Miksi pelkkien poikien äidit on niin katkeria

olla huoletta, suurin osa meistä poikalasten äideistä ei ole katkeria sinulle tai muillekaan.

Ja ne katkerat tapaukset... he nyt olisivat joka tapauksessa katkeria; jos heillä olisi vain tyttöjä niin olisivat katkeria poikalasten äideille, tai lapsettomille tai suurperheellisille. Joillakin on ihmeellinen tarve olla kade tai katkera jostakin, ei sille kukaan ulkopuolinen voi mitään.

Mielestäni poikien kanssa on paljon helpompaa, omat ainakin syövät hyvin, nukkuvat hyvin, ei nirsoilla tai nukuteta tuntikausia, pikku kolhuja ei vinguta päivätolkulla ja jokainen uusi asia ei vie yöunia.

Heh. Minulla kaksi tyttöä ja juuri näitä samoja asioita olen omissa tytöissäni iloinnut ja nimen omaan verrattuna kaveripiirin poikalapsiin. Eli stereotypiansa kullakin. Minusta "perustytöt" ovat juurikin noita helppoja.

Myös hyvät rakastajat tekevät tyttöjä.

Poikien äidit saattavat tuntea alemmuutta ulkonäöstään tai miehen sänkytaidoista. Kuka tietää.

T. Pienen tytön onnellinen äiti

En tiedä, viitsinkö pilata onneasi. Ihanko oikeasti uskot noin vai heitätkö vaan vitsillä? Siis tuon rakastaja-jutun ja kauneus-jutunkin? Olet siis sitä mieltä, että miehesi on hyvä rakastaja, ja siksi saitte tyttöjä ja sinä olet kaunis, ja juuri siksi teille tulee tyttö...

Niin, siis vanha kansahan sanoi ennen, että tyttö tuli, tyhjä tuli. Vanhoissa kansanperinteissä on lukemattomia keinoja, joilla voi saada poikalapsi. Nykypäivänä monet tervejärkiset (ei kovin montaa tällä palstalla) eivät arvota lapsiaan tuolla tavalla, mutta onhan se ikävää, jos suvun vanha mummo tai pappa paukuttelee ikäviä kommentteja ristiäisissä. Niinpä sitten on keksitty vastaavia lohdutuksia miehen sänkytaidoista tai naisen kauneudesta.

Ihanko oikeasti haluatte jatkaa tuollaisia moukkamaisia uskomuksia? Noloa. Mutta tallenna nyt ihmeessä kommenttisi tyttärellesi, ja kun eka tyttärenlapsesi on poika, niin muista kertoa tytöllesi, että on valinnut surkean miehen ja itse on ruma. Muistathan? Jooko?

hyvää päivää! :D Lukekaa oikeesti näitä tekstejä täällä. Joku jo kertoo että poikalapsien äidit eivät piittaa niin ulkonäöstään?? Huh huh ;) Luulen et Miss maailma puhuu. :D Mulla on KOLMELLA ystävällä jokaisella kaksi poikaa ja itsellä myös. Ja täytyy sanoa että kaikki ovat kyllä niin hyvässä kunnossa fyysisesti ja näyttävät myös hyvältä. Veikkaan että paljon paremmalta näyttävät kuin useat tänne kirjoittavat tyttöjen äidit! ;) Mulla ainakin useasti ihanaa aikaa itselle kun pojat pelaavat jalkapalloa. :D Ja mukaankin useasti menen, mutta saan IHAN OMAA AIKAA!! :) JA koskaan en ole ollut "prinsessa tyttö", pienenäkin harrastin lentopalloa ja jalkapalloa. Siltikin olen naisellinen nainen, mutta esim. baletit, ei kiitos. Mun mielestä täysijärkinen ihminen ei ole katkera oikeasti noin typerästä asiasta. Minä rakastan poikiani yli kaiken, mutta silti voin aidosti ja iloisena halailla ja leikkiä esim. siskoni tytön kanssa. Eikä mun mielessä jyllää "perhana, kun ei oo tyttöä!" Ehkä mä olen sitten elämässä kokenut asioita joilla on oikeasti merkitystä niin ei tarvitse näin turhista asioista olla katkera. Rakastan poikiani, mutta tietysti rakastaisin tyttöänikin.

"kehun poikani ja elämäni on niin onnellista" viesti. Lopettakaa. Teette itsestänne naurettavia.

Mäkin voisin kirjoittaa pitkän tarinan kauniista tyttärestäni ja kuinka ihanaa elämä on hänen kanssaan, mutta en tee sitä. Kel onni on se onnen kätkeköön.

täällä näemmä poikalapsien äidit olleet ihan villinä :D

Haukkukaa vaan oikein sydämenne kyllyydestä jos siitä tulee teille katkeroituneille hieman perempi olo. Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa... Suosittelen myös nyrkkelilysäkin hakkaamista, se voisi auttaa teitä vieläkin paremmin :D

Tämä on muuten jännä ilmiö, miten poikien äideillä on ihan älytön tarve aina kehua omia poikiaan, ja samalla vakuuttaa kuinka onnellisia he ovat. Mikä ihmeen todisteluntarve teillä on?

Tyttöjen äidit ei tee tuota, mikähän mahtaa olla syynä...

Poikien äidit kehuvat poikiaan, kun on ketju, jossa on haukuttu poikia. Onko se niin vaikea ymmärtää? Ja aika tavalla on ketjuja, joissa on haukuttu poikalapsia ja heidän äitejään. Mistäköhän se johtuu? Mikä voi olla syynä, että tyttöjen äidit tehtailevat näitä aloituksia, joihin poikien äidit sitten vastailevat puolustellen? Omaan elämäänsä tyytyväinen ei arvostele muita. Riittääkö sinulle vai pitääkö vääntää ratakiskoa?

kun sain tyttöjä. Yhdessä käydään kahden vanhimman kanssa manikyyreissä ja shoppailemassa ja nuorimman tukkaa letittelen. En olisi mitään painimista ja sotaleikkejä varmaan jaksanutkaan.

Olen poikien äiti ja todella ylpeä pojistani. Muutenkin lapsessa on suloista ja kaunista se hyväkäytöksisyys ja lapsenmielisyys, ei sukupuoli. (Jos tässä sitä haettiin)



Jos joskun sorrun maanitteluun niin painottuu kyllä vain ja ainoastaan kasvatukseen, tai sen puutteeseen. Mutta ei sillä, minulla ei ole tapana puuttua paljonkaan toisten perheasioihin.



Katkera en ole, eikä minulla erityisemmin ole mitään hinkua tyttölapseen. Tärkeintä on että lapsi on terve, sukupuolella ei kyllä ole mitään merkitystä. Ja olen erityisen kiitollinen lapsistani. Ei montaa rukousta ole lähtenyt jossa en olisi kiittänyt rakkaista lapsistani ja perheestäni. Elän erityisen onnellista ja siunattua elämää juuri tällähetkellä.



En usko että katkeruuteen ajaa lapsiensa sukupuoli vaan ihan muut asiat. Esimerkiksi ero ja talon jakaminen tai lapsuudesta jo johtuva sisarkateus. En tiedä, tässä oli vain ensimmäiset asiat jotka tulivat mieleen.

täällä näemmä poikalapsien äidit olleet ihan villinä :D

Haukkukaa vaan oikein sydämenne kyllyydestä jos siitä tulee teille katkeroituneille hieman perempi olo. Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa... Suosittelen myös nyrkkelilysäkin hakkaamista, se voisi auttaa teitä vieläkin paremmin :D

Tämä on muuten jännä ilmiö, miten poikien äideillä on ihan älytön tarve aina kehua omia poikiaan, ja samalla vakuuttaa kuinka onnellisia he ovat. Mikä ihmeen todisteluntarve teillä on?

Tyttöjen äidit ei tee tuota, mikähän mahtaa olla syynä...

Poikien äidit kehuvat poikiaan, kun on ketju, jossa on haukuttu poikia. Onko se niin vaikea ymmärtää? Ja aika tavalla on ketjuja, joissa on haukuttu poikalapsia ja heidän äitejään. Mistäköhän se johtuu? Mikä voi olla syynä, että tyttöjen äidit tehtailevat näitä aloituksia, joihin poikien äidit sitten vastailevat puolustellen? Omaan elämäänsä tyytyväinen ei arvostele muita. Riittääkö sinulle vai pitääkö vääntää ratakiskoa?

Olen tämän ketjun ap ja minuahan täällä on haukuttu, mutta ihan vapaasti vaan, kertoo haukkujista ihmisinä todella paljon. Poikalapsien äideillä taitaa olla vaikeaa, johonkin se paha olo täytyy purkaa :D

Tässä ketjussa on kysymys siitä, että monen lapsen ja varsinkin poikien äidit on todella usein suivaantuneita yhden lapsen ja varsinkin tytön äideille. Moni pelkkien poikien äiti on mulle ihan suoraan sanonut toivovansa tyttöä.

Yhden lapsen perheitä ja ainoita lapsia haukutaan täällä palstalla tämän tästä. Siitä voi vetää vain yhden johtopäätöksen, sen, että katkerat siellä huutelevat. Ymmärsitkö vai väännänkö rautalangasta?

mut entä jos on kaunis nainen jolla on surkee rakastaja? tai hyvä rakastaja jolla on ruma nainen?!! mikä probleema!!! tuleeko lapsesta hermafrodiitti???



:OOOOOO

mutta sanonpa silti että kolmen pojan jälkeen uskalsimme silti "ottaa riskin" neljännestäkin, vaan sieltäpä tulikin tyttö. Katkera en ole mistään kenellekään vaan ikionnellinen kaikista omista lapsistani! Näin on hyvä meillä kaikilla.

ootekste kaikki kirjoittajat ihan varmasti aikuisia?



Itse toivoin poikalapsia ja sainkin onnekseni kaksi, en todellakaan ole katkera.



Tämä on ihan kummallinen keskustelunaihe. En ole törmännyt ikinä oikeassa elämässä tallaiseen vastakkainasetteluun tyttö- tai poikalasten välillä. Ainoastaan tällä palstalla. Tai sitten olen vaan tavallista tyhmempi, kun en ole tajunnut että joku esim. säälisi minua sen perusteella että on vain poikia...

Olen nimenomaan poikien äiti, mutta en toki kammoksu ajatusta tytöstäkään. Se tietysti vain vaatisi hiukan erilaisen kasvuprosessin äitinä. Uskoisin, että normaalille ihmisille se sukupuoli ei ole noin tärkeä, mutta tokihan sitä aina omiaan haluaa puolustaa.

Miksi tyttö aiheuttaisi/vaatisi erilaisen kasvuprosessin äitinä?

Hohhoijaa - aikuiset ihmiset vääntävät sukupuolesta tällaista. On ihan sama, onko tytön vai pojan äiti. Äiti on silti äiti, samanlainen ja kasvatuksenkin pitäisi olla molemmille samanlainen. Eniten ihmettelen näitä lausuntoja "en edes osaisi olla tytön äiti, kun minulla on vain poikia" tai toisinpäin. Mitäs jos olisitte ihmisten äitejä.

miksi tyttöjen äidit tekevät tällaisia aloituksia?

mulla tuttavapiirissä pari äitiä joilla liuta poikia ja ovat jotenkin katkeria kyllä...sen huomaa siitä että jatkuvasti yrittävät vähätellä tyttöjen juttuja ja korostaa omia poikiaan. Jatkuvasti ovat puolustelemassa omien poikien tekosia ja veoavat siihen tuttuun "pojat on poikia"-soopaan!



t.2 tytön ja 1 pojan äitee

kas kun mulla on molempia ja ihan samanlaista kasvuprosessia tässä ollaan eletty äitinä ei mitään merkitystä sillä kumpaako kasvattaa..mitä ihmeen soopaa te aina keksitte?

miten on erilaista olla pojan kuin tytön äiti! Miten se voisi olla erilaista olla äitinä tytölle tai pojalle? Meillä ainakin lapset kasvatetaan samaan tyyliin vaikka onkin sekä että...



Ja jos se jollekulle tekee tiukkaa vaihtaa vaippaa tytölle kahden pojan jälkeen niin herää yksymys että onko valmis äidiksi kuitenkaan.

Yhden lapsen perheitä ja ainoita lapsia haukutaan täällä palstalla tämän tästä. Siitä voi vetää vain yhden johtopäätöksen, sen, että katkerat siellä huutelevat. Ymmärsitkö vai väännänkö rautalangasta?

Ketään muuta ei ole täällä yhtä paljon kuin haukuttu yhteen lapseen tyytyviä perheitä. "Lapsella on oikeus sisaruksiin" tai "Voi raukkaa, yksinäistä ainokaista" tai "Piloille hemmoteltu ainokainen" ovat niin loppuunkuluneita ja vailla todellisuuspohjaa, että huoh vaan. Ilmeisesti olen palstan säälittävin äiti, koska minulla on vain yksi lapsi ja sekin on tyttö.

En kadehdi toisten isoja perheitä, en kadehdi poikien äitejä, en ole katkera, koska lapsiluku on oma valintani jne. Olen todella onnellinen ja tyytyväinen elämääni, mutta ilmeisesti tätä ei saisi sanoa ääneen. Kel onni on se onnen kätkeköön. Ainoan lapsen (tytön) äitiydessä, kasvatuksessa ja kasvamisessa en ole koskaan kokenut mitään epämielyttävää tai negatiivista (muuten kuin ulkopuolisten asenteissa). Lapseni on ihana, hyvinkasvatettu, eikä todellakaan ulkonäköpainotteinen inisijä, vaan reipas, reilu, empattinen, huomaavainen, kohtelias, suosittu, kaunis ja hyvätapainen ihminen. En vaihtaisi elämääni mihinkään!

koskaan erityisesti toivonut tyttöä, kun tulin raskaaksi olin vain onnellinen ja kun poika syntyi, olin maailman onnellisin. Minulla on vain yksi lapsi, eikä se ole "vain". Mulla on yksi ihana poikalapsi enkä osaa kaivata muuta.

Tuntui hassulta tuo aloitus. Surulliselta taas tuntuu kun jotkut hyväksyvät vain joko pojat taikka tytöt. Itseasiassa on naisia jota eivät voi sietää tyttäriään koska näkevät näissä kilpailijan. Avasin tämän ketjun katkeruus jutun takia sillä koen katkeruutta, mutta hiukan erisyystä. Itselläni on poika, mutta hänen isäsnsä on kuollut ja koen katkeruutta siitä, että kaikki on minun varassani. Ehkä pojan kanssa tulee mieleen kaikki artikkelit joissa hehkutetaan isän merkitystä ja jos joutuu kaiken tekemään yksin niin kokee hirveää riittämättömyyttä. Mutta lapset ovat niin eriluonteisia ja eikä voi sanoa, että olis sitten poika taikka tyttö, että välttämättä tajuaisi lastaan kunnolla ja olisi samalla aaltopituudella kun tämä on vanhempi. Täytyy vain yrittää rakastaa ja kasvattaa kuten osaa.

tai poikien vaikeutta/helppoutta.



Mun mielestä jokainen lapsi on oma persoonansa, kaikenlaisia piirteitä voi olla sekä tytöissä että pojissa.



Meidän esikoinen on hyvin vilkas tyttö, keskimmäinen hyvin rauhallinen tyttö ja kolmas siltä väliltä oleva poika. Kukaan meidän lapsista ei ole kitisevä ja vaikea. Naapurin samanikäisellä pojalla on paljon vaikeampi murrosikä menossa kuin meidän tytöllä.



Mä en tykkää yhtään noista yleistyksistä, että minkälaisia kitisijöitä on tytöt ja miten helppo murrosikä on pojilla jnejne. Mulla on onni olla sekä tyttöjen että pojan äiti ja ehkä siksi ei ole tarvetta mollata/kehua tarpeettomasti kumpaakaan sukupuolta :)