Eräässä hautakivessä nähtyä:

Elämä jatkuu, ei sitä erikseen päätetä jatkaa. Elämähän vaan päättyy joskus, kaikki meistä tulee kuolemaan.



Ei se tee surusta raskaampaa että itkee eikä kykene mitään tekemään. Aivan yhtä outoa on että surussa olisi joku vuoden kestävä suru ja sen jälkeen taas ollaan kuten ennen lapsen kuolemaa. Asian kanssa vaan joutuu elämään. Ja se painaa koko loppuelämän.



Ennenvanhaan (eikä tartte mennä vuosikymmeniäkään taaksepäin) elämässä piti jatkaa hiljaa eteenpäin, miten raskasta se onkaan kun ei ole nykyajan mahdollisuutta saada apua perheelle!

Ei ollut terapiaa yms.

Ei se kuulkaa niin mene että joku taho vaan sanelee miten pitää surra tai olla.



Joskus viimevuosituhannella ei paljoa voinut edes päättää perhekoosta. Ei kaikki syntyneet lapset vrmasti ole olleet toivottuja tai tahdottu tehdä 20 lasta tietosesti siksi että niistä 17 kuolee. moni kuolema varmasti johtui sairauksista mutta monikohan oli niitä että äiti tappaa lapsivuodepsykoosissa ja yhtälailla on perheitä isätkin tappaneet.

1907. Neljä hänen sisarustaan kuoli lapsena. Isoisä sanoi, että pari kuoli keuhkotautiin ja pari vaan kuoli muuten. Eli olisiko nuo "kehkotautikuolemat" olleet hoitamattomia keuhkokuumeita? Ja nuo pari muuta kuolemaa mitä vaan - ei sitä silloin tutkittu.



Toinen isoisäni syntyi perheensä 5. lapsena v. 1917 ja jäi kuopukseksi. Perheen neljäs lapsi - poika - kuoli ennen kuin tämä isoisäni syntyi ja tämän kuolleen 4. lapsen nimi annettiin isoisälleni. Eli tosiaan kuolleiden lasten nimiä ennettiin seuraaville syntyville lapsille.



Samoin yksi sukulaisnainen sai vauvan 1940- luvulla. Synnytti yksin kotona maatilallaan. Lapsi oli täysiaikainen, mutta ei vaan hengittänyt kun syntyi :( EIkä sitäkään sen enempää tutkittu, se nyt vaan ei hengittänyt. Nainen vei vauvan matkalaukussa kirkonkylälle haudattavaksi, ei silloin kuulemma kukaan tullut hakemaan vainajia maaseudulta, itse piti kyyti järjestää. Ja jos ei järjestänyt piti haudata omille tiluksille. Ja ihan Suomessa tapahtunutta.

1907. Neljä hänen sisarustaan kuoli lapsena. Isoisä sanoi, että pari kuoli keuhkotautiin ja pari vaan kuoli muuten. Eli olisiko nuo "kehkotautikuolemat" olleet hoitamattomia keuhkokuumeita? Ja nuo pari muuta kuolemaa mitä vaan - ei sitä silloin tutkittu.

Toinen isoisäni syntyi perheensä 5. lapsena v. 1917 ja jäi kuopukseksi. Perheen neljäs lapsi - poika - kuoli ennen kuin tämä isoisäni syntyi ja tämän kuolleen 4. lapsen nimi annettiin isoisälleni. Eli tosiaan kuolleiden lasten nimiä ennettiin seuraaville syntyville lapsille.

Samoin yksi sukulaisnainen sai vauvan 1940- luvulla. Synnytti yksin kotona maatilallaan. Lapsi oli täysiaikainen, mutta ei vaan hengittänyt kun syntyi :( EIkä sitäkään sen enempää tutkittu, se nyt vaan ei hengittänyt. Nainen vei vauvan matkalaukussa kirkonkylälle haudattavaksi, ei silloin kuulemma kukaan tullut hakemaan vainajia maaseudulta, itse piti kyyti järjestää. Ja jos ei järjestänyt piti haudata omille tiluksille. Ja ihan Suomessa tapahtunutta.

Nämä on aika erikoisia juttuja, kun itse olen kotoisin pieneltä itäsuomalaiselta paikkakunnalta ja mun kaikkien isovanhempieni sisarussarjat ovat eläneet aikuisiksi saakka, vaikka ovat syntyneet tsaarin aikana. Isäni taas syntyi kotisaunassa, mutta se oli jatkosodan aikana. Äiti syntyi heti sodan jälkeen ja vietiin jo lähimpään keskussairaalaan syntymään. Miltään varakkaalta seudulta tai varakkaasta suvusta en ole kotoisin. Sattumaa ilmeisesti?

Kuulostaa oudolta

Onko ihan Suomessa tää hauta?

Eräässä hautakivessä nähtyä:

Carl Isidor Daniels 12.9.1880-17.12.1880

Anna Daniels 22.2.1885-18.2.1888

Carl Werner Daniels 8.8.1886-12.2.1888

Carl Ernst Daniels 17.2.1888-12.10.1891

Assar Michael Daniels 28.4.1891-22.10.1891

Vai onko silkkaa sattumaa, että tämän ketjun avaus, sekä tänne luodut virtuaalihaudat ovat ilmestyneet samana päivänä ?

http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=92622666

Onko hauta Jenkeissä ?

Minusta oli järkyttävää, että kastamattomia lapsia ei haudattu siunattuun maahan. Meidän lomapaikan vieressä on alue, jossa on aikoinaan sijainnut lasten hautausmaa. Sinne ilman hautakiviä oli haudattu satoja lapsia. Nyt alue on huomioitu ja sinne on pystytetty muistokivi näille lapsille. Paikka on syrjässä, vuoren rinteellä kaukana kylästä, tien reunassa:-(

1907. Neljä hänen sisarustaan kuoli lapsena. Isoisä sanoi, että pari kuoli keuhkotautiin ja pari vaan kuoli muuten. Eli olisiko nuo "kehkotautikuolemat" olleet hoitamattomia keuhkokuumeita? Ja nuo pari muuta kuolemaa mitä vaan - ei sitä silloin tutkittu.

Toinen isoisäni syntyi perheensä 5. lapsena v. 1917 ja jäi kuopukseksi. Perheen neljäs lapsi - poika - kuoli ennen kuin tämä isoisäni syntyi ja tämän kuolleen 4. lapsen nimi annettiin isoisälleni. Eli tosiaan kuolleiden lasten nimiä ennettiin seuraaville syntyville lapsille.

Samoin yksi sukulaisnainen sai vauvan 1940- luvulla. Synnytti yksin kotona maatilallaan. Lapsi oli täysiaikainen, mutta ei vaan hengittänyt kun syntyi :( EIkä sitäkään sen enempää tutkittu, se nyt vaan ei hengittänyt. Nainen vei vauvan matkalaukussa kirkonkylälle haudattavaksi, ei silloin kuulemma kukaan tullut hakemaan vainajia maaseudulta, itse piti kyyti järjestää. Ja jos ei järjestänyt piti haudata omille tiluksille. Ja ihan Suomessa tapahtunutta.

Nämä on aika erikoisia juttuja, kun itse olen kotoisin pieneltä itäsuomalaiselta paikkakunnalta ja mun kaikkien isovanhempieni sisarussarjat ovat eläneet aikuisiksi saakka, vaikka ovat syntyneet tsaarin aikana. Isäni taas syntyi kotisaunassa, mutta se oli jatkosodan aikana. Äiti syntyi heti sodan jälkeen ja vietiin jo lähimpään keskussairaalaan syntymään. Miltään varakkaalta seudulta tai varakkaasta suvusta en ole kotoisin. Sattumaa ilmeisesti?

Ja onhan tilanne 1900-luvun puolella ollut jo parempi kuin nälkävuosina. Mä olen köyhästä suvusta enkä tiedä isovanhempieni sisarussarjoista mitään. Tämä on myös tyypillistä, köyhät eivät tiedä sukuaan. Toisten isovanhempieni lapsista (syntyneet 30-luvun lopusta 50-luvulle) kuoli kahdeksasta kolme lapsena.

Ja onhan tilanne 1900-luvun puolella ollut jo parempi kuin nälkävuosina. Mä olen köyhästä suvusta enkä tiedä isovanhempieni sisarussarjoista mitään. Tämä on myös tyypillistä, köyhät eivät tiedä sukuaan. Toisten isovanhempieni lapsista (syntyneet 30-luvun lopusta 50-luvulle) kuoli kahdeksasta kolme lapsena.

Tapahtumia ymmärtää usein paremmin, kun taustat ovat selvillä.

Kauniita kuvia, pieni lapsi kuin nukkuvana arkussa.

Ne oli aina olleet siellä seinällä joten en koskaan pitänyt asiaa outona saati pelottavana.

Toisesta lapsesta (1,5 v) tuo olikin ainoa kuva.

Molemmat olivat kuolleet 40-luvun alussa, todennäköisesti keuhkokuumeeseen.

Minusta oli järkyttävää, että kastamattomia lapsia ei haudattu siunattuun maahan. Meidän lomapaikan vieressä on alue, jossa on aikoinaan sijainnut lasten hautausmaa. Sinne ilman hautakiviä oli haudattu satoja lapsia. Nyt alue on huomioitu ja sinne on pystytetty muistokivi näille lapsille. Paikka on syrjässä, vuoren rinteellä kaukana kylästä, tien reunassa:-(

Uskovaiset ovat kautta aikojen osanneet olla uskomattoman julmia. Vielä tänäpäivänäkin he oikeuttavat lähimmäisen syrjimisen uskon varjolla.

Milloin on tullut antiglobuliinirokotteet?

Mummoni on miinus.

Eka poika miinus, elossa.

Toinen poika luovuttajana plus, saajana miinus. Elossa.

Kolmas lapsi, miinus, elossa.

Neljäs, viides ja kuudes kuolivat pieninä.



Suvussa uskomme näiden viimeisten vauvojen olleen plussaa. Mummo olisi toisen lapsen odotusaikana saanut vasta-aineita toisena syntyneestä plussalapsesta. Se olisi vaikuttanut seuraavien plussalasten selviytymismahdollisuuksiin. Tapahtui 40-luvulla.

Vielä 1930-luvulla Suomessa kuoli ihminen tuberkuloosin joka tunti. Toinen iso epidemia oli 1920-luvun lopulla polio. esim isäni kotikylässä moni kuoli polioon ja osa vammautui. Meidänkin naapurissa eli kaksi vanhaa polioinvalidi naista, terveempi hoiti petipotilas siskoaan liki 60 vuotta. Isoäitini jätti aikoinaan työnsä hoitaakseen tuberkuloosiin sairastunutta veljeään kuolemaan saakka. Sen jälkeen isoäidin arvo avioliitto markkinoilla ei ollut hyvä, mutta löysi sitten vanhemman leskimiehen.

Eräässä hautakivessä nähtyä:

Carl Isidor Daniels 12.9.1880-17.12.1880

Anna Daniels 22.2.1885-18.2.1888

Carl Werner Daniels 8.8.1886-12.2.1888

Carl Ernst Daniels 17.2.1888-12.10.1891

Assar Michael Daniels 28.4.1891-22.10.1891

Vai onko silkkaa sattumaa, että tämän ketjun avaus, sekä tänne luodut virtuaalihaudat ovat ilmestyneet samana päivänä ?

<a href="http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=92622666" alt="http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=92622666">http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=92622666</a&gt;

Onko hauta Jenkeissä ?

Siis oletkin henkilö joka kiertää hautuumaita ja ilmoittaa sinne haudattuja henkilöitä Jenkkien virtuaalihautaan ?

Kuten esim. tämän tunnetun keskustelun aiheen tällä palstalla.

http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=78573519

Kai olet sentään omaisilta jonkin luvan kysynyt?

ei niiden kaikkien nimi ollut carl. Se toinen nimi lausuttiin myös. Esim carl gustav henriksson lausuttaisiin carl gustav. Yleensä jos isän nimi oli gustav niin lapsesta tuli siis carl gustav.

tautiset haudattiin yöllä joukkohautaan kauas asumuksista jottei kuolleista olisi haittaa eläville. pelättiin, että tauti leviää jos on keskellä kylää. Ei se julmaa ole vaan elämää. Tottakai ihmiset rakasti lapsiasn mutta huono yleissivistys ja huono hygienia sai taudit leviämään.

Minusta oli järkyttävää, että kastamattomia lapsia ei haudattu siunattuun maahan. Meidän lomapaikan vieressä on alue, jossa on aikoinaan sijainnut lasten hautausmaa. Sinne ilman hautakiviä oli haudattu satoja lapsia. Nyt alue on huomioitu ja sinne on pystytetty muistokivi näille lapsille. Paikka on syrjässä, vuoren rinteellä kaukana kylästä, tien reunassa:-(

Uskovaiset ovat kautta aikojen osanneet olla uskomattoman julmia. Vielä tänäpäivänäkin he oikeuttavat lähimmäisen syrjimisen uskon varjolla.

Kai olet sentään omaisilta jonkin luvan kysynyt?

Niin, 750 omaiselta eri puolilla maailmaa? On tainnut harrastelijalla touhu mennä vähän liian pitkälle, suurin osahan noista on aivan viime vuosien kuolleita.

Rest in Peace tarkoittaa juuri sitä mitä se sanoo. Annetaan hautojen olla siellä hautuumailla. Tuo tuntuisi melkein haudanryöstölle. Laittaa vielä mainoskylttien viereen, jossa lukee "Surinaa suhteeseen, kaalimato.com".

on kurkkumätä.



(äkillistä kurkunpään tulehdusta on muuten sanottu valekuristustaudiksi)

Kai olet sentään omaisilta jonkin luvan kysynyt?

Niin, 750 omaiselta eri puolilla maailmaa? On tainnut harrastelijalla touhu mennä vähän liian pitkälle, suurin osahan noista on aivan viime vuosien kuolleita.

Rest in Peace tarkoittaa juuri sitä mitä se sanoo. Annetaan hautojen olla siellä hautuumailla. Tuo tuntuisi melkein haudanryöstölle. Laittaa vielä mainoskylttien viereen, jossa lukee "Surinaa suhteeseen, kaalimato.com".

kysymys olikin lähinnä retorinen.

Voi olla ettei kovinkaan monen omaiset pidä, että heidän rakkainpansa kuolemaan liittyviä asioita levitellään ympäri maailmaa, vieläpä Jenkkien palstalla.

Maan joka edustaa monelle sitä kaikkein epäpyhintä pinnallisinta ja kaupallisinta tahoa maailmassa.

Milloin on tullut antiglobuliinirokotteet?

Mummoni on miinus.

Eka poika miinus, elossa.

Toinen poika luovuttajana plus, saajana miinus. Elossa.

Kolmas lapsi, miinus, elossa.

Neljäs, viides ja kuudes kuolivat pieninä.

Suvussa uskomme näiden viimeisten vauvojen olleen plussaa. Mummo olisi toisen lapsen odotusaikana saanut vasta-aineita toisena syntyneestä plussalapsesta. Se olisi vaikuttanut seuraavien plussalasten selviytymismahdollisuuksiin. Tapahtui 40-luvulla.

että tuo seuranta ja rokotus olisi ollut vasta muutama kymmenen vuotta käytössä (70-luvulta tai jotain), että se selittää kyllä monet kuolleet vauvat ja myös ne tapaukset, jotka saivat keskenmenon toisensa perään. Itselläni reesustekijä miinus, ja jokaiselta kolmelta lapselta olen saanut tuon "rokotteen". Raskausaikana on seurattu muistaakseni kolme kertaa tilannetta verikokeilla.

niin ovat kertoneet, ettei lapsiin uskallettu niin kiintyä, sillä oli todennäköistä, että kuolisivat lapsina. Ja vielä Suomessa kulkutaudit tappoivat lapsia 50-luvullakin. Oma tätini kuoli taaperona, tautiin, mikä olisi nykyään äkkiä hoidettu. Uskon kuitenkin, että vanhemmat ovat surreet, kuten jokainen täysjärkinen.