mihin toimiin sossu ryhtyy

... mutta mahdollisesti ja todennäköisesti joudutte joksikin aikaa sossun seurantaan. Senhän voi ottaa pelkästään postiivisena, hyvä että pitävät pojastenne huolta :) vaikka toki tajuan oman huolesi, pelkosi ja epäluulosi.



Itse varmasti kääntyisin jonkun tahon puoleen, hankkisin asianajajan tai sinne potilasasiamiehen toimistoon ja yrittäisin saada ne lapsen röntgenkuvat ja muut lausunnot yksityislääkärin katsottavaksi, jotta hän voi arvioida onko kyseessä kuukaudne vanha murtuma (sen pitäisi näkyä kuvista), jonka jälkeen voitte syyttää hoitajia virkavirheestä/vahingontuottamisesta. Ei kannata jättää asiaa tähän.



Ikävä, että anoppikin on teitä vastaan. Toivon todella, että voit luottaa miehesi sanaan ja hän on yhtä syytön kuin sinäkin olet. Minulla jäi epäluulo, kun kirjotit miehen tuonneen itkevän vauvan sinulle... että onko mitään mahdollisuutta, että tässä vaiheessa isä onkin ollut liian kovakourainen lasta kohtaan? Ei tahallaan, vaan huomaamattaan, joskushan kiemurtelevaa vauvaa on tosi vaikea pukea...

jos oikeasti olet hyvä ja rakastava vanhempi ja pidät pojastasi hyvää huolta. Luulemnpa ettei poikaasi huostaanotettaisi, vaikka olisitkin tai miehesi aiheuttanut murtuman.



Kyllä lastansa saa tässä maassa pahoinpidellä vuosikausia ennen kuin ne huostaanotetaan ja silloinkin yleensä vanhempien luvalla. Tahdonvastaisia huostaanottoja on hyvin vähän ja niihin tarttee aikamoiset perustelut. Siihen ei yksi käden murtuma riitä, varsinkin jos on epäselvyyttä, miten se tapahtui.



Voi olla, että sosiaalitoimesta otetaan teihin yhteys ja tehdään lastensuojelutarpeenarviointi. Siinä perheen kanssa yhdessä kartotetaan teidän perheen mahdollista avuntarvetta ja voidaan päätyä tulokseen, että ette tarvitse lastensuojelun tukea tai sitten tarjotaan jotakin avohuollon tukitoimenpidettä esim. kotiin tehtävää perhetyötä, kotipalvelua tms.



Toivottavasti asia selviää pian.

Ja on aika epätodennäköistä, että todettaisiin. Luultavimmin syytteet hylätään, koska ei ole tarpeeksi näyttöä. Jos oikeudella on syytä epäillä, että rikosta ei ole tapahtunut, on syytteet hylättävä. Tällaisissa tapauksissa pitää tuomita syytetyn hyväksi, näin sanoo laki.



Eikä tuossa teidän tilanteessa ole perusteita millekään pikahuostaanotolle, koska lapseen ei ilmeisestikään kohdistu akuuttia vaaraa ja jos perhe-elämässänne ei muita lasten turvallisuutta tai kehitystä vaarantavia tekijöitä. Eli jos nyt teidät kuitenkin todettaisiin syyllisiksi, niin korkeintaan teistä tehdään lastensuojelun tarpeen arviointi, jossa muutaman kuukauden sisällä haastatellaan asianosaisia, tehdään kotikäynti ja sitten arvioidaan, tarvitseeko lastensuojelutoimia jatkaa, vai ei.



Nyt rauhoitut, pidät huolta itsestäsi ja rakkaistasi ja keskityt jokaiseen päivään kerrallaan. Älä huoli, ei lastasi sinulta kukaan tule viemään.



T: Perhetyöntekijä

Onko masennusta tms? Anteeksi vain, vaikutat "vähän" oudolta.

Tää mua tässä tökkii kyllä kaikkein eniten.

lapsi itki kun näkikin isänsä sen sairaalareissun jälkeen.. vasta kun isä sairaalassa oli hänen kanssa, ku käsi oli kunnossa niin alko hyväksyä häntä.. eikä mies voisi/saisi väännettyä lapsen kättä tahattomasti.. ne sairaalantädin oli ihan valtavan kovakouraisia.. ja yks mikä on jääny kaihertaa on se et miksei lapselle tullu mustelmaa sen murtuman yhteydessä.. ku multa joskus murtu nenä niin ihan kaamee mustelma tuli samoin kaverin käteen tuli ku se murtu.. tässä jutussa mättää joku en vaan saa päähäni et mikä..

Näyttäkää kuvia jollekin puolueettomalle kolmannelle osapuolelle ja selittäkää koko juttu.



27

rankkaa aikaa tämä on ollut.. ollaan kuitenkin miehen kanssa ns. kunnollisita perheistä.. jossa ei oo kummassakaan ollut mitään oikeudenkäyntejä ym..rikoksia.. ollaan suht. nuoria.. meen eka lapsi kyseessä ja toinen tulossa.. hormonit on pistäneet pään ihan sekasin.. ja nyt vielä pelästyin tosissaan sitä et lapsi otettaisiin pois..

eniten ärsyttää ku kaikki luulee et ollaan jotenkin erilaisia ja sit ku meen juttelee ja ottamaaan selvää asioista niin ne kattoo mua ku hoomoilasta.. et eihän tollanen kiltti, ystävällinen;NORMAALI ihminen oo mikään pahoinpitelijä..

mä oon vaan pitänyt näitä asioita sisälläni niin kauan.. ei oo ketään kelle puhua, koska en haluu et mitään juttuja alkaa leviämään.. aina jos puhun netissä niin kaikki syyttää heti tai ei usko mua.. haukkuu provoksi..

nyt vasta oon saanut neuvolassakin suuni auki ja kerrottua edes jotain.. ja asianajajalle soitin tänään..mennään sinne keskiviikkona.. pitäis olla kaupungin paras et ehkä se saa jotain aikaseks meen eteen..

En lähde sinulle lässyttämään kuten teki toinen perhetyöntekijä. Kyllähän sinun tulee tietää mitä lapsellesi on sattunut. Jos lastasi rusikoitiin veronotossa SINÄ ole velvollinen suojelemaan lasta. Sitten: yksikään 3kk ei laita hanttiin 2 hoitajalle, älä viitsi! Kun käsi murtuu se sattuu saatanasti! Lapsi itkee tuolloin hysteerisesti jollei tosiaan ole kyseessä jokin luustorappeuma sairaus. MIKSI ette ole palkanneet/ohajautuneet lakimiehen pakeille? Ja sanon vielä tämänkin.. Kyllä lastensuojelu puuttuu jos on tarvetta ja ne myös huostaanottaa jos on tarvetta. En voi sanoa, että te saisitte lapsenne pitää. Asiaa varmaan tutkitaan. Tämän teidon perusteella juttu on vähintääkin omituinen. T. ei lässyttävä perhetyöntekiä

yhdeltä lastenlääkäriltä.. yksityisellä.. se sano heti mulle että kyl hän ainakin näkee ihmisestä jos se on pahoinpitelijä.. taputti olalle ja sano et uskoo mua.. ja vielä totes et kaikki tapaukset on yksilöllisiä et ei kaikki voi olla niin varmaa.. ainoa vaan et ei ollu mikään erioistunut lääkäri vaan ihan yleislääkäri.. vois kyllä tosiaan olla järkevää mennä vielä jonkun juttusille.. MUTTA puolustaako lääkärit toisiaan.. sen meinaan huomasin et sairaala ei kyl tule myöntämään virhettään..

te palkkaatte asianajajan nyt vasta? Oikeasti? Mitä te pelkäätte? Sen että menetätte tämän esikoisen vai sen että menetätte myös kuopuksen? Lapset vuoden välillä perheeseen jossa ei edes käden murtumaa vauvana kyetä estämään. Onnea vaan teille. Puistattaa TEEN jutut!

vaan ne hoitajat VÄÄNSIVÄT sitä kättä.. ja lapsi ITKI hysteerisesti..samallalailla kuin sillon ku se retkotti.. en meinannut saada rauhoittumaan millään..

PS. multa on murtunut käsi lapsena.eikä se kyllä sattunut.. ei liity asiaan mut omasta kokemuksesta voin sanoa asian.



kannattaiskohan siellä sossussa käydä puhumassa? siis etukäteen vai katsoa nyt mitä tästä seuraa?

tapahtuneesta 7kk mut sossutäti oli poissa joten poliisi ei saanut häneltä lausuntoa.. ja juttu ei edennyt.. asianajajan palkkaamme kun tiedämme et kutsu oikeuteen tuli.. missä sitä aikaisemmin tarvitsemme..? kumma ku ei oo ton jälkeen sattunut lapselle mitään.. ihme tosiaan et ollaan edes pystytty se huolehtimaan,.

Eikö kukaan huomaa ap:n ahdistusta?? Entä jos hän (ja ehkä myös miehensä) onkin syytön? Ja vaikka esim mies olisikin "pukenut kovakouraisesti" eikö siinä tapauksessa koko perhe tarvitsisi apua ja tukea, ei lisää lokaa niskaan. (Varsinkin kun perheessä kohta kaksi vauvaa.)

joko olet äärimmäisen surkea kirjoittamaan tai kännissä, mutta jotain kertoo sekin että anoppikin on sitä mieltä ettei teillä mene ihan ok. MENEEKÖ teillä hyvin ap? Siihen kysymykseen et ole vastannut mitään. Etkä siihen,että koetteko tarvitsevanne tukea. Kohta teillä on siellä 2 vauvaa. Miten te selviätte siitä? Olkaa nyt avoimia ja REALISTISIA. Kiitos!

Menkää jo pilkunviilaajat mäkeen, realistisesti, kiitos.

joko olet äärimmäisen surkea kirjoittamaan tai kännissä

opiskellut aikoinaan hieman lastensuojeluun liittyvää matskua. Pointti: lapsen luut murtuvat täysin erilailla, riippuen onko kyseessä kaatuminen tai väkivalta.



Ikävää on jos lapsi teloo jatkossa itseään, mutta jos olette rehellisiä ei pitäisi olla syytä huoleen.

kirjoita nyt tälläisestä asiasta.. kun ei voi edes sanoin kuvata miltä tuntuu.. Anoppi kieltää puhuneensa mitään vastaavaa sairaalassa. asia on poistettu sieltä potilasaiainmiehen ja sairaalan aluejohtajan toimesta, koska ei mitään näyttöä.. ja kaikki ihan huuhaata..en ole yrittänyt itsemurhaa.. meillä menee ihan hyvin.. mitä nyt sellasita pientä ongelmaa, kun joku syyttää vamman tuottamuksesta omalle lapselle.. meillä on oma koti.. miehellä työ.. ainoat ongelmat liittyvät siihen murtumaan.. joka päivä pitää ravata eri paikassa hakemassa lappuja sieltä ja täältä.. koko ajan pitää varoa ettei satu lapselle mitään.. meille jopa sanottiin et jos lapsen tuo korvatulehduksen takia lääkäriin.. vanhemmat hakevat huomiota.. joten jos meillä sairastutaan mennään yksityiselle..

tää asia vaivaa mua todella paljon.. mä valvon koska mietin et miten saisin tän elämän järjestykseen.. odotan et se heinäkuu tulee ja asialle saadaan päätös.. mun vanhemmat ja myös miehen vanhemmat asuvat n. 1 km päässä meistä.. ja oon paljon omilla vanhemmillani, koska lapsi on heille tosi tärkeä ja mies on yli 12h tunnin päiviä töissä,,

iltasin vaan iskee tää "masennus" kun lapsi nukkuu ja mies ei oikein ymmärrä mun oloani.. se on just sellanen kaikkimeneeainaparhainpäin..

järkyttävää tässä olikin just se kun kerran mitään oikeusjuttua ei pitänyt tulla.. ei kenenkään mukaan.. joiden kanssa puhuttiin.. sitten pojan asianajaja päättikin tehdä pyynnön et syytetään.. kyllä mulla on ollut raskasta, koska oon vielä ihminen joka mietttii, ja pohtii ja välittää... mutta ei mitään varsinaista masennusta ym oo ilmennyt..

mieheni on tosin lopettanut hoitamasta lastamme koska pelkää just et satuttaa..

Nämä lastensa pahoinpitelijät selittävät ja syyttävät aina muita;

pahoja sossun tätejä, sairaita lääkäreitä, hulluja väkivaltaisia hoitajia, mutta itsessä ei mitään vikaa.

Aina nämä sossun kanssa tekemisissä olevat äidit kertovat kuinka he ovat maailman parhaita äitejä, todella empaattisia, koskaan eivät ole lapselleen edes suuttuneet, kuten normaalit ihmiset joskus. Kumminkaimakin on sanonut että tunnistaa väkivaltaisen luonteen, eikä ko.henkilö tietenkään omaa sitä.



Mene itseesi, katso peiliin, ole rehellinen.

Sitä te tarvitsette.



En ole millään tavalla alan asiantuntija, mutta olisi aikamoinen oikeusmurha, jos menettäisitte lapsen. Tämä maa on "pullollaan" lasten henkisiä ja fyysisiäkin pahoinpitelijöitä. Monet saavat jatkaa toimintaansa vuosikausia ilman, että kukaan siihen puuttuu.