Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Monet sanovat että eivät voi muuttaa maalle, koska haluavat asua palveluiden lähellä
24.06.2012 |
Mutta mitä ne erikoispalvelut sitten oikein ovat, joita tarvitsee säännöllisesti, ja joita ei ole maalla?
Olen asunut sekä Helsingissä että maaseutukunnassa, molemmissa on ne "samat" Siwat, Prismat tai Citymarketit, joissa etupäässä tulee käytyä.
Molemmissa oli pari suosikkikahvilaa, joissa tavata kavereita.
Elokuvat ja teatterit oli kummassakin vartin ajomatkan päässä.
Ehkä en vaan ole tajunnut kaivata mitään erityispalveluita jotka erottaisivat maaseutukunnan ja kaupungin?
Kommentit (120)
Ja omalle terveysasemalle sain ajan kahden tunnin päähän puhelusta, ei-akuutti asia. Meillä on asuinalueella lähikauppoja kolme, pieni kirjasto, terveysasema, useampi koulu...posti lähti viime vuonna, pankki aiemmin. Luontoa on paljon, meidän kerrostalolta kävelee 5 minuuttia lähimpään kunnon metsään (sieltä pääsee syrjäiselle uimarannalle). Viime syksynä käytiin puolukassa siellä.
Elämä on aika samanlaista kaikkialla. Helsingissä on enemmän ihmisiä, hektisempää ja kaikkea on enemmän: palveluita, tapahtumia ja lieveilmiöitä niin hyvässä kuin pahassakin. Joukkoliikenne on mainiota, siitä ei pääse mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
julkisillakin pääsee jos vaikka auto hajoaa.
Mitenhän maalla muuten mahdat asua jos siellä on yksityinen lääkäriasema? Meillä käytetään myös, matkaa on 15 min ja auki klo 24 joka päivä. Lähempääkin löytyy useita lääkäriasemia mutta näissä huonommat aukioloajat.
Mikä onni ja autuus se julkinen liikenne on? En käytä julkista liikennettä, vaan omaa autoa. Tuotteko te muutamat myös ruokaostoksenne julkisilla. On ihanaa asua rauhassa maalla ja kuunnella luonnon ääniä, halutessani käyn kaupungissa. Terkkaria en kaipaa koska käytän yksityistä. Arvostan laatua, jota ei ole Helsingin surkean pienissä kämpissä.
Ja kilometrin etäisyydeltä löytyy ne kaikki lähipalvelut ja muutakin. Mun mielestä on kätevää kun ei tarvitse edes autoa, voi vaan kävellä.
Tuotteko te muutamat myös ruokaostoksenne julkisilla.
Mikä onni ja autuus se julkinen liikenne on? En käytä julkista liikennettä, vaan omaa autoa. Tuotteko te muutamat myös ruokaostoksenne julkisilla.
Inhoan autoilua. En tuo ruokaostoksia julkisilla, vaan yleensä ne haetaan jommasta kummasta lähikaupasta ihan kävellen. Siis päivittäiset ostokset. Jotain erikoisempia voidaan tuoda kauempaa, esim. kun käydään keskustassa, niin samalla matkalla voi hakea. Meillä on kaksi kauppaa muutaman sadan metrin säteellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos auto on huollossa, niin silloinkaan en julkisiin mene, autoliikkeen sijaisauto kuljettaa. Kyllä lääkäriasemia on myös maaseudulla. En todellakaan kaipaa tk:ta, jota meillä ei käytetä. Tilaa pitää olla ja iso oma piha.
Sanotaanko näin, että jos ei ole varaa autoon tai mahdollisuutta ajaa sitä esim. sairauden vuoksi, on aika iso asia että ei ole riippuvainen takseista tai läheisestä, joka kuskaa. Pk-seudun joukkoliikenne on edullinen ja oikeasti tehokas tapa liikkua, myös niille jotka käyttävät pyörätuolia tai tarvitsevat muuten vaan apua. Kaikkialla on huomioitu vammaisten liikkuminen, tämähän ei ole pikkukaupungeissa mikään itsestäänselvyys...ja kun bussilla/junalla/metrolla pääsee lähes kotiovelta sinne kauppaan tai asioille, niin ei voi valittaa.
Mietin myös lasten liikkumista. Pk-seudulla ei pääsääntöisesti tarvitse kuskata kouluikäisiä autolla minnekään, julkisella pääsee lähes kaikkialle mihin aikaan tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siwassa, Prismassa tai Citymarketissa en käy koskaan.
Mitä kaipaan?
Ruokaravintolat, kahvilat, yökerhot, Stockan herkku, Kauppahalli & Hakaniemen halli, etniset kaupat, terveydenhoitopalvelut, lyhyt kävelymatka töihin, fillarilla vartissa kaikkialle minne haluan mennä, venepaikka 5 minuutin kävelymatkan päässä, galleriat ja kiinnostavat näyttelyt, jne. Diversiteettiä ja tarjontaa. Helsingissä näitä jo jollain tasolla löytyy, mutta onhan Helsinkikin aikamoinen käpykylä sen jälkeen kun on asunut kahdessa noin 10M kaupungissa ja muissa isommissa miljoonakaupungeissa. Suurkaupungin pulssi puuttuu Helsingistä ja sitä kaipaan eniten.
Mitä täältä kaipaisin: kirjastoa, sushibaaria, hot joogaa. Mitä sieltä maalta kaipaan: ei naapureita, tulisijat, iso tontti kasvatella hedelmäpuita ja marjapensaita, ostaa lähituottajilta ruoka, jota ei kasvata itse. Kanoja laittaisin ja lampaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveää olisi asua suurkaupungin pulssia kuunnellen. En viihtyisi hetkeäkään, toista se on maaseudun rauha, täällä ihminen rauhoittuu ja voi oikeasti hyvin.
mutta ei asua.
Viikko taikka kaksi on aivan ihana viettää jossain totaalisessa korvessa, mutta eipä siellä kukaan normaali ihminen asua voi.
Sitten vähän epäkorvempi maaseutu on jo ihan asumiskelpoinenkin, jos pääsee kohtuullisen äkkiä johonkin kauppakeskittymään. Se on ikävä ratkaisu semmoinen, että käy kerran kuussa siellä 200 kilometrin päässä olevassa kaupassa ja tuo 60 purkkia hernaria joka kerta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa esim. Jollakseen kuuntelemaan hiljaisuutta! Tai no, pari fasaania täällä rääkyy, mutta juuri muuta ei kuulu nyt. ;)
Hirveää olisi asua suurkaupungin pulssia kuunnellen. En viihtyisi hetkeäkään, toista se on maaseudun rauha, täällä ihminen rauhoittuu ja voi oikeasti hyvin.
että et ole koskaan käynyt oikeassa suurkaupungeissa. Monessa kaupungissa on keskustan ulkopuolella hyvinkin pikkukaupunkimaisia kaupunginosia - sillä erotuksella vaan, että palvelut ovat parempia kuin pikkukaupungeissa. Eli ei niissä suurkaupungeissa se "pulssi" syki jatkuvalla syötöllä ihan joka paikkaan.
Toki jokainen tykkää eri asioista - itse en rauhoitu ja voi hyvin maaseudun rauhassa. Tykkäisin kyllä luonnon läheisyydestä jne, mutta en kestä niitä ihmisiä, sitä ettei ole mitään tarjontaa ja mitään vaihtoehtoja, en kestä sitä maalaiskylien arvomaailmaa ja maailmankuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä onni ja autuus se julkinen liikenne on? En käytä julkista liikennettä, vaan omaa autoa. Tuotteko te muutamat myös ruokaostoksenne julkisilla.
Inhoan autoilua. En tuo ruokaostoksia julkisilla, vaan yleensä ne haetaan jommasta kummasta lähikaupasta ihan kävellen. Siis päivittäiset ostokset. Jotain erikoisempia voidaan tuoda kauempaa, esim. kun käydään keskustassa, niin samalla matkalla voi hakea. Meillä on kaksi kauppaa muutaman sadan metrin säteellä.
Toistaiseksi olemme pärjänneet kaupassa käynnit ilman autoa vaikka meillä on kaksi lasta. Lähin s-market 500m ja Cittari 1km päässä kotoa. Kävellen tai pyörällä käydään kaupassa, talvella näppärästi pulkallakin.
Ahdistuisin ihan hirveästi jos minun pitäisi alkaa elämään autosta riippuvaisena. Minulle kaupunkielämä tarkoittaa ennen kaikkea vapautta ja riippumattomuutta. Hyvät julkiset kulkuyhteydet ovat perusedellytys autottomalle, mutta asunnon sijainnin on hyvä olla sellainen, että on myös riippumaton julkisesta liikenteestä koska ei sekään aina kulje.
Kotikaupunkimme on reilun 10000 asukkaan maalaiskaupunki Länsi-Suomessa. Kaikki palvelut ovat lähellä, täällä voi hengittää, harrastaa, olla ja elää rauhassa. Lähimpiin kaupunkeihin on Tampereelle 70 km, Turkuun 90km, Poriin 60 ja Raumalle 70km.
ASumme kaava-alueen ulkopuolella, noin 3,5 km tämän pikkukaupungin taajamasta.
Meillä on uudehko iso omakotitalo ja kaikki nykyajan mukavuudet.
- myös muita ruokakauppoja kuin CM tai Prisma => parempi valikoima
- lasten runsaammat harrastusmahdollisuudet
- monipuolinen kulttuuritarjonta (teatterit, konsertit, ooppera, leffat, näyttelyt, klubit..)
- mahdollisuus melko vapaaseen liikkumiseen joukkoliikenteen ansiosta, myös lapsilla
- paljon erilaisia ravintoloita (syön lounasseteleillä keskustassa, ja voin vaihtaa ruokapaikkaa vaikka päivittäin
Sellaiset pienet arkipäivän valinnat, kuten vaikkapa lettuhimon tyydyttäminen klo 22 kipaisemalla 24/7 kaupasta tarvikkeet tai ex-tempore lähtö lasten kanssa uimahalliin (mihin tekee mieli? Tapiolaan, Seranaan vai Mäkelänrinteeseen?) eivät onnistu harvaan asutussa taajamassa. Minä pidän tällaista valinnan vapautta ylellisyytenä, josta en halua luopua.
Satunnaisylellisyys on lomaviikko "maalla", jossain missä lähin ja ainoa palvelu on 10 km automatkan päässä oleva Siwa, jossa ei tarvitse ruokavaihtoehtojen äärellä montaa minuuttia kuluttaa. Kodin ulkopuoliset menotkaan eivät perhettä houkuta, vaan tekeminen kehitellään kotosalla.
helppoa on lasten harrastaa pienemmällä paikkakunnalla. Okei, harrastustarjonta on rajatumpaa, mutta useimmissa kunnissa niitä on ihan tarpeeksi silti. Kaupungissa saat kuskata lasta ties minne kilometrien päähän kentälle, kun pienemmällä paikkakunnalla lapsi hurauttaa turvallista pyöritietä kilometrin päähän urheilukentälle, hallille, koululle tai mihin nyt on tarve mennäkin ihan itse. Silti asut mukavasti omakotitalossa ja kaikki on vieressä.
Kaupungissa todellakin rasittaa eniten se, että kaikki on muka lähellä, mutta todellisuudessa ne on kaukana, koska siihen 10km:n matkaan menee sama aika kuin sieltä pieneltä paikkakunnalta hurauttaa 40km:n päähän siihen 45 000 asukkaan kaupunkiin, josta sitten jo löytyykin kaikki tarvittava. Elämä menee hukkaan autoissa tai busseissa. Työmatka on muka lyhyt, mutta siihenkin menee aamuruuhkassa se puoli tuntia. Samalla vaivalla ajaisi maaseudulla paikkakunnalta toiselle.
helppoa on lasten harrastaa pienemmällä paikkakunnalla. Okei, harrastustarjonta on rajatumpaa, mutta useimmissa kunnissa niitä on ihan tarpeeksi silti. Kaupungissa saat kuskata lasta ties minne kilometrien päähän kentälle, kun pienemmällä paikkakunnalla lapsi hurauttaa turvallista pyöritietä kilometrin päähän urheilukentälle, hallille, koululle tai mihin nyt on tarve mennäkin ihan itse. Silti asut mukavasti omakotitalossa ja kaikki on vieressä.
Siellä joudut ajelemaan autojen seassa jopa valtatien vartta pitkin. Onnea vaan!
ainakin niissä kuntakeskuksissa, joissa minä olen asunut, niin liikenne on aika maltillista ja pyöritiet vie paikasta toiseen ihan kotikadulta lähtien.
Se on taas se, mitä maalla halutaan käsittää. Itse tarkoitan sellaisia pienehköjä kuntia, joissa on kuntakeskus ja siinä asuntoja ympärillä.
helppoa on lasten harrastaa pienemmällä paikkakunnalla. Okei, harrastustarjonta on rajatumpaa, mutta useimmissa kunnissa niitä on ihan tarpeeksi silti. Kaupungissa saat kuskata lasta ties minne kilometrien päähän kentälle, kun pienemmällä paikkakunnalla lapsi hurauttaa turvallista pyöritietä kilometrin päähän urheilukentälle, hallille, koululle tai mihin nyt on tarve mennäkin ihan itse. Silti asut mukavasti omakotitalossa ja kaikki on vieressä.
Siellä joudut ajelemaan autojen seassa jopa valtatien vartta pitkin. Onnea vaan!
Alue: Aihe vapaa
joka tapauksessa täytyy mennä autolla kamamäärän takia) on mm. lasten koulut, päiväkodit, harrastukset, neuvola, terveyskeskus, apteekki, kirjasto, Stokkakin on kiva suht lähellä, kulttuuripalvelut, kuten esim. lasten teatteri, taidemuseot yms. Lisäksi kivoja ovat toki uimaranta, uimahalli, maauimala, tennishalli jne.
Ainakaan meidän mökillä näistä ei ole mitään 10 kilometrin säteellä, paitsi kirjasto kylällä ja sekin on auki sikaharvoin ja on muutenkin ihan paska. ja kyläkoulukin on lopetettu. Yksi kämänen kauppa kylällä on.