Arvostukseni opettajia kohtaan on romahtanut kasvatutieteen opinnot aloitettuani! HÖMPPÄÄ!

Sulla on nyt joku suurempikin ongelma kuin kasvatustieteet

ongelma vilpittömästi on se, että menin tohon fuulaan, maksoin itseni kipeäksi ja kuuntelin siellä luokassa, kun ne miespuoliset luennoitsijat tyrkyttivät kasvatustieteen nimellä mulle jotain onttoa fraseologiaa.

Olen syystäkin vihainen, ja kannattaisi muidenkin, jotka kokevat oppiaineessa tulleensa huijatuiksi, purkaa pahaa mieltään ääneen eikä niin että typerä naudat aina vain siellä omassa karsinassaan miettivät, mikä HEISSÄ on vikana.

Joskus SE SYSTEEMI voi oikeasti olla rikki. Mutta, te arvon kritiikittömät lehmät, ei muuta kuin jatkakaa märehtemistä,. Moni teistä kt:n puolustajista saa työpaikan ja elannon tuotteen kautta, joten mikäs siinä.

Ympärileikattujen tyttöjenkään pahin vihollinen ei ole patriarkaatti, vaan ne AIEMMAT ympärileikatut naiset, jotka eivät halua, että traditio poistuisi, koska se tekisi heidän uhrauksensa tarpeettomiksi.

Täälläklin kasvatustieteiden tarpeellisuutta ylistävät ne, jotka ovat saaneet hyötyä rituaalin läpikäymisestä. Tajutatteko naudat rinnastuksen?

PItkällä tähtäimellä tuo irvokas epätiede on vakava vahinko koko tieteen käsitteelle. samoin sille, mitä naisten älykkyydestä voi sanoa.

opintoja ja opetusharjoittelua suorittaessani oli aluksi epäusko ja tyrmistys ja lopulta kiukku. Oli kyllä niin höynäytetty olo, että oli vaikea katsoa itseään aamuisin peiliin kun lähti sitä paskaa 'opiskelemaan'. Suoritinpa kuitenkin ne opinnot, vaikka omanarvontunne siinä meni vähäksi aikaa.

opintoja ja opetusharjoittelua suorittaessani oli aluksi epäusko ja tyrmistys ja lopulta kiukku. Oli kyllä niin höynäytetty olo, että oli vaikea katsoa itseään aamuisin peiliin kun lähti sitä paskaa 'opiskelemaan'. Suoritinpa kuitenkin ne opinnot, vaikka omanarvontunne siinä meni vähäksi aikaa.

tässä oli selvästi artikuloituna se, mitä itse tunsin

esimerkiksi äidinkielen tai matematiikan opettajia, kun ovat aineopintojensa lisäksi suorittaneet myös tämän diipadaapaosuuden?

että oppimistuloksissa on jo eskari-ikäisillä suuria eroja esim. matemaattisissa valmiuksissa ja kielellisissä kyvyissä riippuen esiopetuksen pitäjän koulutustasosta. Sen liaäksi lasten tarpeiden ja aloitteiden huomioimisessa ja niihin asianmukaisesti vastaamisessa löytyy erot koulutustaustaan perustuen. Eiköhän niillä kasvatustieteen opimmoilla ole kuitenkin merkitystä opettamisen tuloksellisuudelle ja opettajan kyvylle käsittää oma työkohde sisältöineen.

opettajiksi valmistui samalta kurssilta aika monta sellaista kielenopettajaa, jotka hädin tuskin pystyvät turisteja neuvomaan lähimmän vessan sijainnista.

Nyt en usko. Ei voi pitää paikkaansa.

keskustellaan jatkuvasti, mutta mitä opettajan työhön tulee, niin koen itse niistä olleen valtavasti hyötyä työn kannalta. Olen ollut opettajana sekä ennen pedagogisten suorittamista ja sen jälkeen ja täytyy todeta, että pedagogiset opinnot toivat kyllä valtavasti eväitä työhön. Mutta täytyy myöntää, että ei niinkään se teoreettinen puoli, vaan enemmän käytännön harjoittelu, "vertaistuki", opettajien kanssa käydyt keskustelut ja monet sellaiset jutut.

Yliopistossa opiskeluhan on ihan maksutonta.



Oletko kuitenkin hakenut oppisi jostain Perähikiän kansalaisopistosta, jossa asiaa opettaa avoimessa kasvatustieteen appron suorittanut merkomi?

Yliopistossa opiskeluhan on ihan maksutonta.

Oletko kuitenkin hakenut oppisi jostain Perähikiän kansalaisopistosta, jossa asiaa opettaa avoimessa kasvatustieteen appron suorittanut merkomi?

...joka huutelet täällä ihmisten maksullisten opintojen perään.

Kuten varmaan tiedätkin, ne villaneulospapat, jotka opettavat ainetta yliopistoissa, keräävät rahaa vetämällä ihan samoja kursseja kesäyliopistoissa.

Jos sinun mielestäsi kurssit ovat yhtä tyhjän kanssa juuri siksi, että ne ovat niitä maksullisia kesäkursseja, niin tämä on mitä milenkiintoinsin tieto, opintojahan vetävät nimenomaan ne samat, suojatyöpaikan kt:sä saaneet sedät, jotka tekevät sitä ylliopistossakin.

Kerron tämän kommenttisi kuluttajasuojaviranomaiselle, kun kyselen näiden opintojen ja niistä maksettavan rahan suhteesta

Thänks juntti vinkistä.

ET ehkä ole ihan ruudinkeksijöin niistä kt:n opiskelijoista, joita olen joutunut tapaamaaan. Eipä silti,ei sinne erityisen fiksuja ihmisiä päädykään... erityisen kuuliaisia kuitenkin. LEHMÄ

mutta onko esim. linkin tutkimus tuttua?

http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1743727X.2010.484605



Tutkimusta ja tieteentekoa lienee monentasoista. Kaikilla aloilla.

se on mututiedettä, ei sen enenpää.

ja hyötyä on.

Olen suorittanut aineenopettajan pedagogiset opinnot. Tylsintä ja turhauttavinta ikinä. Tenttikirjat täynnä jotain lässytystä ihmisten tutkimuksista - lyhyitä artikkeleita, joissa tarkastellaan esim. penaalin tekemisen opettamista 25 oppilaalle. Eh.



Ainoat hyödylliset asiat olivat, kun käsiteltiin oman aineen didaktiikkaa. Yleiset kasvatustieteen opinnot olivat yhtä tyhjän kanssa.



Muutenkin opettajakoulutuksen lehtoreista suurin osa oli ihan vieraantunut koulumaailman arkitodellisuudesta. Suurin osa oli opettanut koulussa ehkä puoli vuotta joskus 70-luvulla.



Mitään käytännön ohjeita vaikeiden, käytöshäiriöisten erikoisoppilaiden hallitsemiseen tai ongelmallisten koulukiusaustilanteiden ratkaisemiseen ei annettu. Hurskasteltiin vaan siitä, miten erilaisuutta vaan pitää ymmärtää ja miten open pitää jokainen oppilas kohdata yksilönä, oppilaan lähtökohdista käsin ja miten opetuksen tulee olla yksilöllistä, kunkin oppilaan tarpeet huomioonottavaa.



Joo, olisihan se ideaalitilanne. Mutta 26 lapsen luokassa on aikas vaikeeta ottaa jokaisen tarpeet yksilöllisesti huomioon. Kun joku kertoisi, miten se tehdään. Eipä annettu koulutuksessa tähän neuvoja. Tai miten oikeasti saat mieleltään häiriintyneen lapsen tai nuoren lopettamaan muiden oppilaiden rääkkäämisen, kun kyseisen lapsen vanhemmat ovat sekakäyttäjiä, joita ei vaan kiinnosta. Tai mitä teet, kun luokassasi on kolme suomea hädin tuskin taitavaa lasta, joiden vanhempienkaan kanssa ei ole mitään yhteistä kieltä.



Oppituntien suunnittelustakin annettiin ihan vääränlainen kuva. Jos kaikki tunnit valmistelisi, kuten opekoulutuksessa edellytettiin, niin vuorokauden tunnit ei riittäisi. Tiedän useammankin tunnollisen nuoren opettajan, jotka ovat hajoamispisteessä ekan puolen vuoden opetusrupeaman jälkeen, kun kunnianhimo on kova eikä aika millään riitä niiden täydellisten tuntien hiomiseen.



Opettajankoulutus on ajastaan jäljessä olevaa taivaanrannan maalailua. Se ei ole missään kosketuksissa koulun todellisiin ongelmiin. Vasta valmistuneet opet heitetään todellakin kylmään veteen ilman, että olisi ensin opetettu uimaan edes käsipohjaa.

Open pedagogiset opinnot eivät millään vastaa työelämän vaatimuksiin. Todella hatarin taidoin joutuu töihin.

Koko aineenopenkoulutuksen voisi muuttaa oppisopimuskoulutukseksi tai huomattavasti enemmän harjoittelua.

Meillä esim. inkluusiosta oli pienryhmätapaamisia, joissa ei ollut ketään ohjaajaa tai kokenutta opettajaa kertomassa käytännön vinkkejä, vaan meidän opiskelijoitten piti keksiä ratkaisut ongelmiin. Joo, niillä mennään opettamaan!

Me opiskelijat saatiin keskenämme pähkäillä ratkaisuja keksittyihin ongelmiin. Olisi pitänyt olla paikalla opettajia ja koulupsykologeja, jotka olisivat kertoneet, miten näitä tilanteita oikeasti ratkotaan!

Meille sanottiin, että harjoittelua on ollut ennen enemmän. Jopa kentällä, tavallisissa kouluissa, eikä vain normaalikoulussa. Mutta koska määrärahoja on karsittu, niin paljoon harjoitteluun ei ole enää varaa. Että näin. Kuinkahan monta satasta per opiskelija tuossakin on säästetty? Tuskin sille koulun opettajalla, joka opiskelijaa on tutoroinut, mitään kovin suuria korvauksia on maksettu.

ilmeisesti opettaa kuten joskus aikoinaan. Ulkoa opettelua ja näpäytys karttakepillä näpeille jos ei osaa kertolaskuja ulkoa tai isä meidän rukousta. Niinkö? Vai miten ajattelitte, että koulutusta kehitetään jos ei tieteen avuin? Sinäkö kirjaat ylös tuleville sukupolville sinun arkityössäsi hyväksi tai huonoiksi koetut opetustavat ym? Maailmako ei muutu niin vinhaa vauhtia, ettei kasvatuksen tule olla tieteen keinoin siinä mukana?



Kerrotko ap sinun kasvatusteoriasi. Mihin se perustuu? Mutuun vai löytyykö taustalta jotain painokelpoista jotain josta voisit jälkipolville kirjoittaa hyviä kasvatusoppeja? Mistä ajattelit niiden kasvatusoppien ammentavan voimaa jos joukko äitejä nousee barrikadeille sinun opetustasi vastaan? Kasvatustiede kun on mielestäsi diipadaapaa niin mikä on sinun kasvatusteoriasi?

Mitään käytännön ohjeita vaikeiden, käytöshäiriöisten erikoisoppilaiden hallitsemiseen tai ongelmallisten koulukiusaustilanteiden ratkaisemiseen ei annettu. Hurskasteltiin vaan siitä, miten erilaisuutta vaan pitää ymmärtää ja miten open pitää jokainen oppilas kohdata yksilönä, oppilaan lähtökohdista käsin ja miten opetuksen tulee olla yksilöllistä, kunkin oppilaan tarpeet huomioonottavaa.

Juurikin kasvatusTIETEEN avulla pyritään nostamaan esille äitä ongelmia ja ratkaisuja niihin, miten tällaisiin uusiin ilmiöihin tulisi suhtautua. Menkää ja opiskelkaa lisää ja tehkää itse väikkäreitä, sinä voisit esimerkiksi työelämässä perehtyä laajemmin mainitsemaasi aiheeseen, opiskella lisää kasvatusTIEDETTÄ ja etsiä vastausta ongelmaasi.

Millaine opettajakollega sinä aiot olla tulevaisuudessa sinua nuoremmille ja kokemattomille opettajanaluille? Kohautella olkiasi kun et osaa vastata vuoden 2040 ongelmiin eikä sinua kiinnosta kun olet jäämässä eläkkeelle? Vai voisitko tehdä opettajana NYT jotain?

mutta onko esim. linkin tutkimus tuttua?

<a href="http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1743727X.2010.484605" alt="http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1743727X.2010.484605">http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1743727X.2010.484605</a&gt;

Tutkimusta ja tieteentekoa lienee monentasoista. Kaikilla aloilla.

Oliko linkitetty tutkimus tuttu? Tutkimusta on monentasoista ja erityisesti alalla, jonka tutkimuskohde on erityisen kompleksi.

Mutta kuten aiemmin on mainittu, tieteenfilosofisesti ei ole kovin helppoa tavoittaa jonkun kokemusta jonkin alan opiskelusta. Absurdia, vai kuinka. ;)

Silti vaikuttaa tapahtuvan tuota tieteenalojen keskinaista vertailua, ihan mutu-tuntumalta. Sellaistahan se opetus, opiskelu ja oppiminen tahtoo olla, vaikeasti mitattavaa.

http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1743727X.2010.484605



Mielenkiintoista olisi tutustua tarkemmin siihen, miten kukin opettaja (ketjun ap mukaanlukien) tuota oppimista ja tekemaansa koulukasvatusta "mittaa".



Eri asia on, millaisia mittareita (kuten ns. kovissa tieteissa) opetuksessa ja oppimisessa tulisi kayttaa. Ja lopultakin, mihinkohan kasvatustieteen alaan tarkkaanottaen ap oikein edes viittaa, jos saa kysya?



Ainiin, siella oli yksi FM joka viraapelitoinaan laati KM-tutkinnon. Olisi mielenkiintoista tietaa lisaa tuosta gradusta eli miten lapaisi (HY:n) varsin tiukat kriteerit kunniallisesti - vai milloin tuo gradututkimus olikaan tehty, mille laitokselle ja kenelle ohjaavalle professorille?

eivät opeta lapsiani.

ilmeisesti opettaa kuten joskus aikoinaan. Ulkoa opettelua ja näpäytys karttakepillä näpeille jos ei osaa kertolaskuja ulkoa tai isä meidän rukousta. Niinkö? Vai miten ajattelitte, että koulutusta kehitetään jos ei tieteen avuin? Sinäkö kirjaat ylös tuleville sukupolville sinun arkityössäsi hyväksi tai huonoiksi koetut opetustavat ym? Maailmako ei muutu niin vinhaa vauhtia, ettei kasvatuksen tule olla tieteen keinoin siinä mukana?

Kerrotko ap sinun kasvatusteoriasi. Mihin se perustuu? Mutuun vai löytyykö taustalta jotain painokelpoista jotain josta voisit jälkipolville kirjoittaa hyviä kasvatusoppeja? Mistä ajattelit niiden kasvatusoppien ammentavan voimaa jos joukko äitejä nousee barrikadeille sinun opetustasi vastaan? Kasvatustiede kun on mielestäsi diipadaapaa niin mikä on sinun kasvatusteoriasi?

Mitä on tuo "kasvatusteoria" tai "käyttöteoria"? Miten se auttaa opetuksessa ja mikä vanhassa opettamisessa nyt niin huonoa sitten on? Eikös se nyt ole aika selkeä juttu, että jotta tulisi kunnon ihmisiä lapset tarvitsevat kunnon aikuisia tuekseen. Ei mitään koppavia teoreetikkoja, jotka nahistelevat keskenään opettajanhuoneessa tai vanhempien kanssa.

Esimerkistä on ennenkin opittu. Ja tottakai lapset sopeutuvat mihin vain, jos on pakko. Alkaa vaan kuulostaa, että sita monimutkaista puhetta tulee sumutukseen asti. Eikä se takaa sitä, etta lapset tai nuoret voisivat paremmin. Mitä siellä koulussa oikein ollaan oppimassa, tietääkö kukaan?