Voisitko seurustella pyörätuolissa istuvan miehen kanssa?

ei koskaan kykenisi seisomaan rinnallanne vaan hänen päänsä olisi aina "lapsen tasolla"?

Huh huh

13 onkin kokemusta arkielämästä pyörätuolin kanssa, joten pystyt näkemään ihmisen etkä vammaa. Minä näen mielessäni vain ne sairaalan pyörätuolipotilaat enkä pysty muuta kuvittelemaan :)

ei koskaan kykenisi seisomaan rinnallanne vaan hänen päänsä olisi aina "lapsen tasolla"?

Mun nykyinen mies on mua 30 cm pidempi, senki kans pitää istua alas jos haluaa samalle tasolle. :) ei tuo nyt sen kummempaa ole.

13 onkin kokemusta arkielämästä pyörätuolin kanssa, joten pystyt näkemään ihmisen etkä vammaa. Minä näen mielessäni vain ne sairaalan pyörätuolipotilaat enkä pysty muuta kuvittelemaan :)

Sairaalassa tosiaankaan ei pääse näkemään miten se arki sujuu. Kiitos.

Eräs tuttavanikin käyttää pyörätuolia, hän on älykäs ja menestynyt sekä hänellä on vaimo ja kivat lapset, harrastuksia jne.. Ihmisessä on muutakin kuin invalidius...

Onhan tää palsta täynnä naisia joille miehen pituus on elämän ja kuoleman kysymys.

Tietysti sillä on merkitystä, miten invalidisoitunut toinen. Jos on täysin halvaantunut, niin sitten tuskin, mutta jos jalat vain ei kanna niin eipä tuo menoa haittaa.

Voin olla pinnallinen ihminen, mutta itse kavahtaisin treffikumppania joka olisi pyörätuolissa.Toisaalta minua järkevämpiä ihmisiä on olemassa, joten jollekin voi myös invalidi olla sielunkumppani.

Ihmisellä voisi olla mahtava luonne ja ulkonäköä, mutta pyörätuoli vaikuttaisi koko ajan arkeen. Tosin tässä yhteydessä pitää sanoa, että jos oma mieheni joutuisi pyörätuoliin rakastaisin häntä aivan yhtä paljon kuin nykyäänkin.. Eli olen tavallaan kaksinaismoralisti; pyörätuoli vaikuttaisi haluuni tutustua ihmiseen kunnolla.

Tietty erektio olisi kiva.

mies olisi itsenäinen (=ei jotenkin minusta kaikin tavoin riippuvainen), kykenisi harrastamaan seksiä ja olisi pääkopaltaan muuten sellainen, kehen voisin rakastua.

arvelen kuitenkin, että pyörätuolipotilaalle paras seurustelukumppani voi olla toinen sellainen, jolla on joku vamma. Ja on varmaan aika ruusuista kuvitella, etteikö invaliditeetti kuitenkin vaikuta siihenkin, kuka henkilö on ihmisenä. Jos elämä on kovin rajoitettua tai vaikeaa ja on turhautunut ja kiukuttaa, niin tottakai se ihmisen persoonaan vaikuttaa. Mutta silti arvelen, että ihminen voi olla normaaliin tapaan kiinnostunut eri asioista ja löytää ihmisen, jota kiinnostavat samat asiat.



Toisaalta en usko, että ruumiinvamma määrittää koko persoonaa, samoin kuin mikä tahansa muukaan sairaus. Tai siis voi sanoa, että tavallaan tietysti määrittää mutta onhan ihmisessä oikeasti muitakin puolia. Ei kukaan ole pelkästään kävelevä sairaus. Eihän syöpään sairastunutkaan olisi silloin muuta kuin kävelevä syöpä.

seksi tai sen puute, ja miten paljon minun täytyisi fyysisesti joutua auttamaan tai esim. pesemään miestäni, jos hän olisi pyörätuolissa. Tavallaan kahlitseva ajatus, että hän olisi minusta niin riippuvainen, jos eläisimme yhdessä.



En siis itse helposti lähtisi seurustelemaan pyörätuolissa olevan miehen kanssa. Mutta eipä rakkaus toimi ihan noin ja jos sitä menee rakastumaan, niin luultavasti suurin osa ei välittäisi noista miinuksista.

arvelen kuitenkin, että pyörätuolipotilaalle paras seurustelukumppani voi olla toinen sellainen, jolla on joku vamma. Ja on varmaan aika ruusuista kuvitella, etteikö invaliditeetti kuitenkin vaikuta siihenkin, kuka henkilö on ihmisenä. Jos elämä on kovin rajoitettua tai vaikeaa ja on turhautunut ja kiukuttaa, niin tottakai se ihmisen persoonaan vaikuttaa. Mutta silti arvelen, että ihminen voi olla normaaliin tapaan kiinnostunut eri asioista ja löytää ihmisen, jota kiinnostavat samat asiat. Toisaalta en usko, että ruumiinvamma määrittää koko persoonaa, samoin kuin mikä tahansa muukaan sairaus. Tai siis voi sanoa, että tavallaan tietysti määrittää mutta onhan ihmisessä oikeasti muitakin puolia. Ei kukaan ole pelkästään kävelevä sairaus. Eihän syöpään sairastunutkaan olisi silloin muuta kuin kävelevä syöpä.

Juuri tällaista ajattelin, vaikka sen tökerösti kirjoitinkin.

#6/25

arvelen kuitenkin, että pyörätuolipotilaalle paras seurustelukumppani voi olla toinen sellainen, jolla on joku vamma. Ja on varmaan aika ruusuista kuvitella, etteikö invaliditeetti kuitenkin vaikuta siihenkin, kuka henkilö on ihmisenä. Jos elämä on kovin rajoitettua tai vaikeaa ja on turhautunut ja kiukuttaa, niin tottakai se ihmisen persoonaan vaikuttaa. Mutta silti arvelen, että ihminen voi olla normaaliin tapaan kiinnostunut eri asioista ja löytää ihmisen, jota kiinnostavat samat asiat. Toisaalta en usko, että ruumiinvamma määrittää koko persoonaa, samoin kuin mikä tahansa muukaan sairaus. Tai siis voi sanoa, että tavallaan tietysti määrittää mutta onhan ihmisessä oikeasti muitakin puolia. Ei kukaan ole pelkästään kävelevä sairaus. Eihän syöpään sairastunutkaan olisi silloin muuta kuin kävelevä syöpä.

Juuri tällaista ajattelin, vaikka sen tökerösti kirjoitinkin. #6/25

Eikös potilaita ole vaan ne, jotka ovat sisällä sairaalssa?

Onko pyörätuolissa istuva mieheni joku potilas?

T:12 vuotta naimisissa miehen kanssa joka oli potilas 8 kk!

"pyörätuolissa istuva mies". Ihan hyvä korjaus.:)



Piti vielä tarkentaa, että kun sanoin, että paras kumppani pyörätuolissa istuvalle on joku toinen, jolla on vamma, tarkoitin sillä sitä, että sillä toisella on myös kokemusta vamman kanssa elämisestä ja ymmärtää, että se näkyy jonkin verran arjessa mutta ei loppujen lopuksi ole sen kummempaa, kun sen kanssa on sopeutunut elämään. Sopeutuuhan ihmiset moniin muihinkin asioihin.

28

asia riippuu ihmisestä eikä pyörätuolista.

jos seurustelukumppani vammautuisi seurustelun aikana niin varmaan jatkaisin.

Itse asiassa nuorempana hieman tapailin yhtä pyörätuolimiestä, joka oli komea ja koulutettu. Mies valitettavasti paljastui kahlitsevaksi kusipääksi, joten tilanne päättyi ennen kuin oikeaan seurusteluun oikeastaan oli edes päästy.

riippuu tietenkin pyörätuolin merkistä ja vuosimallista.

tuolloin päätin, että en ikinä ota miestä, jota joutuisin hoitamaan.



Elämä on ehkä opettanut minua lisää ja voisin ehkä kyetä parisuhteeseen miehen kanssa, jolla on joitain terveydellisiä ongelmia. Pyörätuoli toisi kuitenkin esim. sellaisen ison käytännön ongelman eteen, että mies ei pääsisi sitten kotiini kylään. Mutta ainakaan en alkaisi parisuhteeseen pyörätuolissa olevan miehen kanssa, jos hän ei pärjäisi arjesta ilman avustajaa.