Tapaan miehen tosi hienossa paikassa ulkomailla. Vinkkejä, please!

Ei tämä nyt varsinaisesti ole kateutta ja vieraalla ihmisellä tarkoitin sen naisen miesystävää. Jos ja kun sen miehen lapsetkin vielä muuttavat vielä siihen asuntoon, niin ei ole mielestäni kohtuullista, että he asuvat siellä ilmaiseksi.

Ja sitten toisekseen exän pitäisi mielestäni antaa lastensa olla enemmän isänsä kanssa. Nyt tapaamisia on vähän ja mies pelkää koko ajan, että exä esimerkiksi yllättäen vie lapset jonnekin lomilla ja viikonloppuina, kun heidän pitäisi saada olla yhdessä. Eli exää pitää koko ajan pitää tyytyväisenä. Siitä työnteon lopettamisesta mieskin on ollut ärtynyt.

Ainahan se kai on vaikeaa, kun on exiä ja lapsia ja asiat pitää vain saada järjestettyä parhain päin. Eniten minua on harmittanut, kun kuulin, että exä on puuttunut siihen, keitä lapset saavat tavata eli siis miehen naisseuraan. Mutta miehellä ei ole mitään sanomista siihen, kenen kanssa exä on ja nyt lapsilla on jo uusi mieskin siellä kotonaan.

Itse en tarvi mitään kalliita matkoja tai purjehdusreissuja. Jään mieluiten pois, etenkin kun en edes osaa purjehtia.

ap.

Ap, miten menee?

Heippa ap,

vieläkö seuraat palstaa? Mitä kuuluu?

t. muuttaja

Suomalaisilla on kyllä varmaan hyvä maine, mutta toisaalta se mies ei varmaan niin ajattele alkuperääni. En voi sille mitään, että olen jo yrittänyt miettiä, millaista olisi elää hänen kanssaan, vaikka hän saattaa haluta vain lyhytaikaisempaa seuraa. En oikein osaa kuvitella, miten hän suhtautuisi esimerkiksi vanhempiini, jotka ovat kaikkea muuta kuin hienostuneita maailmankansalaisia. Isäni ei osaa mitään kieliäkään ja hän saattaa vieraidenkin aikana olla kuin olisi yksin.



Tänään oli puhetta ohimennen harrastuksista ja nekin ovat tietysti osittain aivan erilaiset. Muuten oli kyllä taas mielenkiintoiset keskustelut ja aika kului nopeasti.



Kamalaa kyllä, miten ajatukset karkasivat jonnekin tulevaisuuteen. Kun nyt osaisi vaan nauttia tästä hetkestä.



ap.

Siellä riittää kun sanot kebu ja kalja ja sitten hotlaan nussimaan.

kysyä, että missä maassa oleskelet :)?

Suomalaisilla on kyllä varmaan hyvä maine, mutta toisaalta se mies ei varmaan niin ajattele alkuperääni. En voi sille mitään, että olen jo yrittänyt miettiä, millaista olisi elää hänen kanssaan, vaikka hän saattaa haluta vain lyhytaikaisempaa seuraa. En oikein osaa kuvitella, miten hän suhtautuisi esimerkiksi vanhempiini, jotka ovat kaikkea muuta kuin hienostuneita maailmankansalaisia. Isäni ei osaa mitään kieliäkään ja hän saattaa vieraidenkin aikana olla kuin olisi yksin. Tänään oli puhetta ohimennen harrastuksista ja nekin ovat tietysti osittain aivan erilaiset. Muuten oli kyllä taas mielenkiintoiset keskustelut ja aika kului nopeasti. Kamalaa kyllä, miten ajatukset karkasivat jonnekin tulevaisuuteen. Kun nyt osaisi vaan nauttia tästä hetkestä. ap.

eivat ole salonkikelpoisia.

Michelin-ravintolassa ei tarvitse itse tietää mistään mitään.

[i

Toivottavasti kaikki menee hienosti. :)

On mennyt pitkään sillä tavalla, etten ole uskonut tapaavani enää ketään. Olen ajatellut, että elelen yksin loppuelämäni, koska ei muutakaan vaihtoehtoa ole. Nyt sitten yhtäkkiä tuntuu, että miehissäkin olisi valinnanvaraa. Olen saanut tänään peräti kaksi viestiä miehiltä, joista en ole tiennyt, mitä he ajattelevat minusta. Toinen on jo vanhempi tuttavuus, joka alkoi taannoin tapailla jotain naista. Ilmeisesti siitä ei ole tullut mitään, koska nyt hän haluaisi tavata. Toinen taas on melko uusi tuttavuus, joka kertoi ajatelleensa minua ja toivovansa, että tapaamme Suomessa tänä kesänä.



Todellisuudessa nuo molemmat ovat tietysti yhtä hataria juttuja kuin tämä täällä meneillään oleva. Kunkin kanssa tunnen vain pinnallisesti tai rajoitetusti, mutta ainakin he olisivat jotenkin turvallisempia ja läheisempiä taustansa vuoksi. Mutta todennäköisesti en muutaman kuukauden kuluttua tapaile ketään.



ap.

varmasti mukava, mielenkiintoinen ja varmasti ainakin ihan hyvännäköinen. Mutta en ihmettele, jos karkotatkin kaikki nuo miehet kamalan negatiivisen asenteesi vuoksi. Uskot, että suhde on tuhoon tuomittu ennen kuin on alkanutkaan.



KOROSTA HYVIÄ PUOLIASI JA UNOHDA ERILAISUUTENNE! Niitä varmasti riittää, koska sinulla olisi vientiä. Muuten voitkin käpertyä kuoreesi samantien.

Sitä en tiedä, mitä laatua suhde on, mutta aavistukseni on vahva. Vähän harmittaa, mutta onneksi en ole ehtinyt ihan täysillä ihastua. Voi siis jäädä tämä "jatkokertomus" lyhyeksi.



ap.

Tapasin sitä miestä eilen ja tänään. Oli kyllä ihan kivaa, mutta jotenkin tuntuu, että ensiviehätys on hiipunut ainakin minulta, ehkä häneltäkin. Tunnen itseni vähän väsyneeksi ja vanhaksikin ja etenkin liian erilaiseksi. Se mies on tehnyt melkein kaikkea mahdollista elämässään ja on edelleen tosi energinen. En varmaan pysyisi vauhdissa mukana.



Tuntuu kyllä vähän haikealta, jos tästä ei kehity mitään.



ap.

mäpäs olen ihan missannut tämmöisen jatkiksen...

Eikä tässä varmasti olisi tarpeeksi kiinnostavia käänteitäkään. Muutama tapaaminen on ollut ja juttu saattaa jäädä tähän.



Olisi niin kiva olla tärkeä jollekin ihmiselle.



ap.

Varmaan tuo mitä kerroin miehen taustasta, vaikuttaa joistakin uskomattomalta.



ap.

:)

On jotenkin apea olo. Varmaan pitäisi avata erillinen sydänsuruketju, jos tämä ketju on jo mennyt piloille.



ap.

Olin tietysti iloinen, että hän muisti minua siellä reissussa. Yhteys vain oli aika huono, joten ei voitu jutella kunnolla eikä ikäväkään oikein lievittynyt.



ap.

Toivottavasti kerrot, miten elämä siellä uudessa ympäristössä lähtee käyntiin. Yritetään olla välittämättä etenkin noista provokommenteista.



Kuvasit hyvin näitä tunnelmia suhteen alussa ja annoit hyviä neuvoja. Olen jo maininnutkin, että toistaiseksi ne suurimmat ahdistukset ovat jääneet tulematta. Liitän sen siihen, että minulla ylipäätään on ollut mukava ja luottavainen olo miehen seurassa. Hän on sen verran vakaa ja aikuinen, etten pelkää hänen järjestävän mitään ikäviä yllätyksiä, mikä tosin voi johtua siitä, että olen itse vakaampi ja aikuisempi kuin aikaisemmissa seurusteluissa. Hän on myös osoittanut kiinnostusta muulloinkin kuin tavatessamme ja kysyy aina, miten mikäkin tilanne on mennyt yms.



Mutta tietysti tässä on silti kaikki epävarmuustekijät, mitä aina on, sekä lisäksi taustaan liittyvät eroavaisuudet. Itse olen eronnut jo kauan sitten, mutta en tiedä, onko mies varmasti päässyt eteenpäin pitkästä avioliitostaan. Mietin myös sitä, millainen hän on, kun alkuihastus hälvenee. Ajankäyttökin arveluttaa edelleen. Minusta on kiva vain oleilla melko paljon, mutta hän on jatkuvasti liikkeellä. Listani jäi aika lyhyeksi, kun hän kyseli urheiluharrastuksistani.



Ajan myötä asiat sitten toki selviävät ja on tuntunut ihan mukavalta, kun mies on puhunut tulevaisuudesta siten, että olemme yhdessä. Yritän kuitenkin keskittyä tähän hetkeen ja toimia oikein. Onneksi olen muutaman kerran huomannut, että voin toimia eri tavalla kuin ennen ja jopa parantaa tyyliäni. Olen tyypillisesti ollut aika kenkkumainen, jos olen ollut huonolla tuulella tai harmistunut toiseen osapuoleen. Nyt yritän pitää mielessä, ettei ihan pienestä kannata vaihtaa tätä mahdollisuutta siihen, että palaan taas entiseen yksinäisyyteeni.



ap.