Monet sanovat että eivät voi muuttaa maalle, koska haluavat asua palveluiden lähellä

peesi tälle. Ei palvelut ole yhtä kuin Prisma, Citymarket tai urheiluhalli. Ymmärrän jos joku haluaa hengittää rauhassa maalaisilmaa, mutta minä kaipaan kulttuuria, ihania ravintoloita, merta ja pieniä kahviloita.



Minä en asu Helsingissä pienessä asunnossa, vaan isohkossa valoisassa kerrostaloasunnossa. Autoa en osta koska en sitä tarvitse, kävellen kulkee mukavasti joka paikkaan.



Miksi aikuiset ihmiset jaksavat jatkuvasti väitellä näistä asioista? Siinä missä joku haluaa rauhaa ja peltomaisemaa, minä haluan hyviä sushiravintoloita ja ihmisvilinää.

Kaikki eivät vain halua ajaa kymmenen kilometrin (tai reilun) päähän "lähikauppaan", josta saa paskaa ruokaa. Pelkkää lisäainepaskaa kaikki hyllyt täynnä, jotka säilyvät Ikuisesti. Luomusta ja kaikesta vähänkin peruspersun makkaraa ja maksalaatikkoa erikoisemmasta voi vain haaveilla.



Plus että siellä korvessa ei ole omia ystäviä järkevien etäisyyksien päässä.

Asun maalla, 3000 ihmisen kunnassa.

Terveyskeskus on naapurissa. Lasten hoitopaikka samassa pihassa kuin asuntomme. Kauppaan, pankkiin ja apteekkiin on matkaa 100m, samoin kirjastoon. Alakoulu 500m, yläkoulu 50m päässä kodistamme. Lähin kuntosali ja sisäliikuntamahdollisuudet sijaitsevat 50m päässä.



Ok, kouluuni (korkeakoulu) minulla on vartin ajomatka. Silti kaupungissa (Suomen suurimpia)asuessamme kaikki "jokapäiväiset" palvelut olivat kauempana kuin nyt, kauppaa lukuun ottamatta. Ravintoloita tosin kaipaan paljon. Shoppailun hoidan nykyään kokonaan netissä:)

vastaajia he, joilla on kokemusta asumisesta sekä maalla että kaupungissa.

Jyrkimmät mielipiteet tulevat heiltä, joilla on näkemys tai kokemus vain yhdenlaisesta asiasta.

vastaajia he, joilla on kokemusta asumisesta sekä maalla että kaupungissa.

Jyrkimmät mielipiteet tulevat heiltä, joilla on näkemys tai kokemus vain yhdenlaisesta asiasta.

Tosiasia vain on se, että ruokakauppojen valikoima on usein todella surkea "maalla" ja pienillä paikkakunnilla. Se on asia, joka vaikuttaa ruokaa arvostavan arkeen _joka päivä_. Mökki- ja muilla reissuilla tulee käväistyä noissa maaseudun ruokakaupoissa. Hyllyt notkuu oranssia limalihaa, aromimehuja, kaikenlaista hiilarihöttömoskaa, eineksiä jne. Tuoreessa ruuassa valikoima on suppea, kunnon kahvia ei välttämättä löydy, marinoimaton liha voi puuttua kokonaan ja esim. luomusta voi vain haaveilla. Minä en voisi elää niillä ruuilla enkä oman työn ohessa ehtisi/ haluaisi maanviljelijäksikään ryhtyä.

No huh huh. Itse asun 1km keskustasta rivitalossa keskisuuressa kaupungissa. 500m säteellä löytyy cittari, lidl, tarjoustalo ja pari pienempää lähikauppaa (siwa ja valintatalo). Kaikki tarpeelliset palvelut 1km säteellä. Halusin tällaiselle alueelle nimenomaan sen takia etten tarvitsisi autoa. Meillä on auto kyllä mutta en halua olla siitä riippuvainen. En ikipäivinä voisi siis asua maalla! En edes kaukana keskustasta...

Haluan asua paikassa josta pääsen konsertteihin, teatteriin ja ihan rehellisesti myös kapakkaankin julkisilla kukkuvälineillä ja poiskin, koska en halua rikkoa lakia ajamalla liian baljon bromilleja veressä.



Iskä

Olen itse asunut monenlaisissa paikoissa.



- Kahden eri maaseutukunnan keskustaajamassa (10000 as. ja 2500 as.),

- maalla (20 km K-Extra-tasoiseen kauppaan mutkittelevia pikkuteitä pitkin, muutaman kerran päivässä kulkevalle bussille 5 km valaisematonta metsässä kulkevaa yksityistietä),

- suomalaisittain suuren kaupungin keskustassa,

- kyseisen kaupungin lähiöissä ja

- samaisen kaupungin kupeessa pikkukaupungissa.



Tällä hetkellä tiedän arvostavani eniten sitä, että työmatka on lyhyt, lapset pääsevät kulkemaan itsenäisesti kouluun, turvaverkon muodostavat sukulaiset asuvat riittävän lähellä, ja paikkakunnalla on toimivat terveydenhoitopalvelut (vaikka sitten yksityiset).



Harrastusmahdollisuudet, kulttuurielämykset ja erityisruokavaliota tukevat ruokakaupat ovat plussaa.



Ihan maalle en enää muuta, koska tahdon, että lapset pääsevät kulkemaan kouluun muuten kuin taksilla keräillen kavereita tunnin ympäri metsiä. Maaseutukuntien keskustaajamissa elämä on kuitenkin ihan erilaista kuin siellä, missä naapurusto koostuu pääasiassa tyhjistä kesämökeistä. Jos olisin töissä jokin maaseutukunnan keskustaajamassa ja turvaverkkoni asuisi siellä, voisin hyvin asua siellä. Ei se elämä oikeasti ole meillä ainakaan ollut kovinkaan erilaista siellä verrattuna isompiin kaupunkeihin.

Mihinkään ei pääse kävellen (jos jo autolla menee 15min matkoihin).



Minä kävelen jäätelökioskille, terassille, ulos syömään (ja siis ravintola / kahvila vaihtoehtoja on enemmän kuin se yksi tai kaksi), torille ja kauppahalliin.



Nämä on syitä miksi ei maalle

Mä en tiedä mikä on maaseudun määritelmä ap:n mielestä mutta itse en mielestäni asu maalla koska tämä on ihan virallisesti kaupunki missä asun mutta meillä ei ole esim seuraavia:

- Prisma, lähimpään noin 20 km

- Cittari, lähimpään noin 40 km

- uimahalli, lähimpään noin 20 km

- ammattikoulu, lähimpään noin 20 km

- Lidl, lähimpään noin 20 km

- miesten vaatteita myyvä kauppa, lähimpään noin 20 km

- Halpahalli/Vapaavalinta -tyylinen, lähimpään noin 20 km

- kenkäkauppa, lähimpään noin 20 km



Kyllä välillä tuntuu siltä että olisi kiva kun palveluja olisi hiukan lähempänä.

Leffaa ei niin vaan mennä mielijohteesta, vaan usein on varattava liput etukäteen, myös moniin ravintoloihin tarvitsee olla pöytävaraus jos tahtoo päästä istumaan. Ja etäisesyydet on ajallisesti aika pitkiä pk-seudulla, jos haluat jotain erikoisemaa esim rautakauppa, ikea ym.

Kahvila valikoima on kyllä todella laaja, mutta monet keskustan kahviloista on työpäivän jälkeen tupaten täysi.

huvittaa, ihan vaan vaikka hetken mielijohteesta esim. leffaan, kahville, ostoksille, museoon, taidenäyttelyyn tms. Ei tarvitse suunnitella, sen kun astuu ovesta ulos kadulle ja lähtee kävelemään. Maalla pitäisi aina suunnitella kaikki menemiset etukäteen ja aikaa pitäisi varata huomattavasti enemmän. Ei voisi spontaanista piipahtaa lähikahvilaan tai -kapakkaan kotimatkalla töistä, esimerkiksi. Plus että täällä on valoisaa talvellakin, maaseudulla olisi aivan säkkipimeää.

Leffaan ei mennä niin vaan? Käyn väh.kerran vkossa leffassa ja ostan lipun ennakkoon ehkä kerran VUODESSA. Kun asuu keskustassa, leffaan voi mennä jopa 30min varoajalla.

Leffaa ei niin vaan mennä mielijohteesta, vaan usein on varattava liput etukäteen, myös moniin ravintoloihin tarvitsee olla pöytävaraus jos tahtoo päästä istumaan. Ja etäisesyydet on ajallisesti aika pitkiä pk-seudulla, jos haluat jotain erikoisemaa esim rautakauppa, ikea ym.

Kahvila valikoima on kyllä todella laaja, mutta monet keskustan kahviloista on työpäivän jälkeen tupaten täysi.

huvittaa, ihan vaan vaikka hetken mielijohteesta esim. leffaan, kahville, ostoksille, museoon, taidenäyttelyyn tms. Ei tarvitse suunnitella, sen kun astuu ovesta ulos kadulle ja lähtee kävelemään. Maalla pitäisi aina suunnitella kaikki menemiset etukäteen ja aikaa pitäisi varata huomattavasti enemmän. Ei voisi spontaanista piipahtaa lähikahvilaan tai -kapakkaan kotimatkalla töistä, esimerkiksi. Plus että täällä on valoisaa talvellakin, maaseudulla olisi aivan säkkipimeää.

Leffaan ei mennä niin vaan? Käyn väh.kerran vkossa leffassa ja ostan lipun ennakkoon ehkä kerran VUODESSA. Kun asuu keskustassa, leffaan voi mennä jopa 30min varoajalla.

Leffaa ei niin vaan mennä mielijohteesta, vaan usein on varattava liput etukäteen, myös moniin ravintoloihin tarvitsee olla pöytävaraus jos tahtoo päästä istumaan. Ja etäisesyydet on ajallisesti aika pitkiä pk-seudulla, jos haluat jotain erikoisemaa esim rautakauppa, ikea ym.

Kahvila valikoima on kyllä todella laaja, mutta monet keskustan kahviloista on työpäivän jälkeen tupaten täysi.

huvittaa, ihan vaan vaikka hetken mielijohteesta esim. leffaan, kahville, ostoksille, museoon, taidenäyttelyyn tms. Ei tarvitse suunnitella, sen kun astuu ovesta ulos kadulle ja lähtee kävelemään. Maalla pitäisi aina suunnitella kaikki menemiset etukäteen ja aikaa pitäisi varata huomattavasti enemmän. Ei voisi spontaanista piipahtaa lähikahvilaan tai -kapakkaan kotimatkalla töistä, esimerkiksi. Plus että täällä on valoisaa talvellakin, maaseudulla olisi aivan säkkipimeää.

Leffaan ei mennä niin vaan? Käyn väh.kerran vkossa leffassa ja ostan lipun ennakkoon ehkä kerran VUODESSA. Kun asuu keskustassa, leffaan voi mennä jopa 30min varoajalla.

Helsingin ruoholahdessa k-rauta ja keskustassa 2 clas ohlsonia. Riittää mun citytarpeisiin.

Kaikki eivät vain halua ajaa kymmenen kilometrin (tai reilun) päähän "lähikauppaan", josta saa paskaa ruokaa. Pelkkää lisäainepaskaa kaikki hyllyt täynnä, jotka säilyvät Ikuisesti. Luomusta ja kaikesta vähänkin peruspersun makkaraa ja maksalaatikkoa erikoisemmasta voi vain haaveilla.

Plus että siellä korvessa ei ole omia ystäviä järkevien etäisyyksien päässä.

Juuri näin. Itse olen tyytyväinen, kun voin tallustella joko talomme kivijalka-Alepaan kauppaan tai sitten suurempaa valikoimaa halutessani isommat marketit ja etniset kaupat ovat nekin lähellä. Kaupassakäyntiin saa kulumaan yllättävän paljon aikaa viikossa ja minä ainakin arvostan vapaa-aikaani.

Minusta on hienoa, kun ravintolavalikoimaa piisaa. Kaikkea löytyy laidasta laitaan. Kertokaahan, te maalla asujat, mitä ravintoloita läheltänne löytyy? Mäkkäri ja kotipizza?



(odotan saavani vastaukseksi: "meidän perheessä tehdään kotona ruokaa eikä käydä ravintoloissa")

Kaupungissa asuvat tutut hehkuttavat 4h+k asunnoillaan, joissa tilaa on 92 neliötä. Meillä on yhtä monta huonetta, mutta neliöitä 192. En halua asua betonisissa rotanpesissä vaan avarasti. Tämä on palvelu, johon kaupungissa äärettömän harvoilla on varaa!

Kuten ketjun aloituksesta ehkä olisit osannut ehkä lukea, moni valitsee sen kaupunkiasumisen juuri siksi, että siellä on palveluja ja tekemistä. Joku muu valitsee sen, ettei ole palveluja, mutta voi sitten ostaa halvalla ison omakotitalon. Kyllähän se nyt on itsestäänselvää, että maalla asunnot ovat halvempia kuin halutuilla alueilla vaikka Helsingin keskustassa.

Jonkinlainen asenneongelma sinulla kyllä on, jos sinusta 4h+k / 92 neliötä on rotanpesä, tai muuten ahdas tai surkea tapa asua. Mielestäni ihmiset lähtökohtaisesti asuvat liian isoissa asunnoissa - vähän pienempi olisi ekologisempaa ja voisi kannustaa haalimaan vähemmän tavaraa.

meillä on lypsykarjatila ja oletan siksi, että asun siis maalla!

Meiltä on kuntamme keskustaan 9km matkaa, jossa on koulut (myös lukio ja AO)

kauppoja on muutama, pankki, kuntosali, kioskit, pizzeria ym.

Citymarkettiin ja Prismaan ym. eli lähimpään kaupunkiin on 40 km, myös sinne synnyttämään.

Eli kauppareissuun menee sellainen 10 minsaa suuntaansa ja kaupunkiin pääsee noin 40 minuutissa.

Katuvaloja meillä ei ole, eikä myöskään asfalttia.

Aika äkkiä täältä sivistyksen pariin pääsee, jos haluaa!

Ja onhan tämä netti keksitty, se toimii täällä maallakin!

Ja puhelimet sun muut toimii.....

On ihan eri asia päästä jonnekin 10 minuutissa tai 40 minuutissa autolla kuin päästä samassa ajassa kävellen tai pyörällä. Jos keskusta ja palvelut ovat 9 km:n päässä, niin ne eivät ole minusta lähellä vaan oikeasti todella kaukana. Varsinkin, jos ei ole monta kertaa tunnissa kulkevaa paikallisliikennettä.

Ja toisaalta myös, jos omasta kunnasta löytyy vain tavalliset kaupat, pankki, kioski, pizzeria ja kuntosali yms, niin koen ettei siellä ole riittävästi palveluita ja tarjontaa. Aina ei jaksa syödä jotain Kotipizzan lättyjä, vaan olisi kiva syödä ulkona erilaisissa persoonallisissa ravintoloissa. Usein tällaisista paikoista ei edes kasvissyöjä löydä mitään syötävää, tai sitten on joku yksi ainoa vaihtoehto.

Ja ilmeisesti sinne sivistyksen pariin pitää tosiaan ajaa 40 km autolla - ei kiitos minulle. Kuolisin tylsyyteen ja yksinäisyyteen.

Asuin Helsingissä elämäni ensimmäiset 27v, nyt olen asunut 4v maalla. Mutta en asunut ydinkeskustassa, vaan paloheinässä. Sieltäkään ei kävelty mihinkään leffoihin, kahviloihin, teattereihin, museoihin tms. vaan bussilla piti mennä, pahimpaan ruuhka-aikaan talvella matkaan meni 45min-1h, kesällä selvisi sillä 25min-40min suuntaansa. Toki kirjasto, terveyskeskus, lähikauppa jne oli kävelymatkan päässä. Ja julkiset kulkivat ruuhka-aikaan 7min välein. Mitä Helsingistä kaipaan on se julkinenliikenne (niin paska kuin se onkin), mutta pystyi lähteä leffaan, käydä viinilasillisella ja shoppailemassa, vaatekauppoja on paljon erilaisia, samoin ravintoloita ja kahviloita.



Nyt asun maalla, mikä on ihanaa. Meillä on iso omakotitalo, isolla tontilla, rauhallisella alueella, yksityistien varrella. "Naapureina" on mm. luomukarjatila, metsiä ja peltoja silmän kantamattomiin. Alakoulu ja päiväkoti löytyvät 3-5km säteeltä, mutta mitään muuta ei ole. Lähimpään kauppaankin on 10km matkaa, samoin muut palvelut. Tosin se onkin sitten isohko kaupunki, josta löytyy "kaikki" tarvittava.. Mutta koska julkinenliikenne on huonoa/kulkee harvoin/pysäkille on matkaa, niin ei tule koskaan lähdettyä kavereitten kanssa lasilliselle, sitten leffaan ja syömään tms. koska pitää aina olla kuski.. Kummaskin on puolensa ja onneksi täältä pääsee kaupunkiin motaria pitkin reilussa puolessa tunnissa, kun kaipaa oikein kunnon shoppailukierrosta.. :D

Eiät nuo pikkupaikkojen kulttuuritapahtumat mitään salatietoa ole. Olen usein sekä Suomessa, että maailmalla matkaillessa osallistunut tuollaisiin ihan eksotiikan ja paikallistunnelman hakemisen vuoksi. Tuon tyyppiset kulttuuritapahtumat ovat kyllä enemmän yhteisöllistä toimintaa kuin varsinaista kulttuurin takia tehtävää ja tämä näkyy väistämättä laadussa.



Aito kulttuuriharrastus vaatii kuitenkin ihan eri tason aktiivisuutta, esim. minä tapaan käydä klubeilla vähintään kerran viikossa katsomassa livemusiikkia ja voin tehdä silti karsintaa laadun perusteella sekä nauttia useista eri genreistä. Olen aikaisemmin asunut esim. Seinäjoella, jossa toki on ihan tasokkaitakin musiikkitapahtumia mutta n. 2-3 kertaa vuodessa. Samaten oma luova musiikkiharrastus bändissä vaatii semmoisen vähintään 100 000 ihmisen paikan, koska muuten joutuu tyytymään pelkästään siihen mitä on tarjolla.



Ruoan suhteen maailmalla, esim. Ranskassa voi kyllä löytää hienoja ruokapaikkoja ja elintarvikeostoksia maaseudulta mutta Suomen kehutuissakin maaseuturafloissa on tarjoiltu kyllä joko hyvin ankeaa tai suorastaan surkeaa tavaraa.

Asuin elämäni ensimmäiset 19 vuotta maalla. Siis siellä ihan _oikealla_ maalla, en missään kirkonkylällä. Ei siellä ollut kauppaa, ei koulua, ei mitään palveluja. Lähimmät palvelut olivat 15 km päässä. Bussi kulki kerran viikossa. Kaupunkilainen tai muun taajaman valosaasteessa asuva ei voi ymmärtää miten pimeä on kun on oikeasti pimeä.



Nyt asun ison kaupungin keskustassa enkä muuttaisi täältä pois kirveelläkään. Täällä minulla on turvallinen olo ja arki sujuu helposti ja mukavasti.



En ymmärrä mitä hyvää siinä maalla asumisessa on. Pitäisi olla laissa kiellettyä muuttaa maalle asumaan jos on pieniä lapsia. Ei siellä ole harrastusmahdollisuuksia, eihän siellä ole edes leikkikavereita. Ja toisaalta leikkeihin ja muuhun turhaan käytetty aika oli pois työnteosta. Toivoa saattaa, että maalla asuvilla lapsilla on edes eläimiä, että on edes jonkinlainen yhteys elävään läsnä olevaan olentoon.



Sanotaan, että kaupungissa ihmiset eivät tunne naapureitaan. Eipä se suhde naapureihin ole terve maallakaan. Ihmiset näkevät mutta eivät ole näkevinään, kuulevat, mutta eivät ole kuulevinaan. Ei ketään oikeasti kiinnosta, vaikka näin monesti annetaan ymmärtää. Hirveitä kulisseja rakennellaan, että kaikki näyttäisi ulospäin joltain ihan muulta. Eikä kukaan tiedä mitä kenenkin kotona oikeasti tapahtuu. Perhesurmat paljastavat joidenkin perheiden pahan olon, mutta suurin osa meistä kärsii pahasta olosta hiljaisuudessa, kenenkään siitä tietämättä. Ei se päällepäin näy kun sisällä kuohuu.

ja parhaat ravintolat ovat usein vähän piilossa. Kaupunkilainen mökkikävijä ei niitä löydä, ne kun eivät ole siellä keskustassa isoissa liikkeissä. Parhaat ruuat ja leipomotuotteet löytyvät ehkä jostain yhden naisen pitopalvelusta. Parhaat tuoretuotteet torilta ja suoramyyntitilalta. Parhaat lihat ostetaan suoraan tilalta ja viedään itse savustamoon.



Kulttuuri löytyy tapahtumatyyppisesti. Jos etsit museota tai lastenteatteria, niin tyhjältä näyttää. Mutta kun opit tarttumaan tilaisuuteen silloin, kun se on edessä, niin pääset vuoden mittaan kymmeniin sellaisiin kulttuuritilaisuuksiin, joita ei kaupungissa ole tarjolla. Täällä esimerkiksi on vuosittaisia tapahtumia erämaakonsertti (klassinen), konsertti vuorella (klassinen), lastenteatteritapahtuma, kesäteattereita on kunnan alueella viisi, konserttisalissa vierailee viihdetaiteilijoita pitkin talvea, ja niin edelleen. Lisäksi löytyy museot, näyttelyt, teatteri, sinfoniaorkesterin vakituiset konsertit...



En väitä, että tarjonta kulttuurin tai ruuan suhteen olisi yhtä monipuolinen kuin suuremmissa kaupungeissa. Mutta monipuolista tarjontaa kyllä löytyy, jos sen vain osaa löytää.