Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Akuutti parisuhdekriisi ja minä hajoan...

Vierailija
01.07.2012 |

Oltiin eilen sukulaisen häissä 500km päässä ja lapsi oli mukana. Kävin pitkän päivän uuvuttamana ja tosi kovista liitoskivuista kärsivänä (raskaana viimeisellä kolmanneksella) pienen lapsen kanssa nukkumaan n. klo 21. Mies jäi vielä valvomaan, mutta oletin hänen tulevan ehkä puolilta öin, koska meillä on ollut todella, todella selkeä sopimus, että lapsen ollessa mukana, ei ryypätä. Muutenkaan alkoholi on minulle ihan punainen vaate , enkä siedä sitä saunakaljaa enempää missään tilanteessa lasten ollessa läsnä.



Kuinka ollakaan heräsin kamalaan metakkaan puolilta öin ja rauhoitettuani lapsen takaisin uneen yritin jatkaa itsekin unia, mutta uni ei tullut. Valvoin sitten valvolmistani, kuunnellen enemmän ja vähemmän kamalaa musiikin huudatusta ja känniläisten ääniä aamu kuuten saakka. Aika monta kertaa mietin, että missähän oma mies mahtaa olla ja laitoin hänelle viestiäkin, johon hän ei reagoinut mitenkään.



Kuuden jälkeen mies sitten suvaitsi saapua huoneeseen, aivan kamalassa kännissä ja täysin välittämättä nukkuvasta lapsesta. Olin aivan järkyttynyt ja shokissa, koska tuo alkoholittomuus lapsen läsnäollessa on minun elämässäni yksi todella perustavaa laatua olevista periaatteista.



Mietin tilannetta hyvin pienen hetken ja kun vaihtoehtoina olisi ollut vieraassa paikassa, valmiiksi huonokuntoisena ja vielä valvotun yön jäljiltä lapsen hoitaminen yksin, kun mies olisi nukkunut ensin humalaansa ja sen jälkeen krapulaansa koko päivän, päätin ottaa ja lähteä lapsen kanssa suorilta tein kotiin. Sinne jääminen ja sukulaisten edessä tilanteen kohtaaminen oli vaan täysin mahdoton vaihtoehto, sen verran isosta shokista oli kyse.



Olen luonnollisesti edelleenkin päivän mietittyäni ihan shokissa ja järkyttynyt mieheni käytöksestä, varsinkin kun hän lähtöpäätökseni kuultuaan alkoi lapsen edessä riehumaan ja tökkimään minua todella voimallisesti ja yritti estää kulkemiseni ja lapsen ottamisen syliin (!!!), mutta mitä tekee mies: Otti ensimmäisen kerran yhteyttä noin puoli tuntia sitten ja ilmoitti vaan, että hakee auton pihasta ja menee muualle majailemaan määrittämättömäksi ajaksi ja lopettaa kesäloman kesken ja palaa viikolla töihin. Ei siis puolikastakaan sanaa omasta käytöksestäkään, saati kysymystä miten minä tai lapsi voidaan tai mitään muutakaan. Ei siis yhtään mitään, mitä normaali ihminen tekisi mokattuaan todella pahasti!



Mitä ihmettä on oikeasti tapahtunut? Mistä tulee näin äärimmäisen raju käytöksen muuttuminen? Onko mies oikeasti halunnut eroa jo pitkään ja onkin nyt helpottunut, kun sai siihen syyn vai mitä ihmettä? Minä en ymmärrä yhtään ja tämä on ihan painajaista!!



Minä olen ihan sekaisin ja vuorotellen rauhoitun ja olen täydellisen analyyttinen ja toisaalla taas itken ihan hysteerisesti ja tajuan, että tähän voi oikeasti päättyä kaikki, ihan kaikki. Olen tietysti sekaisin jo valvomisestakin, mutta olen myös henkisesti ihan lukossa. Hyperventiloin ja minua pyörryttää, en ole pystynyt syömään koko päivänä mitään, kun oksettaa pelkkä ajatuskin, enkä saanut käytyä edes lapsen kanssa iltapesulla, enkä tehtyä iltapalaa. Miten minä selviän edes tulevasta yöstä, saati sitten tulevista päivistä?



EI HERRAJUMALA MINUSTA TUNTUU ETTÄ MINÄ KUOLEN TÄHÄN PAIKKAAN!!!

Kommentit (345)

Vierailija
21/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

no kaikki on varmaan jo tässä ketjussa sanottu, mutta kyllä minusta juttu on ihan sovittavissa ja anteeksi annettavissa. Mies käyttäytyi huonosti mutta ap tuntuu hieman ylireagoivan varmaankin taustansa takia.



Minusta jäi vieläkin tosin vähän epäselväksi, mitä oikeastaan tapahtui kun mies tuli nukkumaan?



Minusta on sinänsä ihan ok juoda ns. vähän enemmän (siis ei lasten edessä, mutta kun lapset nukkumassa), mutta nukkumaan pitäisi tulla hiljaa ja ehdottomasti lasta häiritsemättä. Ja aamulla pitää tietenkin olla sellaisessa kunnossa, että jaksaa olla lasten kanssa. Ja kaatokännejä ei ole missään nimessä ok vetää jos lapset mukana, sopimuksista riippumatta.



Toki on mieheltä väärin juoda jos olette sopineet että hän ei juo mutta oliko mies todella suostunut tähän sopimukseen omasta halustaan?



Ja: ap oli ymmärrettävästi kiukkuinen kun juhlien äänet pitivät häntä valveilla, mutta toisaalta eihän mies niitä yksinään aiheuttanut.



Joka tapauksessa se miten mies hoitaa nyt tätä jälkitilannetta on todella lapsellista. En minäkään nyt ap:na pyytäisi mieheltä anteeksi.

Vierailija
22/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestä ap:n miehen pitäisi pyytää anteeksi ensin Siksi, koska ap:n mies on se tervejärkisempi ja vahvempi tässä. Ap on raskaushormoniensa ja vointinsa takia nyt heikommalla ja hysteerinen, lisäksi ap:lla on trauma entisestä suhteesta. Ap ei välttämättä kykene tekemään aloitetta. Sen jälkeen ap:n miehen kannattaisi nostaa kissa pöydälle ja alkaa puhua parisuhdeterapiasta, ja käydä nämä tilanteet läpi etukäteen, eikä shokeerata ap:ta raskaana sukulaisissa.

on epäilys vahvasti hormoonihörhöilystä ja sen myötä kontrollin puutteesta niin kannattaa olla kaukaa viisas eikä lähteä minnekään juhliin. Tai ylipäätään minnekään missä voisi sattua yhtään mitään, edes hitusen normaalista poikkeavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jossa lupa hengittämisellekin pitää kysyä toiselta osapuolelta. Itse asiassa mun yks kaveri on hyvin ap:n tyyppinen ja voisin hyvin kuvitella hänen tekevän tuollaisen tempauksen. Lähteä mielenosoituksellisesti kotiin kaiken suvun nähden ja jättää mies muiden säälittäväksi. Tuskinpa kaveripiiristämme kukaan ihmettelisi, jos tuo mies jonain päivänä kypsyisi lopullisesti ja lähtisi suhteesta.



Uskaltaisinpa väittää, että tietty aggressiivisuus nousee jo ihan siitä, kun puoliso kieltää ja rajoittaa liikaa. Ap:n kertomuksesta tulee kyllä sellainen olo, että hän on odottanut miehensä jättävän juhlat kesken ja tulevan potemaan liitoskipuja vaimonsa seuraksi, sitten ollaan nokka nutturalla, kun näin ei käykään. Tuollaisen ihmisen kanssa turhautuu.



Onneksi meillä on mieheni kanssa niin hyvä suhde, että toinen saa juhlia ja ottaa jopa kännit, eikä siitä naputeta eikä mökötetä. Koskaan ei ole väkivaltaa ollut eikä ole tarvinnut peitellä eikä selitellä.

Vierailija
24/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri näin!!

Vierailija
25/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jossa lupa hengittämisellekin pitää kysyä toiselta osapuolelta. Itse asiassa mun yks kaveri on hyvin ap:n tyyppinen ja voisin hyvin kuvitella hänen tekevän tuollaisen tempauksen. Lähteä mielenosoituksellisesti kotiin kaiken suvun nähden ja jättää mies muiden säälittäväksi. Tuskinpa kaveripiiristämme kukaan ihmettelisi, jos tuo mies jonain päivänä kypsyisi lopullisesti ja lähtisi suhteesta.

Uskaltaisinpa väittää, että tietty aggressiivisuus nousee jo ihan siitä, kun puoliso kieltää ja rajoittaa liikaa. Ap:n kertomuksesta tulee kyllä sellainen olo, että hän on odottanut miehensä jättävän juhlat kesken ja tulevan potemaan liitoskipuja vaimonsa seuraksi, sitten ollaan nokka nutturalla, kun näin ei käykään. Tuollaisen ihmisen kanssa turhautuu.

Onneksi meillä on mieheni kanssa niin hyvä suhde, että toinen saa juhlia ja ottaa jopa kännit, eikä siitä naputeta eikä mökötetä. Koskaan ei ole väkivaltaa ollut eikä ole tarvinnut peitellä eikä selitellä.

Vierailija
26/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miesparka kerran haksahti kaidalta tieltä ja otti vähän liikaa. No big deal!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

On ihan normaalia, että sukulaisten kanssa seurustellessa vierähtää tunti jos toinenkin. Ja siellä on vaikeaa olla poissa lapsen silmistä, kun bunkkaillaan kyläpaikassa. Itselleni ei tulisi mieleenikään suuttua miehelleni moisesta. Hyvä vain, että tuo osaa olla sosiaalinen, minunkin puolestani.



Itse join kerran liikaa juhannuksena, kun poika oli vielä pieni. Oltiin mökissä, ja purin vähän paineita yksinäiseen tissutteluun. Tuli kamala olo, ja menin saunaan makoilemaan, jotta en häiritsisi perhettä. Mies ei aamulla kehunut, ja itselle tuli morkkis, mutta eipä tuo ole jäänyt paljon vaivaamaan. Monenlaista sattuu ja tapahtuu ihmiselon varrella.

Vierailija
28/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kätevän emännän mariseva vaimo :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kukaan ei varmaan hyväksy kännäämistä lasten nähden. Moni kuitenkin ymmärtää että jokainen voi erehtyä joskus ja se, että mies on nyt tehnyt YHDEN virheen niin ei oikeuta ap: n käyttäytymistä.

Kaikkein karmeinta tässä ketjussa on juomista puolustavien määrä.

Ei ihme että Suomi rappeutuu. Nuoret äidit ovat sitä mieltä, että miehen juominen ei mitään haittaa. "Kertaörvellys" on niin ymmärrettävää.

Ihan sama tälle tarinalle muuten, aviopari on käytännössä jo eronnut jos tämä ei ole provo. Mutta JUOMISEN PUOLUSTELU on mennyt liian pitkälle.

Kännäämisen kannalla olevat äidit, tulevaisuutenne ja lasten tulevaisuus on kehnolla pohjalla.

SE JOKA PUOLUSTELEE JUOMISTA ON ITSE JOSSAIN VAIHEESSA ALKOHOLISIMIN KANSSA VAIKEUKSISSA.

T: Rajalla keikkuva itsekin

Vierailija
30/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minunkin mielestä on ihan selvää, että minä en ala anelemaan mieheltä kunnollista käytöstä. ... En voisi koskaan, hetkeksikään unohtaa lasten parasta ja olen valmis jättämään alkoholin vaikka iäksi ja täysin, jos lasten hyvinvointi sitä vaatisi. Siitä minun mielestä vanhemmuudessa on kyse, että TÄYTYY olla valmis uhraamaan itsensä viimeistäkin piirtoa myöten, silloin kun tilanne sen vaatii. ... ap

Saanko kysyä, miten sinä olet tässä tilanteessa ajatellut lastesi (jo syntyneen ja syntymättömän) parasta????????

Miten sinä olet tässä tilanteessa uhrannut itsesi viimeistä piirtoa myöten???? Miten?

Mielestäni olet päinvastoin toiminut aivan vastoin lastesi parasta etkä ole uhrautunut mitenkään, vaan käyttäytynyt todella, todella itsekkäästi.

En voi puolustella miehesi juopumista ja sitä seuranneita tapahtumia mitenkään. Mielestäni sinä kuitenkin aiheutit ne itse.

Ei avioliitossa ja ylipäätään parisuhteessa voi olla, siis ei voi olla noin ehdoton. Minä tulisin hulluksi ihan kirjaimellisesti, jos minun puolisoni kontrolloisi minua tuolla tavalla ja päälle päätteeksi häpäisisi minut jättämällä 500 km päähän autottomana. Ja olen nainen. En katselisi tilannetta hetkeäkään vaan suhde olisi siitä poikki. Tuollainen käytös on sinulta tosiaankin hyvin syvää itsekkyyttä. Vai häpäisi se mies sinut juomisellaan... Aivan. Sinä et häpäissyt miestäsi?

Sinä et nyt pysty ajattelemaan lastesi parasta lainkaan, pidätpähän vain itsekkäästi omia puoliasi sillä asenteella että "minun ei tarvitse tuollaista paskakäytöstä sietää".

Mutta parahin ap, avioliitto on kompromisseja ja anteeksiantoa. Muuten se ei toimi. Kaikki meistä tekevät virheitä.

Mielestäni sinun virheesi on nyt suurempi. En itse ole ollut noin psykoottinen, mutta vähän samantapaisia tilanteita minullakin oli avioliitossani. Se avioliitto onkin nyt entinen, koska eihän mies jaksanut sellaisessa kontrollissa elää, jossa minä sanelin säännöt yksipuolisesti. Eron jälkeen vasta ymmärsin mieheni arvon ja opin näkemään omat virheeni. Onneksi olen oppinut niistä, enkä ole siirtänyt kieroutunutta käytöstäni nykyiseen ihanaan suhteeseeni.

Koeta ap ymmärtää, että liittosi ei ole se sinun entinen väkivaltainen suhteesi, eikä se sellaiseksi olisi yhdellä perskännillä muuttunutkaan.

Tosin on niin, että kun itse vetää överikilarit, siinä menee hermot leppeämmälläkin miehellä ihan selvinkin päin. Saattaa mieskin sitten hermostuneena käyttäytyä kärjistyneemmin kuin normaalisti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älähän sinä ala anelemaan mieheltä kunnollista käytöstä - älä missään nimessä. Annahan miehen nyt miettiä mikä paska onkaan kun veti kännit ja vielä häissä kaikkien sukulaisten nähden. Siis niin asiatonta käytöstä!!!!



Ja ettäs kehtas yrittää tulla sun viereen nukkumaan. Ois ettiny jonkun kaasoista, niiden tehtävänähän on hoidella häiden ikävät tilanteet. Ja ois siellä hoidellu tarpeensa ja nukkunu känninsä pois ja tullu sitten sinun silmien eteen asiallisena ja kammattuna ja selvin päin.



Siis sä oot ap niin oikeessa!!!!!!!!!



Mitäs teillä vaakakupissa onkaan. Kahden lapsen ehjä, onnellinen perhe. Siis niin pieni hinta, oikeesti!!! Paa se sika kärsimään kun kerta käyttäyty tuolla tavoin!



Tosiasiassa epäilen teidän onnellisuutta kautta linjan, jos kerran olet noin kontrolloiva. Saat suudella liittoasi hyvästiksi nyt, kun olet itsellesi tuommoisen kriisin kehittänyt. Toivottavasti tajuat edes vuosien päästä, että tämä suhteesi ja entinen ongelmasuhteesi olivat kaksi erillistä asiaa.



Ja että veit lapsiltasi isän omalla itsekkyydelläsi.

Vierailija
32/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni vastaajista suvaitsee aika paljon mieheltään? Sen kyllä huomaa... Ei yhtään hyvä juttu :(



Ap:lle voimia ja yrittäkää selvittää asianne kunnolla ettei vastaavia juttuja tapahtuisi. Sinä et pakottanut miestäsi juomaan etkä pettämään lupauksiaan. Miehesi on se joka mokasi, et sinä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vinkkasin kätevä emäntä ohjelman käsikirjoittajalle tästä keskustelusta.



Sopii hyvin sen marisijanaisen hahmolle, joka aina marttyroi: "mehän sovittiin että juodaan vain yhdessä" :D

Vierailija
34/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jumalauta sulla ap on elämässä isot murheet! Oikein mies häissä joi itsensä känniin ja sä olet shokissa!! Mä voin sanoa, et jos jatkat itse noin tätimoonika asennetta sä tulet olemaan viel oikeesti shokissa, koska saun miehes ottaa ja jättää sut. Mä en voi käsittää noita naisia jotka yrittävät hallita miehiä ja parkuvat jos mies sattuu joskus juomaan! Anna mä veikkaan, sä et juo ikinä!! Et edes vaikka lapset joskus olisivat hoidossa (jota eivät tietysti koskaan ole)! Ehkä joo miehesi olisi voinut vähän vähemmän juoda, mutta jos nyt kerran menee "yli" niin anna nyt olla! Se olisi eri asia jos mies tekisi vastaavaa tyyliin joka viikko tai joka kuukausikin! Monilla on oikeesti miehiä jotka tekevät varmaan vastaavaa ÜSEASTI! Luulen että miehelläsi oli oikeasti pitkästä aikaa hauskaa!! Ja sehän sua taitaa eniten harmittaa! Kerrankin pääsi nollaamaan ajatukset ja sai olla rauhassa! Laita nyt asiat oikeisiin mittasuhteisiin... Ei ole niin kamalasta asiasta kyse. Sä menetät miehesi oikeasti jos alat nalkuttavaksi akaksi ilman kunnon syytä! Ja mun mielestä tuo ei ole kunnon syy. Puhu miehen kanssa ja se on sillä selvä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni vastaajista suvaitsee aika paljon mieheltään? Sen kyllä huomaa... Ei yhtään hyvä juttu :(

Minä en katso suhdettani tilanteeksi, jossa yksin minun pitää jotain suvaita. Onhan minussakin vikani, jotka mieheni pitää suvaita.

Pitkä, onnellinen liitto on sarja kompromisseja.

Ja kyllä, suvaitsen mieheltäni paljon. Koska rakastan häntä ja haluan seistä hänen rinnallaan tuleepa eteen mitä tahansa sellaista, jolla MIES EI VAHINGOITA MINUA.

Jos mieheni vetäisi perskännit häissä, ei siitä paha olo minulle tule, vaan hänelle. Oma on krapulansa. Minä päätän vain sen, kuinka paljon MINÄ juon. Ja mihin aikaan menen nukkumaan. Joten hänen känninsä ei vahingoita minua mitenkään ---> suvaitsen sen täysin.

Vaan sitäpä en suvaitsisikaan, jos mies jättäisi minut kuin nallin kalliolle vaikka parinkymmenen kilometrin päähän sukulaisten mökille. Enpä tosiaan suvaitsisi. Saatika 500 km päähän. Tuommoisella käytöksellä kun vahingoitetaan suoranaisesti minun hyvinvointiani.

Vierailija
36/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni vastaajista suvaitsee aika paljon mieheltään? Sen kyllä huomaa... Ei yhtään hyvä juttu :(

Sinä vastailet tähän ketjuun itse siten, että tekeydyt muiksi ja puolustelet omia ratkaisujasi.

Me muut nimittäin ymmärrämme, mikä kontrollifriikki olet. Tai okei, on väärin sanottu että olet kontrollifriikki. Oikeasti sinulla on pahoja traumoja, etkä osaa erottaa mitkä asiat kuuluvat entiseen suhteeseesi ja mitkä nykyiseen.

On miehelle aika raskasta joutua kantamaan harteillaan toisen miehen tekemiä virheitä. Eipä ihme että aikoo punkkailla muualla. Minäkin tekisin niin.

Vierailija
37/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten voi olla noin pieni elämä, että tuollaisesta mennään ihan palapeliksi? Voi jumalauta.



Kokeilepa vittumaista nuoruutta - se turruttaa sen verran, että moiset pienet vastoinkäymiset lähinnä naurattavat.

Vierailija
38/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni vastaajista suvaitsee aika paljon mieheltään? Sen kyllä huomaa... Ei yhtään hyvä juttu :( Ap:lle voimia ja yrittäkää selvittää asianne kunnolla ettei vastaavia juttuja tapahtuisi. Sinä et pakottanut miestäsi juomaan etkä pettämään lupauksiaan. Miehesi on se joka mokasi, et sinä!

:D naurattaa kovin, vai oletko tosissasi?

Suvaitseeko teistä moni sitä jos miehellä on omakin tahto ja elämä? Niinkö lepsu te olette että ette kontrolloi moista sikalua eli häissä ryyppäämistä? Siis WTF mitä white trash-lerpsuja nykypäivän naiset ovat :D :D

Vierailija
39/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

..viettää aikaansa vauva-lehden aihevapaa palstalla, saa minut vakuuttuneeksi siitä, että ap ei ole kykeneväinen lasten yksinhuoltajiksi.



Toivoisin, että tämä ketju saisi pikaisesti valtakunnallista huomiota, jonkin suuremman median taholta, jotta ap:n mieskin voisi nähdä, kuinka oikean ratkaisun hän teki.



Toivottavasti miehen kantti kestää olla ottamatta yhteyttä, sillä selkeästi on nähtävissä, että ap:n kantti ei enään pitkään kestä.



Ap tietää sisimmässään tehneensä väärin ja siksi yrittää hakea hyväksyntää teolleen täällä, jotta voisi sitten miehelleen sanoa, että kaikki oli sitämieltä, että hän toimi oikein.



Toivottavasti muistaa kuitenkin olla rehellinen ja sanoa, että JOPA vauvalehden-paskapalstalla oltiin miehen puolella. Olihan siellä joitakin ap:ta puolustaviakin kommentteja, mutta niistäkin valtaosan ap kirjoitti itse, esiintyen mukamas jonakin toisena henkilönä.



Tässä casessa kyllä kävi niin, että suurin häviäjä oli ap. Ap:n kyky kantaa tekojensa seurauksia ratkaisee sen, onko häviäjiä myös lapset.



Isä tietenkin hävisi jo silloin, kun pisti melansa ap:n mekkoon, mutta lienee jo huomannut tämän aikaa sitten.



Onkin todennäköistä, että isälle tämä ap:n marttyyrikohtaus oli hieno tilaisuus antaa ap:lle kunnon opetus, syyllistymättä itse mihinkään.

Vierailija
40/345 |
02.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ymmärrän kyllä ap:ta. Minusta olisi outoa, jos puolisoni tekisi noin. Jos menemme pitkän matkan päähän juhliin perheenä, myös juhlimme siellä perheenä. Alkoholi ei ole minulle mikään ongelma, mutta jos lapset ovat mukanamme, juomme vain muutaman lasillisen. Olisi kyllä tosi outoa joutua yksin huolehtimaan lapsista juhlissa sillä välin kuin aviomies joisi itsensä umpitunneliin. Myös seuraava päivä olisi melko kelju, kun itse pitäisi ajaa 500km SEKÄ hoitaa lapsi, kun toinen on darrassa ja pahantuulinen. Kyllähän se kotimatka sujuu paremmin, kun toinen ajaa ja toinen viihdyttää pikkulasta/lapsia, jo(i)lle 500km istuminen ei ole ihan pikkujuttu...

Tosi outo ja uusi tilanne olisi minulle tuollainen käytös (ehkä olen hyvään tottunut)



Eri juttu sitten se, että tosi huonosti ja lapsellisesti sekä ap että miehensä hoisivat tämän mokan. Niin kuin ketjussa sata kertaa toistettu, yhden satunnaisen mokan voi antaa mennä läpi, ilman että ruvetaan hyperventiloimaan ja eroamaan. Kyllä taustalla on muuta traumaa ja varmaan molemmilla, mitä se mieskin sekoilee: muuttaa pois ja lopettaa kesälomansa kesken? Oliko hän kesälomalla vain vaimoaan varten, eikä ollenkaan itseään varten? Eikö hän itse lainkaan halua viettää aikaa esim. lapsensa kanssa tai leväten? Lepoa vaikuttais ainakin tarvitsevan, sen verran sekaisin on...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi seitsemän