Lue keskustelun säännöt.
Eräässä hautakivessä nähtyä:
26.06.2012 |
Carl Isidor Daniels 12.9.1880-17.12.1880
Anna Daniels 22.2.1885-18.2.1888
Carl Werner Daniels 8.8.1886-12.2.1888
Carl Ernst Daniels 17.2.1888-12.10.1891
Assar Michael Daniels 28.4.1891-22.10.1891
Kommentit (102)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on sellanen hauta, johon on haudattu saman perheen lapset kaikki pieninä :( lapsia on muistaakseni 6 ja kaikki ovat kuolleet ennen murrosikää. Oisko sitten ollut joku kulkutauti tms. Aikuisina hautaan oli haudattu vain perheen vanhemmat.
Carl Isidor Daniels 12.9.1880-17.12.1880
Anna Daniels 22.2.1885-18.2.1888
Carl Werner Daniels 8.8.1886-12.2.1888
Carl Ernst Daniels 17.2.1888-12.10.1891
Assar Michael Daniels 28.4.1891-22.10.1891noista neljästä pojalla kolmella on sama etunimi. Taisi olla aika huono mielikuvitus kyseisten lasten vanhemmilla, kun eivät muuta nimeä keksineet....
että vanhemmat uskoivat tämän ekana kuolleen Carlin hengen elävän seuraavassa ?
Carl Isidor Daniels 12.9.1880-17.12.1880 Anna Daniels 22.2.1885-18.2.1888 Carl Werner Daniels 8.8.1886-12.2.1888 Carl Ernst Daniels 17.2.1888-12.10.1891 Assar Michael Daniels 28.4.1891-22.10.1891
noista neljästä pojalla kolmella on sama etunimi. Taisi olla aika huono mielikuvitus kyseisten lasten vanhemmilla, kun eivät muuta nimeä keksineet....
on sellanen hauta, johon on haudattu saman perheen lapset kaikki pieninä :( lapsia on muistaakseni 6 ja kaikki ovat kuolleet ennen murrosikää. Oisko sitten ollut joku kulkutauti tms. Aikuisina hautaan oli haudattu vain perheen vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis kuvitelkaapa omalle kohdallenne tuo tilanne:
olet raskaana ja poikasi kuolee kun olet viimeisilläsi raskaana. Synnytät poikavauvan heti lapsesi kuoleman jälkeen ja vain päivä synnytyksen jälkeen pieni tyttäresi kuolee. Kuinka moni nykypäivänä kestäisi tuollaista kärsimystä?
ennenvanhaan ei jääty suremaan lapsen kuolemaa niinkuin nyt vaan elämää jatkettiin heti hautajaispäivästä lähtien niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kuolemaan suhtauduttiin eri tavoin,osittain jopa kiitettiin jumalaa kun vauvat ja lapset pääsi pois kurjuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko oma vanhempasi siis kuolleiden joukossa?
Ennen kuoltiin nuorena ja lapsikuolleisuus oli suuri.
Ei ollut rokotteita, hyvää hygieniaa, ravintoa tai elintasoa.
Tosin nuo nimet viittaavat siihen että lapset saivat todennäköisesti edes syötyä tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko oma vanhempasi siis kuolleiden joukossa?
Neljännelle laittoivat eri nimen varmaan kuolemanpelon takia
Carl Isidor Daniels 12.9.1880-17.12.1880 Anna Daniels 22.2.1885-18.2.1888 Carl Werner Daniels 8.8.1886-12.2.1888 Carl Ernst Daniels 17.2.1888-12.10.1891 Assar Michael Daniels 28.4.1891-22.10.1891
noista neljästä pojalla kolmella on sama etunimi. Taisi olla aika huono mielikuvitus kyseisten lasten vanhemmilla, kun eivät muuta nimeä keksineet....
eiku kolmas oli vielä elossa neljännen syntyessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ennenvanhaan ei jääty suremaan lapsen kuolemaa niinkuin nyt vaan elämää jatkettiin heti hautajaispäivästä lähtien niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kuolemaan suhtauduttiin eri tavoin,osittain jopa kiitettiin jumalaa kun vauvat ja lapset pääsi pois kurjuudesta.
Mutta kuolemalle ei mitään voinut, sen kanssa oli vaan elettävä.
Carl Isidor Daniels 12.9.1880-17.12.1880
Anna Daniels 22.2.1885-18.2.1888
Carl Werner Daniels 8.8.1886-12.2.1888
Carl Ernst Daniels 17.2.1888-12.10.1891
Assar Michael Daniels 28.4.1891-22.10.1891noista neljästä pojalla kolmella on sama etunimi. Taisi olla aika huono mielikuvitus kyseisten lasten vanhemmilla, kun eivät muuta nimeä keksineet....
On ollut ihan tavallista antaa seuraavalle kuolleen sisaruksen nimi. Tuossa kyllä carl ernestin ja wernerin välillä on aika lyhyt väli.
Ei ne lapset olleet tuohon aikaaq samanlaisia silmäteriä kuin nykyään, oletettavampaa oli että kuolivat ennen 5v ikää. Yksi korvasi toisen hyvinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olikin pakko jollain tavalla toimia, esim. saada vilja pellolta säilöön, niin ei se suremista estänyt.
Oletko lukenut yhtään kirjallisuutta? Kansanrunoutta?
ennenvanhaan ei jääty suremaan lapsen kuolemaa niinkuin nyt vaan elämää jatkettiin heti hautajaispäivästä lähtien niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kuolemaan suhtauduttiin eri tavoin,osittain jopa kiitettiin jumalaa kun vauvat ja lapset pääsi pois kurjuudesta.
ennenvanhaan ei jääty suremaan lapsen kuolemaa niinkuin nyt vaan elämää jatkettiin heti hautajaispäivästä lähtien niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kuolemaan suhtauduttiin eri tavoin,osittain jopa kiitettiin jumalaa kun vauvat ja lapset pääsi pois kurjuudesta.
Kun et ole kuitenkaan tuolloin elänyt. Varmasti kuolema oli luonnollisempi osa elämää, ja lapsikuolleisuus ikäänkuin hyväksyttiin osana elämänpolkua. Mutta en kuitenkaan usko, että elämää jatkettiin noin vaan niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
Isoisoäitini ainakaan ei kuulemma koskaan toipunut poikansa ja tyttärensa kuolemasta, vaikka hänellä oli kolme muutakin lasta. Kuolinvuoteellaan oli itkenyt, siksi että vihdoin pääsee heidän luokseen (uskovainen kun oli), kun olivat niin pieninä kuolleet, ettei saanut heistä koskaan nauttia.
Tuossa oli muuten toinenkin lapsi, joka syntyi vain viisi päivää edellisen kuoleman jälkeen. Vai oliko se toisinpäin, kuitenkin syntymässä ja kuolemassa vain alle viikkoa eroa.
kun on juuri 5 päivää aikaisemmin menettänyt pojan ennen seuraavan syntymää ja heti synnytystä seuraavana päivänä perheestä on kuollut ainoa tytär :-(
Hei AP kerros nyt missä tää hauta on?!? Haluan itekin nähä.
No oliko ne vanhemmat haudattu samaan hautaan? Vai oliko oikein kunnon sukuhauta vai vaan lasten?
noista neljästä pojalla kolmella on sama etunimi. Taisi olla aika huono mielikuvitus kyseisten lasten vanhemmilla, kun eivät muuta nimeä keksineet....