Lue keskustelun säännöt.
Voihan vene, anoppi myy omaisuuttani ilman lupaani!
18.06.2012 |
Vuosi sitten muutimme väliaikaiseen asuntoon oman talomme rakennusprojektin ajaksi. Väliaikaisasunnon tarkoitus on tietysti asua halvalla ja hetken aikaa vain (myimme vanhan talomme pois alta hyvissä ajoin, nyt vuokralla siis). Koska väliaikaisasunto on hyvin pieni, kysyimme anopilta, voisiko hän ottaa ison talonsa ullakolle (asuu yksin ja talo on iiiiso) muutamia huonekalujamme väliaikaisvarastoon. Lupasi ihan iloisena minusta, ei mitenkään pitkin hampain. Nyt anoppi tuli käymään ja toi minulle 7€. Ihmettekin, että mikäs raha tämä on ja hän totesi viileän rauhallisesti "tämä on siitä pöydästä". No ihmeissäni kysyin tietysti, että mistä pöydästä? "No, siitä teidän sohvapöydästä, joka oli meidän ullakolla. Sain kaupaksi sen avoimella kirpparilla." Että ihan seitsemän euroa sai hinnaksi. SE OLI MONEN SADAN ARVOINEN ARTEKIN SIVUPÖYTÄ. Eipä ihme että meni kaupaksi. Kiva, kun kysyit etukäteen %&¤¤#":n anoppi! Hän kun ihan luuli niitä ylimääräiseksi tavaraksi, vaikka kyse oli nimenomaan väliaikaisesta varastoinnissa. Meillä kun on kauhesti kaikkea liikaa nyttenkin. Joo on, kun asumme KAKSIOSSA väliaikaisesti ja kyllä sinne meidän uuteen taloon tarvitaan joka huoneeseen huonekaluja!!!
Olen niin raivoissani, etten pysty puhumaan sille naakalle enää vähään aikaan. Mieheni lähetin hakemaan muita tavaroita meille turvaan samalla kun vei äiteensä takaisin kotiin. Että loppuaika tässä asutaan sitten entistä ahtaammin sohvat ja pöydät nurkassa pinossa.
Miksi näitä "hyviä ideoita" ei voi ääneen puhua etukäteen??? Hermo menee. Viimeinen kerta, kun pyydän anopin apua.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Millainen mahtaa olla ap. taloprojekti, jos hän on asunut jo vuoden väliaikaisessa asunnossa?
Kun kerrostalotkin rakennetaan 7-9kk.Ehkä anoppi halusi nurkistaan roinat pois.
Ja millainen ihminen varastoi Artekin pöydän ullakolla? Johan siinä vuoden aikana lakkapinta on hilseellyt moneen kertaan pois, kun ullakot ovat kylmiä ja kosteita tiloja.Provohan tämä on, ei näin tyhmiä ihmisiä ole olemassakaan.
En tiedä apn tapausta, mutta meillä remontti on kestänyt jo vuoden ja 4 kk... suurin syy että kaikki seinät auki vain ulkokuori jäi, uusiksi muuten. Ja mies hieman pihin sorttinen, ei halua palkata työmiehiä avukseen enempää kuin välttämättä pakko. Vaikka tämä meidän vuokralla olo tulee mielestäni paljon kalliimmaksi kuin ammattilaisen palkkaus.
Ja jos apn anoppi haluaa roinat nurkistaan pois, hänen olisi pitänyt soittaa aplle ja sanoa että roinat pois, eikä myydä niitä, mutta tämä tapaus oli apn mukaan ajattelemattomuutta, ei tahallista kiusantekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma anoppini varmasti kyllä tunnistaisi artekit, mutta on samanlainen: ei kunnioita toisten tavaroita. Kun olimme nuorempia, niin anoppi teki juuri samoin miehen tavaroille, n. 10 vuoteen ei olla sinne mitään viety hetkeksikään säilöön. Ja kyläillessä on oltava tarkka, ettei mitään jää. En ymmärrä miksi luvataan auttaa tuollaisessa ja sitten käyttäydytään noin. Olen tulkinnut sen olevan jonkinlaista rajattomuutta, aikuisen lapsen "omaa" ei hahmoteta. Sama näkyy myös sen suhteen, miten meidän kodissa käyttäydytään. Ei kerta kaikkiaan vain kykene kunnioittamaan toisten omaa ns. normaalien käytöstapojen mukaan.
Ja en varmasti itsekään ole mikään täydellisyys, mutta joku raja sentään itselläni on, miten on tapana käyttäytyä toisia kohtaan.
Jäi kiinnostamaan, millä tavalla ei kunnioita toisten omaa?
Tämä ketju on vuodelta 2012! Miksi nostatte näitä vanhoja juttuja?
Artekin sohvapöydät sopivat päiväkotiin, eivät olohuoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Siis joku pinottava jakkara maksaa 165 euroa???? Just joo. Olisin tuollaisen jossain nähdessäni varmaan ajatellut, että taitaa olla vähän parempi kuin joku sotkan tai jyskin 10 euron jakkara, mutta enpä ikinä olisi hintaa tiennyt. Kuka hullu maksaa jostain jakkarasta noin paljon??
Eihän se ole tyhmä, kuka pyytää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
löytyy noita Alvar Aallon huonekaluja, ihan alkuperäisiä. En ole vaan koskaan kuullut termiä Artek. Pitäisi vissiin alkaa lukemaan sisustuslehtiä. Onko artekin jotain uustuotantoa?
Artek on sisustusliikeketju, joka MYY Aallon suunnittelemia huonekaluja. Aalto oli yksi liikkeen alkuperäisistä perustajista vuonna 1935. Artekia käytetään terminä ilmaisemaan Aallon modernia tyyliä, mutta totta kai Aallon huonekaluja myydään myös muissa liikkeissä.
Veljen vaimolla noita aallon suunnittelemia huonekaluja. Mm. sohva jota aikoinaan yritti myydä, mutta ei löytynyt ostajaa. Tosiasiallisesti sohva on ruma, en huolisi kotiini vaikka joku saturainen maksettaisiin.
Makunsa kullakin sanoi koira, kun m...... n....
AP:lla tuntuu olevan ihan normaali ja järkevä suhtautuminen asiaan. Sen sijaan nämä jotkut mammalaiset ovat ihan sairaita. Onkohan heillä minkäänlaisia välejä omiin sukulaisiinsa, jos noin sotaisia aina ollaan. Voi jesses sentään, että ihan rikosilmoitus pitäisi tehdä.
Joillakin ihmisillä on hamsteritaipumus, toisilla sen vastakohta;
Omalle äidilleni jätin laatikollisen lapsuus- ja kouluajan tavaroita, ja muutamia kesävaatteita varastoon, kun asuin vähän aikaa kaverini luona. Kun menin hakemaan, vaatteet oli jaettu sukulaisille ja muut muistoni heitetty roskiin. Ja siellä varastossa olisi ollut tilaa. Siis tästä on 20 v aikaa, ja silti vähän harmittaa.
Nyt aikuisena olen huomannut, että äitiäni vähän tavarat ahdistaa, paras komero on tyhjä komero. Hän oli jopa antanut jonkun vieraan naulakkoon unohtaman kaulahuivin jollekin toiselle vieraalle.
Noihin tapoihin on vain ollut sopeuduttava, eli ei unohdeta hanskoja pöydälle vierailun päätteeksi. Eikä varsinkaan jätetä jotain tavaraa toimitettavaksi jollekin toiselle sukulaiselle, vaikka se välimatkojen takia olisi järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olisin antanut anopille virheen oitis anteeksi koska esineellä ei ollut tunne arvoa. Anoppi on lasteni rakas mummi joten hän on miljoona kertaa tärkeämpi kuin mikään materia.
Minun mielestäni miehen kuuluu puolustaa kuitenkin vaimoaan. Jos anoppi olisi tehnyt noin niin minä olisin kippurassa nauranut koko jutulle "7 € artekista!!!!! nytpä tehtiin joku onnelliseksi" Ja mieheni tuntien hän olisi ollut todella vihainen "miten saatoit, etkö käsitä, eihän Kukaan...."
Jos anoppisi ei ole mikään luonnehäiriöinen ihminen, niin hänellä on nyt todella paha mieli kun on noin pahasti mokannut ja hän on itkenyt kovasti kotonaan eikä ole saanut nukuttua. Hän ei varmasti halua näyttää miten tilanne sattuu häneen, ainakin tuntemani mummeliinit itkevät näitä 'salaa'. Ole ihana ja kutsu hänet teille syömään ja osoita sillä tavalla että kaikki on hyvin välillänne. Jos asia tulee esille, niin kerro hauska tarina jostain omasta mokastasi ja naurakaa yhdessä typeryydellenne. Hänen henkinen kärsimyksensä on riittävä rangaistus tuosta virheestä.
On sulla ukko, jos hän ei hoida asiaa. Saamaton ukko, vaihda parempaan ja rikkaampaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin antanut anopille virheen oitis anteeksi koska esineellä ei ollut tunne arvoa. Anoppi on lasteni rakas mummi joten hän on miljoona kertaa tärkeämpi kuin mikään materia.
Minun mielestäni miehen kuuluu puolustaa kuitenkin vaimoaan. Jos anoppi olisi tehnyt noin niin minä olisin kippurassa nauranut koko jutulle "7 € artekista!!!!! nytpä tehtiin joku onnelliseksi" Ja mieheni tuntien hän olisi ollut todella vihainen "miten saatoit, etkö käsitä, eihän Kukaan...."
Jos anoppisi ei ole mikään luonnehäiriöinen ihminen, niin hänellä on nyt todella paha mieli kun on noin pahasti mokannut ja hän on itkenyt kovasti kotonaan eikä ole saanut nukuttua. Hän ei varmasti halua näyttää miten tilanne sattuu häneen, ainakin tuntemani mummeliinit itkevät näitä 'salaa'. Ole ihana ja kutsu hänet teille syömään ja osoita sillä tavalla että kaikki on hyvin välillänne. Jos asia tulee esille, niin kerro hauska tarina jostain omasta mokastasi ja naurakaa yhdessä typeryydellenne. Hänen henkinen kärsimyksensä on riittävä rangaistus tuosta virheestä.
Eiköhän asia ole käsitelty jo silloin kuusi vuotta sitten, kun tämä juttu tapahtui!
Vierailija kirjoitti:
Voiko jollakin oikeasti olla noin juntti anoppi ettei ymmärrä Artekin pöydän arvosta mitään? Joltakin parikymppiseltä pissikseltä voisi tuollaista toilailua odottaakin, mutta että aikuinen nainen... Huh!
Käyn pian neljättä kymmentä eikä mulla ole pienintäkään aavistusta miltä näyttää Artekin kalusteet.
Sama. Täytän kohta 45v, enkä tunnistaisi Artekin kalustetta enkä varmaan ymmärtäisi mikä siitä tekee niin arvokkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka nostelee vanhoja ketjuja ja miksi joku vastaa niihin?
Tämän keskustelun takia googlasin Artekin ja siis jengi oikeasti maksaa noista huonekaluista satasia? Tulee joku lääkärin odotushuone mieleen noista kalusteista. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi ... hmm. Olisiko siivouskomerossa yhtään arsenikkia?
Minun äitini olisi ollut sitä mieltä että tavarat on hänen nyt kun ne on hänen ullakolle laitettu.
Olisitte vuokranneet varaston roinille. Oma vika kun anopin hyväksikäyttö ei ollutkaan kivaa.
Artekin huonekalut ovat rumia ja mauttomia. Anoppihan teki teille palveluksen.
Voisin kuvitella, että vastaavassa tilanteessa mun anoppi ei olisi edes saanut sitä 7 euroa, vaan olisi lahjoittanut sen "jollekin tarvitsevalle". Hän kun ei näe mitään eroa, että onko tavara hänen vai hänen poikansa perheen, hänellä on niihin kaikkiin mielestään omistusoikeus. Useamman kerran on käynyt hakemassa meiltä jotain tavaroita, jotka on "antanut" meille, kun onkin halunnut antaa tavaran jollekin muulle. Ei toki ole ollut mitään sellaista, mitä ilman emme olisi pärjänneet. Mutta silti, yksi näistä paremman kodin löytäneistä oli lapsen lelu. Jos olisi ollut lapselle tärkeä lelu, niin en olisi antanut viedä pois.
Minun anoppi teki muuten aivan saman, mutta tässä tapauksessa sieltä katosi useita tavaroita ja rahat piti itse tai otti tavaroita omaan käyttöönsä. Jätin pienempänä yhdet erikoiset sakset ja kun hokasin nämä sen kotona niin sanoi saksien pudonneen hänen kumikenkäänsä ja sitten vaan otti ne kun ne oli nyt pilalla. Varastosta kun haluttiin tavaraa niin milloin oli avain kateissa ja milloin muu kiire. Sitten selvisi, että tavarat on kadotettu sieltä. Nytkin on erään hänen tutun tavarat siellä, mutta jo on niitäkin antanut pois. Mahtaa mies suuttua kun palaa Espanjasta kesän korvalla.
Eikä tässäkään kaikki. Kasteli kukat kotonamme loman aikana niin varasti vaatteitani ja luki salaa tiliotekirjeeni kun kirje muka meni vahingossa hänen kotiinsa ja sitten vahingossa sen avasi.
Kannatti tehdä näin, koska ei ole käynyt meillä nyt 7-vuoteen, kun mieskään ei uskalla sitä varasta tänne kutsua.
Niin ja kun hävitti omasta kotoaan erään korun niin minua syytti sen ottamisesta. Myöhemmin huomattiin, että niin se vaan oli taas sen kaulassa.
Vierailija kirjoitti:
Voisin kuvitella, että vastaavassa tilanteessa mun anoppi ei olisi edes saanut sitä 7 euroa, vaan olisi lahjoittanut sen "jollekin tarvitsevalle". Hän kun ei näe mitään eroa, että onko tavara hänen vai hänen poikansa perheen, hänellä on niihin kaikkiin mielestään omistusoikeus. Useamman kerran on käynyt hakemassa meiltä jotain tavaroita, jotka on "antanut" meille, kun onkin halunnut antaa tavaran jollekin muulle. Ei toki ole ollut mitään sellaista, mitä ilman emme olisi pärjänneet. Mutta silti, yksi näistä paremman kodin löytäneistä oli lapsen lelu. Jos olisi ollut lapselle tärkeä lelu, niin en olisi antanut viedä pois.
Toisen omaisuuden omiminen ja hävittäminen vastoin lupaa on yksi narsistin piirteistä. Rikollista.
Oma anoppini varmasti kyllä tunnistaisi artekit, mutta on samanlainen: ei kunnioita toisten tavaroita. Kun olimme nuorempia, niin anoppi teki juuri samoin miehen tavaroille, n. 10 vuoteen ei olla sinne mitään viety hetkeksikään säilöön. Ja kyläillessä on oltava tarkka, ettei mitään jää. En ymmärrä miksi luvataan auttaa tuollaisessa ja sitten käyttäydytään noin. Olen tulkinnut sen olevan jonkinlaista rajattomuutta, aikuisen lapsen "omaa" ei hahmoteta. Sama näkyy myös sen suhteen, miten meidän kodissa käyttäydytään. Ei kerta kaikkiaan vain kykene kunnioittamaan toisten omaa ns. normaalien käytöstapojen mukaan.
Ja en varmasti itsekään ole mikään täydellisyys, mutta joku raja sentään itselläni on, miten on tapana käyttäytyä toisia kohtaan.