinhoidolliset ja lastenhoidolliset asiat, ei niin että kodinhoito jää vain vaimon tehtäväksi. Nykyaikana se ei enää mene niin, että mies passuuttaa vaimoaan, ja vain sotkee ja nainen kiltisti siivoaa toisen sotkemat jäljet.. Ennen vanhaan kun oltiin miesten elättämiä kotirouvia, niin oli luonnollista, että nainen hoiti kodin ja lapset, mies taas puolestaan kustansi kaiken.
Kovin on katkeria miehiä ketjussa kommentoimassa. Taisi aika ikävästi kolahtaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, säästä tämä ketju ja tulostapa se kerran lahjaksi herralle, jos ei tokene.
Tsemppiä sulle.
Pidän kyllä ajantasalla tilanteen etenemisestä, mutta jos nyt tähänastisia merkkejä katsoo, niin tämä tulee etenemään tooooodella hitaasti :D On muuten aika huvittavan näköistä, kun 1/3 kämpästä lähestyy "kamala läävä"-tilaa ja 2/3 on sellainen perussiisti.AP
Hyvä ap! Tuu sit raportoimaan!
Muistaako joku mikä se vastaavanlainen ketju oli jossa ap anto miehelleen päivämäärän josta lähtien ei enää hoida miehensä asioita? Oli täällä joskus n. kk sitten.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 00:08"]
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 00:03"]En ymmärrä, miten te jaksatte jakaa elämänne tuollaisten vajakkien kanssa. Miten tuollaista kehitysvammaisen tasolla olevaa kohtaan voi tuntea edes seksuaalista halua? No, elämä on valintoja. [/quote] Olepa nyt ihan rehellinen. Sutko saa märäksi essu päällä pölyhuiskan kanssa konttaava tossukka? Niin, sitä minäkin.
[/quote]
Kerron sinulle ilmaisen elämänohjeen, jonka arvon ymmärrät ehkä sitten kuusikymppisenä, kun se on jo myöhäistä. Nöyristelevistä ihmisistä ei pidetä. Niistä taas pidetään kovastikin, jotka hoitavat ego-ongelmansa niin hyvin, ettei heidän miehuutensa ole hutera eikä kiinni pikkuseikoista tai ulkomaailmasta muutenkaan, joten he voivat suostua ihan mihin vain haluavat, ja se vain lisää heidän haluttavuuttaan ja itsevarmuuttaan. Minulla on ollut parasta seksiä essupukuisten miesten kanssa, ja parasta tietysti on kun se on se ainoa vaate...
Oudommat saattavat pitää minua pelottavana naisena, mutta he eivät tiedä, että exäni ovat kasvaneet suhteessa paljon ylväämmiksi olennoiksi kuin olivat tullessaan.
Minulla on just samanlainen tilanne kun aloittajalla. Saa kulkea miehen perässä ihan itsestään selvissä siisteys asioissa jos meinaa että se jotain tekee. Alkaa jo rasittaa kun ei ole oma aloitteisuutta ja kehdataan sanoa että mitä sä siivoat jos ärsyttää!
Kiitos ap aloituksesta, jospa muutkin saa toimivia vinkkejä tilanteeseen.
Mistä vammaishoitolasta te tällaisia tapauksia olettekin löytäneet...
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 23:17"]
Lisään vielä, että näiden kahden viikon aikana on todellakin ollut välillä vaikeaa olla hiljaa, kun omatkin tavat on niin syvään juurtuneet. Kun esim. se kahvikuppi on kolmatta päivää keskellä makkarin sivupöytää likaisena niin että lusikkakin on juuttunut pystyyn niihin pohjalimoihin, niin todella tiukkaa on tehnyt se, etten avaa suutani ja sano että "voisitko ystävällisesti pestä tuon kupin tai edes laittaa sen tänne tiskialtaaseen tuosta pöydältä??!" Mutta en hitsi soikoon ole sanonut mitään. Kolmantena päivänä vein sen miehen työpöydälle eikä se edes huomannut. AP
[/quote]
Miksi tuostakin teet ongelman? Jos sinua vaivaa se ikkunalaudalla nököttävä muki, niin mikset vie sitä pois?
Minun mieheni harrastaa tuota samaa, kuskaa kahvimukeja yläkertaan makkariin tai työpöydälle. Minä en tee niistä minkäänlaista ongelmaa. Välillä mies kantaa niitä alakertaan oma-aloitteisesti, välillä vien itse ja välillä tyttö vie, jos ollaan täyttämässä tiskikonetta ja kerätään astioita keittiöstä ja yläkerrasta.
Kuka sinä olet määräämään, että toisten täytyy mukautua sinun sääntöihisi? Eikö se teidän yhteinen koti ole myös miehen koti, jossa hänellä on oikeus asua omalla tavallaan?