Miksi pelkkien poikien äidit on niin katkeria

Päästäsi aivan sekaisin. Muista ottaa lääkkeet. Kenellekään en soisi tuollaista äitiä, en tytölle enkä pojalle.

Se on loistavaa, että sä oot niin järkevä!

Kannattaa vaihtaa miestä ajoissa, ennenkuin on liian myöhäistä, vink vink!

Kauheeta haukkumista ja vikojen etsimistä toisesta sukupuolesta. Ei se lapsi ole vain sukupuolensa edustaja eikä pelkkä tyttönä tai poikana oleminen tee lapsesta tietynlaista.



Mulla on yksi veli ja hän on ainakin meistä ollut se helpomman temperamentin lapsi. Siis nukkunut hyvin, syönyt hyvin, ollut rauhallinen, jne. En mäkään mikään mahdoton ole ollut, edes teini-iässä kuitenkaan.



Oma mieheni muuten toivoi tyttöä. Mulle olis kelvannut kumpi vaan, mutta ehkä hitusen enemmän toivoin tyttöä. Ja seuraavan kohdalla taitaa olla sama tilanne :D Tai no, ehkä se on mulle entistä enemmän sama, kumpi tulee, mutta mies toivoo edelleen tyttöä. :) Ja tykätään muuten koko perhe jalkapallosta.



T: Yhden vilkkaan uhmaikäisen tytön äiti.

Täällä poikien äidit kertovat olevansa iloisia pojistaan, ja että olisivat varmaan yhtälailla iloisia tytöstäkin. Tyttöjen äidit taas yleensä korostavat olevansa iloisia siitä, että heillä ei ole poikaa. Se jos mikä on katkeraa!

Ja tuntuu että tosi monet tyttöjen äidit nostaa itseään jalustalle, jostain mulle käsittämättömästä syystä. Eli oletus on, että jokainen olisi toivonut itselleen tyttöä? Niinhän se ei ole.

Kyllä mun mielestäni tällä palstalla huomattavasti enemmän haukutaan ja halveksutaan poikia kuin tyttöjä, mikä on täysin idioottimaista joka tapauksessa, kohdistuipa se kumpaan sukupuoleen tahansa.

kun kaikkien tyttö-perheiden isovanhemmat haukkuu kaikki äidit: Ettetkö pysty poikia tekemään ?



Itsellä vain poikia, eikä kukaan ole tyttöjen perään kysellyt.

kun kaikkien tyttö-perheiden isovanhemmat haukkuu kaikki äidit: Ettetkö pysty poikia tekemään ?

Itsellä vain poikia, eikä kukaan ole tyttöjen perään kysellyt.

Eikä meillä ole kukaan kysellyt poikien perään. Mitäs, jos joissain suvuissa eletään jo iso- ja isoisovanhempia myöten tällä vuosituhannella?

Toinen räikeä poikalapsien äitylien harhaluulo on, että tytöt olisi jotenkin kiukkuisia tai itkupillejä, juonittelevia tai hankalia. Kun seuraan naapurien poikien touhuja, niin siellä sitä draamaa kuulkaas riittää. Milloin kukakin makaa maassa itkien kippurassa.

mut sä saat jaella stereotypejas ihan lonkalta?

Vain koska oot tyttöjen äiti? Hahahahah....

Älä katkeruutees tukehdu, ei oo meidän syy jos sulla on saamaton, munaton mies.

viestiketju, siinä on todistetta tarpeeksi. Täällä taas poikalasten äidit haukkuvat tyttölapsia milloin miksikin, omat kullannuppupojat on semmoisia herranenkeleitä...

Ja sinä itsekin syyllistyit juuri tähän, lue oma viestisi, ei tarvi kaivella stereotypioita kovin kaukaa... Tyttölapsen isä = munaton mies? Huh huh voi poloista poijan äityliä... :D

Kun aloituksen ottaa huomioon, niin on aika luonnollista, että moni suivaantuu. Ehkä osa kärjestä menee ihan sinne kohteeseen eli tyttölapsen äitiin/äiteihin, jotka näitä sairaita aloituksia aina tehtailevat.

Sinä julistat kaikkitietävänä, että kaksi lasta menee siinä kuin yksi lapsikin ja että on harhaluuloa, että tytöt olisivat juonittelevia tai hankalia. Sen sijaan se on ihan fakta, että poojat ovat rajuja, hakkaavat ja riehuvat. Huh! Ja olet tyrmistynyt, kun joku älähtää.

Et ainakaan nyt kovin suurilla älynlahjoilla ole varustettu, jos et tajua, että kun provosoi, joku älähtää.

Kerronpa sinulle yhden jutun,ihan vinkiksi. Kaksi ei mene siinä missä yksikin eikä kolme ainakaan. Se, että sinun vierailevat lapsosesi eivät aiheuta hankaluuksia sinun elämääsi, johtuu varmaan siitä, että he eivät asu luonasi. On röyhkeää itseriittoisuutta kuvitella tietävänsä, minkälaista on kasvattaa kolmea lasta yhden lapsen kokemuksen perusteella. Olet ylimielinen ja yksinkertaistat asioita röyhkeästi. Väännät asiat itsellesi mieleiseksi, haukut ja vähättelet ja olet loukkaantunut, kun joku suuttuu.

Ajattelepa vähän, niillä aivoillasi.

T. Ohis

Ihan turhaan siellä vaahtoat, juuri tässä pyöri vietiketju siitä, kuinka yksilapsiset perheet on säälittäviä ja blaa blaa. Siitä lähti tämä ajatus, monilapsisten katkeruudesta yksilapsisia, ja varsinkin yhden tytön perheitä kohtaan.

Jos on monta poikaa/lasta, niin tarviiko se väsymys ja kiukku purkaa niihin yhden lapsen perheisiin? Kuka käski mennä tekemään monta lasta?

Täällä palstalla saa siis aivan vapaasti haukkua yksilapsisia perheitä, mutta omaa näkemystään monilapsisista perheistä ei saa ikinä/missäännimessä tuoda julki?

Yksilapsiset perheet ovat vapaata riistaa haukuttaviksi, ainoat lapset työpaikan vaikeita henkilöitä jne.? Kyllä ainoa selitys tämmöiselle haukkumisvyörylle on, että nämä on kateellisia ja katkeria nämä haukkujat!

Mene nukkumaan hyvä ihminen, mitä täällä kiukkuat?

Tuosta viestistäsi saa TAAS vain sen käsityksen, että on vittumaista olla poikalapsien/monen lapsen äiti.

ja antaa muiden olla rauhassa?

Jos olisit tyytyväinen elämääsi niin et olisi edes aloittanut. Voi voi sentään!



t: ei se jota lainasit

Mulle kiitos riittää ihan yksi lapsi, en halua



muuttua yhtä vittumaiseksi/



väsyneeksi/



sovinistiseksi tyttö/naisvihaajaksi



kuin monilapsisten perheiden/



poikalapsien KATKERAT äidit.

Mulle kiitos riittää ihan yksi lapsi, en halua

muuttua yhtä vittumaiseksi/

väsyneeksi/

sovinistiseksi tyttö/naisvihaajaksi

kuin monilapsisten perheiden/

poikalapsien KATKERAT äidit.

Ei tarvi enää yrittää!

Ja meidänkö, meidän äitien, pitäisi kasvattaa lapsiamme hyvään ja tasavertaiseen maailmaan, jossa ketään ei sorreta ja kiusata? Kyllä varmaan meidän äitien pitäisi kurkata peiliin muussakin tarkoituksessa kuin että onko tukka hyvin ja ripsarit kondiksessa.

Mies ei halua enempää lapsia ja sekin ainokainen, noh jääköön sanomatta. Purkaa nyt katkeruuttaan onnekkaimpiin.

Ehkä se johtuu teistä tyttöjen äideistä, kun teille on niin kova pala,

KUN ME RAKASTETAAN NIITÄ IHANIA POIKIAMME.

Pojat 8v. ja 10v. ja niillä ei ole kuin paini mitä ne tekee isän kanssa ja kaikessa muussa olen itse mukana.

Vain tyttöjen äidit ajattelee noin kapea-alaisesti.

Kaikki poikeni jutut kiinostaa, paitsi toi painiminen.

en ymmärrä ap:tä. Montako kateellista tunnet? Ja ovatko oikeasti kateellisia vai vain ihailevat tyttöä vaaleanpunaisissaan. On ne suloisia, mutta niin on pojatkin. Itse en ole kokaan ollut kateellinen tytöistä, vain ja ainoastaan erittäin ylpeä pojastani.

Ihan käsittämätöntä sontaa.



Samalla haukutaan poikalasten äitien lisäksi monilapsiset äidit. Sohitaan ympäriinsä, kun ei kyetä tunnustamaan, että siinä omassa elämässä täytyy olla jotain vialla, jos ei pysty elämään tyytyväisenä.



Ap, tsemppiä. Kyllä se siitä. Halaan, vaikka pyristeletkin. Olet arvokas ihan juuri omana itsenäsi.



T. 3 pojan (8v, 4v ja 1v) ja yhden tytön (6v) äiti

että "kauniit" naiset saavat tyttölapsia ja "vähemmän kauniit" poikalapsia.



Kylläkään en tiedä miten tässä tutkimuksessa oli absoluuttisella tieteellisellä tarkkuudella määritelty kauneus, myöskään en mitään viitteitä nyt tuohon tutkimukseen jaksa alkaa kaivella. Nauratti vaan kun oltiin siskon kanssa yhtä aikaa paksuna ja molemmille putkahti poika.



Niin että ihan on kuulkaas biologinen ja alitajuinen juttu että nainen käsittää pelkkiä poikia synnytettyään olevansa rumilus ja siksi hänestä tulee katkera ja hänen elämänsä on pilalla.



Ja tämähän siis oli nyt sitten vähän niin kuin vitsintynkää, ettei nyt tarvitse kenenkään raivostua. Muistan tällaisesta tutkimuksesta ihan aikuisten oikeasti kuulleeni, ja voin allekirjoittaa väittämän etten minä nyt suoranaisesti mitään missimateriaalia ole, mutta eri onnellinen olen tuosta meidän pojasta. Nyt kun odotan toista lastani, niin olisihan se ihan hauskaa kun tulisi vaihteeksi tyttö, mutta ei sillä ihan oikeasti ole mitään sen isompaa merkitystä minulle.

En ole ollenkaan katkera, vaan onnellinen kahden hienon pojan äiti. En ole ikinä tajunnut tätä koko aihetta, koska rakkaus omia lapsia kohtaan on niin suurta. Olen oikeastaan aina tykännyt enemmän poikien seurasta kuin tyttölaumoista. Lisäksi on ihanaa katsoa, kuinka läheisiä mieheni ja lapset ovat, potkivat palloa yhdessä jne.



Kun lapset kasvattaa hyvin, saa heistä olla ylpeä. He ovat ihania sellaisina kuin ovat. On etuoikeus kasvattaa hyviä poikia, joista tulee isona hyviä miehiä. Niitä ei Suomessa liikaa ole, joten jokainen tytönkin äiti saisi olla kiitollinen niille, jotka kasvattavat kunnon poikia tähän maahan :)

täällä näemmä poikalapsien äidit olleet ihan villinä :D



Haukkukaa vaan oikein sydämenne kyllyydestä jos siitä tulee teille katkeroituneille hieman perempi olo. Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa... Suosittelen myös nyrkkelilysäkin hakkaamista, se voisi auttaa teitä vieläkin paremmin :D



Tämä on muuten jännä ilmiö, miten poikien äideillä on ihan älytön tarve aina kehua omia poikiaan, ja samalla vakuuttaa kuinka onnellisia he ovat. Mikä ihmeen todisteluntarve teillä on?



Tyttöjen äidit ei tee tuota, mikähän mahtaa olla syynä...



Olen harkinnut todella tarkkaan perhekokoni, ja meille tämä on oikein hyvä ratkaisu, yksi lapsi riittää. Tämä päätös syntyi jo ennen kuin olin raskaana.



Lapsia riittää maailmassa rakastettavaksi, minun elämässäni on monta ihanaa lasta omani lisäksi.

Myös hyvät rakastajat tekevät tyttöjä.



Poikien äidit saattavat tuntea alemmuutta ulkonäöstään tai miehen sänkytaidoista. Kuka tietää.



T. Pienen tytön onnellinen äiti

hyvää päivää! :D Lukekaa oikeesti näitä tekstejä täällä. Joku jo kertoo että poikalapsien äidit eivät piittaa niin ulkonäöstään?? Huh huh ;) Luulen et Miss maailma puhuu. :D Mulla on KOLMELLA ystävällä jokaisella kaksi poikaa ja itsellä myös. Ja täytyy sanoa että kaikki ovat kyllä niin hyvässä kunnossa fyysisesti ja näyttävät myös hyvältä. Veikkaan että paljon paremmalta näyttävät kuin useat tänne kirjoittavat tyttöjen äidit! ;) Mulla ainakin useasti ihanaa aikaa itselle kun pojat pelaavat jalkapalloa. :D Ja mukaankin useasti menen, mutta saan IHAN OMAA AIKAA!! :) JA koskaan en ole ollut "prinsessa tyttö", pienenäkin harrastin lentopalloa ja jalkapalloa. Siltikin olen naisellinen nainen, mutta esim. baletit, ei kiitos. Mun mielestä täysijärkinen ihminen ei ole katkera oikeasti noin typerästä asiasta. Minä rakastan poikiani yli kaiken, mutta silti voin aidosti ja iloisena halailla ja leikkiä esim. siskoni tytön kanssa. Eikä mun mielessä jyllää "perhana, kun ei oo tyttöä!" Ehkä mä olen sitten elämässä kokenut asioita joilla on oikeasti merkitystä niin ei tarvitse näin turhista asioista olla katkera. Rakastan poikiani, mutta tietysti rakastaisin tyttöänikin.