Onko 164cm/70kg tosi paha?

Vaimolla pyörii n. 28 puolin ja toisin ja se on kyllä jo sitten jonkinlainen norsu. Vyötärölle kertyneen rasvan poistaminen vähentää masentuneisuutta, ovat selvästi kytköksissä toisiinsa. Ja ketjureaktio tulee helposti, syö lisää masennukseen ja olo pahenee ja rasvaa kertyy.

Kanna kilosi hyvällä omallatunnolla, nainen on kaunis vatsamakkarankin kanssa jos osaa suhtautua niihin oikein.



t. 160cm, 66kg

Monet teistä kärsii tuosta fatoreksiasta. Ei tajuta olevansa lihavia, ei edes peilistä. Mutta pyytäkääpä jotakin ottamaan valokuva teistä, se kertoo jo huomattavasti enemmän.

Se että vyötäröllä on viitisen kiloa ylimääräistä ei todellakaan tarkoita mitään kamalaa LIHAVUUTTA, korkeintaan lievää ylipainoa. Nainen on naiseksi luotu, ja kaikki naiset vanhetessaan tulevat huomaamaan sen, että kroppa nyt vaan ei kerta kaikkiaan pysy samanlaisena kuin se oli joskus parikymppisenä.

Itsekin olen 165 pitkä, parikymppisenä painoin 50 kg, ekan lapsen jälkeen vajaa kolmekymppisenä 56 kg, toisen ja kolmannen (ja neljännen) jälkeen sitten pikku hiljaa kertynyt "ylimääräisiä" kiloja, (nyt on painoa 68), mutta ei kukaan normaalilla suhteellsuudentajulla varustettu aikuinen ihminen voi parhaalla tahdollaankaan kutsua minua LIHAVAKSI, vaikka vatsamakkaraa löytyykin.

ja minä ainakin näytin aika pullukalta. Nyt olen saanut pois 10kg, toivottavasti myös sinä onnistut, ap!

Noin ison painon kerryttäminen kertoisi myös siitä, että omissa elintavoissa ja elämänhallinnassa olisi jotain pahasti pielessä. Jo pienellä ruokailutottumusten ja liikunnan määrän muutoksella saisi painon alenemaan.

Jos normaalitilaan pääsee tekemällä pienen muutoksen, ei voi olla samaan aikaan totta että elintavat ovat PAHASTI pielessä.

Itse olen 165 cm ja painan sattumoisin juuri tuon 70 kg. Ja se on tullut pikkuhiljaa juuri siksi, että elintapani ovat pääosin ok, mutta herkuttelen hieman liikaa. Pitkän ajan kuluessa siitä pienestä päivittäisestä liikaherkuttelusta kasvaa iso kasa läskiä.

Haluaisin laihtua noin 10 kg, jos tämä tieto ap:ta jotenkin auttaa.

Jos pitkän ajan katselee painonsa kertymistä tekemättä asialle mitään. Viimeistään siinä vaiheessa, kun kiloja on tullut muutama lisää, normaali ihminen huomaa asian ja tekee sille jotain. Sen sijaan, että jatkaisi samaa menoa kuukausi/vuositolkulla, kunnes tuloksena "on iso kasa läskiä". Jos ja kun kyse on tosi pienestä asiasta, eli siitä, että "herkutellaan hieman liikaa", miksi ei tee asialle jotain ja mieluummin jo silloin, kun se on nopeasti hoidettu? Lopeta ajoissa ja ratkaise ongelmaa ennen kuin se on ehtinyt kunnolla edes syntyä?

Monet teistä kärsii tuosta fatoreksiasta. Ei tajuta olevansa lihavia, ei edes peilistä. Mutta pyytäkääpä jotakin ottamaan valokuva teistä, se kertoo jo huomattavasti enemmän.

Se että vyötäröllä on viitisen kiloa ylimääräistä ei todellakaan tarkoita mitään kamalaa LIHAVUUTTA, korkeintaan lievää ylipainoa. Nainen on naiseksi luotu, ja kaikki naiset vanhetessaan tulevat huomaamaan sen, että kroppa nyt vaan ei kerta kaikkiaan pysy samanlaisena kuin se oli joskus parikymppisenä.

Itsekin olen 165 pitkä, parikymppisenä painoin 50 kg, ekan lapsen jälkeen vajaa kolmekymppisenä 56 kg, toisen ja kolmannen (ja neljännen) jälkeen sitten pikku hiljaa kertynyt "ylimääräisiä" kiloja, (nyt on painoa 68), mutta ei kukaan normaalilla suhteellsuudentajulla varustettu aikuinen ihminen voi parhaalla tahdollaankaan kutsua minua LIHAVAKSI, vaikka vatsamakkaraa löytyykin.

Mistä ihmeestä kumpuaa av:n käsitys, että aikuinen nainen olisi automaattisesti ylipainoinen? Itse en keksi muuta selitystä kuin sen, että haluatte puolustella sillä omaa ylipainoanne. Miksi ei voi rehellisesti myöntää ylipainoisuuttaan? Kai teillä silmät on päässä ja huomaatte, että kaikki muut ikäisenne eivät ole ylipainoisia.

Kroppa tietysti muuttuu iän karttuessa, mutta normaalisti elämällä painoa ei tarvitse tulla kilotolkulla lisää. Itse olen 164 cm pitkä ja omat lukuni muutoin samat kuin sinulla, paitsi että paino ei tuosta 30-vuotiaasta ole enää lasten saannista huolimatta ole noussut. Ja miksi olisi pitänytkään? Normaalilla aikuisella ihmisellä ei ole mikään pakko olla vatsamakkaraa.

Mitä pahaa on muutamassa makkarassa vyötäröllä? Että ihan ilkeitä pitää siksi olla.

up

jos tunnet olosi hyväksi, niin mitäpä sitä muilta kyselemään lupaa olemassaololleen.



itse olen 165cm ja 65kg, häpeän ja vihaan itseäni, koska olen aivan muodoton lehmä

[

Kroppa tietysti muuttuu iän karttuessa, mutta normaalisti elämällä painoa ei tarvitse tulla kilotolkulla lisää. Itse olen 164 cm pitkä ja omat lukuni muutoin samat kuin sinulla, paitsi että paino ei tuosta 30-vuotiaasta ole enää lasten saannista huolimatta ole noussut. Ja miksi olisi pitänytkään? Normaalilla aikuisella ihmisellä ei ole mikään pakko olla vatsamakkaraa.

[/quote]

nykyään monet niin tuntuvat ajattelevan, sinäkin näköjään.

paljon siitä mistä roikkuu! :) Itse 163cm ja 69kg, paljon urheilua harrastava (aikuisten oikeasti siis, lattareita, uintia ja kuntosalia monesti viikossa) semmoinen Salma Hayek -mallisen kropan omaava olen. Ei ole kukaan vielä valittanut, itseasiassa kuulemma näytän siltä että painaisin huomattavasti paljon vähemmän. :) Onhan noita saman pituisia laihoja "lihavia" jotka ei kropastaan huolehdi, koko paino (vaikka nyt se 56kg sitten) on läskiä. Ei tissejä eikä muutakaan muotoa missään..

Kanna kilosi hyvällä omallatunnolla, nainen on kaunis vatsamakkarankin kanssa jos osaa suhtautua niihin oikein.

t. 160cm, 66kg

MIKSI naisen pitäisi olla välittämättä itsestään kun tulee äidiksi?! Mä en voi ymmärtää sellaista ajattelutapaa. Itselläni on 3 lasta ja ikää 37v, kroppa on jopa paremmassa kunnossa kuin ennen lapsia. Tottakai sitä haluaa tuntea olonsa hyväksi ja olla tyytyväinen itseensä. Jos ei ole, niin sitten mars elämäntavat kondikseen.

T. kommentoin jo aikaisemmin, en muista mun nroa..

en voisi olla noi tukevassa kunnossa millään

Onko 164cm/70kg tosi paha? Laihduttaa en oikein pysty, ei ole voimia :(

Mitäs sitä kaunistelemaan tiputa painosi sinne jonnekin 58-60 kg. Ei pitäisi olla kiinni voimista, sillä minusta tuossa saamattomuudessasi on enemmänkin kyse laiskuudesta. Laiskuus on muuten suurin syy ylipaino-ongelmiin, jollet satu vielä tietämään.

Laiska en ole, kaikkea muuta. Mutta väsynyt olen.

Itse painoin vuosi sitten tuon verran, ja olen 170 cm pitkä. Olin tosi löysä. Pudotin 10 kg ja olen huomattavasti tyytyväisempi olemukseeni.



Monet teistä kärsii tuosta fatoreksiasta. Ei tajuta olevansa lihavia, ei edes peilistä. Mutta pyytäkääpä jotakin ottamaan valokuva teistä, se kertoo jo huomattavasti enemmän.

ja järkyttävä possu. uimarenkaita on vaikka muille jakaa. käsivarretkin järkyttävät. Inhoan itseäni

ei ole ollenkaan paha. Muutama kilo ylimääräistä, ne saa kyllä pois jo sillä että sairastaa yhden vatsataudin:)

En pidä itseäni lihavana. Vatsan seudulta sais ottaa kyl vähän pois. Olen rintava ja muodokas nainen.

45 v:lle ei ollenkaan paha.

Tuli heti mieleen av:n monet ylipainoavaukset.



Ja tämä ketju jälleen paljastaa itsepetoksen määrän. Aika hurjaa ja surullistakin, että pystytte moiseen. (Enkä nyt tarkoita ap:tä, joka ilmeisimmin kuitenkin ymmärtää tilanteensa.)