Kuvittelevatko lääkäörit olevansa jumalia?

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 00:01"]

[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:48"]Minä olen lääkäri ja en kuvittele olevani jumala. Ajattelen olevani ihminen, jolla ei ole kauheasti varaa tehdä virheitä..

[/quote]

Kuin myös.

[/quote]

Kyllä mä oon teihinkin törmännyt, mutta harvemmassa vaan ootte. Hyvä että teitäkin kuitenkin on, muuten oisin jo kuollut.

[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:52"]

Minä olen lääkäri ja kuvittelen olevani Jumala. Päivästä riippuen uskontokunnan mukaan. Joskus menee jopa viikko Allahina. Lisäksi etenkin syksyisin todella kuvittelen olevani Buddha, vaihtelee kausittain.

[/quote]

Minä taas olen Jumala mutta luulen välillä olevani kynekologi.

Olispa enemmän inhimillisiä, ihmisen kohtaavia lääkäreitä. *huoh*

NOSTO. Vittu näitä bubbo-ketjuja

ap

En kuvittele.

T. Kirurgi

Lääkärit ovat todella samanlaisia ihmisiä kuin jokainen meistä. Heillä on vastaavia murheita ja omia ongelmia. Sen lisäksi saattavat joutua jopa päivittäin hätätöihin, joiden takia oma vastaanotto kärsii ja joutuvat hätätöidensä seurauksena kuuntelemaan aivan kettuuntuneita asiakkaita, joille hän haluaisi kuitenkin olla myönteinen, kun vain jaksaisi sen kuorman keskellä. Niitä töitä rasittaa ihan normaalien hätätöiden lisäksi perheongelmat, sydänsurut ja muut, joiden jälkeen voi olla haastavaa kohdata ihmisiä heidän henkilökohtaisimmissa asioissa siitä huolimatta, että omat henkilökohtaiset asiat heittävät häränpyllyä. Mm. he saattavat pelätä omien tautiensa oireita siinä missä potilaansakin. Silti he venyvät käsittelemään työnsä.

Tehtaanjohtajana minä voin melko hyvin sulkeutua omien paperitöiden pariin, kun on sosiaalisesti raskasta. Joku neuvottelu voi olla huonona päivänä, mutta harvoin niissä mennään niin syvälle toisen tunteisiin, että se häiritsisi. Arvostan suunnattomasti minua hoitavaa hematologia, kirurgeja, ihotautilääkäreitä ja muita, jotka välillä joutuvat kohtaamaan minut tautini pelossa hyvinkin epäsosiaalisena. He tekevät työnsä hyvin, vaikkei jokainen lääkärin kohtaaminen heti tapaamisen jälkeen miellytä. Olen vielä elossa ja kiitos kuuluu aika lailla heille ja heidän ammattitaidolle.

[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:52"]

Mistä te tiedätte lääkärin myöhästymisen syyn? Ei lääkärin kuulu jo ihan vaitiolovelvollisuuden takia kertoa potilassjonolle, mitä oli mahdollisesti tekemässä jollekin muulle potilaalle ja siksi myöhästyi. Lääkärit tutkii, arvioi, tekee diagnoosin ja määrää hoidon hoitosuositusten mukaan. Jos et saanut mitään päätäsekoittavia tai saikkua ilman mitään järkevää syytä, älä syytä lääkäriä. Duuninsa se vain tekee.

[/quote]

Minua ei kiinosta myöhästymisen syyt, vaan tärkeintä on edes yrittää pysyä aikataulussa. Minulta on aina edellytetty täsmällisyyttä työssäni, ja työni ulkopuolellakin kunnioitan toisia ihmisiä sen verran, että pidän kiinni sovituista ajoista jopa siitä huolimatta, että joskus tuntuu kuin olisin maailman ainoa näin vanhanaikainen ihminen.

Kyllä ne yrittää pysyä aikataulussa. Monet lääkärit hoitavat ajanvarausvastaanoton lisäksi päivystyksen, joten se että loukkaannut kiireellisen hätätilanteen takia ei liikuta lääkäriä, eikä varsinkaan hätätilanteessa ollutta potilasta millään lailla. Sinäsinäsinäsinä......

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 00:13"]

[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:52"]

Mistä te tiedätte lääkärin myöhästymisen syyn? Ei lääkärin kuulu jo ihan vaitiolovelvollisuuden takia kertoa potilassjonolle, mitä oli mahdollisesti tekemässä jollekin muulle potilaalle ja siksi myöhästyi. Lääkärit tutkii, arvioi, tekee diagnoosin ja määrää hoidon hoitosuositusten mukaan. Jos et saanut mitään päätäsekoittavia tai saikkua ilman mitään järkevää syytä, älä syytä lääkäriä. Duuninsa se vain tekee.

[/quote]

Minua ei kiinosta myöhästymisen syyt, vaan tärkeintä on edes yrittää pysyä aikataulussa. Minulta on aina edellytetty täsmällisyyttä työssäni, ja työni ulkopuolellakin kunnioitan toisia ihmisiä sen verran, että pidän kiinni sovituista ajoista jopa siitä huolimatta, että joskus tuntuu kuin olisin maailman ainoa näin vanhanaikainen ihminen.

[/quote]

No mutta lääkärillä syyt on hiukan toiset. Toinen potilas, haloo! Empatiaa vähän. Itseäni ei haittaa odottaa, onhan siellä odotushuonessa niitä naistenlehtiä. :) 

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 00:13"]

Lääkärit ovat todella samanlaisia ihmisiä kuin jokainen meistä. Heillä on vastaavia murheita ja omia ongelmia. Sen lisäksi saattavat joutua jopa päivittäin hätätöihin, joiden takia oma vastaanotto kärsii ja joutuvat hätätöidensä seurauksena kuuntelemaan aivan kettuuntuneita asiakkaita, joille hän haluaisi kuitenkin olla myönteinen, kun vain jaksaisi sen kuorman keskellä. Niitä töitä rasittaa ihan normaalien hätätöiden lisäksi perheongelmat, sydänsurut ja muut, joiden jälkeen voi olla haastavaa kohdata ihmisiä heidän henkilökohtaisimmissa asioissa siitä huolimatta, että omat henkilökohtaiset asiat heittävät häränpyllyä. Mm. he saattavat pelätä omien tautiensa oireita siinä missä potilaansakin. Silti he venyvät käsittelemään työnsä.

Tehtaanjohtajana minä voin melko hyvin sulkeutua omien paperitöiden pariin, kun on sosiaalisesti raskasta. Joku neuvottelu voi olla huonona päivänä, mutta harvoin niissä mennään niin syvälle toisen tunteisiin, että se häiritsisi. Arvostan suunnattomasti minua hoitavaa hematologia, kirurgeja, ihotautilääkäreitä ja muita, jotka välillä joutuvat kohtaamaan minut tautini pelossa hyvinkin epäsosiaalisena. He tekevät työnsä hyvin, vaikkei jokainen lääkärin kohtaaminen heti tapaamisen jälkeen miellytä. Olen vielä elossa ja kiitos kuuluu aika lailla heille ja heidän ammattitaidolle.

[/quote]

Minä ymmärrän tämän hyvin ja ihailen etenkin TK-lääkärien venymistä paljon, koska itselläni on samanlainen ammatti (opettaja). Aina pitää olla empaattinen ja valmis kohtaamaan toinen ihminen, oli se sitten itkuinen alakoululainen, vihaa pursuava teini, tai jostakin raivostunut tai huolestunut vanhempi. Ja siinä on tosiaan kansan kaikki kerrokset, myös ne todella ongelmaiset. 

Eli kaikki kunnioitus lääkäreille, varsinkin niille, jotka obvat aidosti läsnä. 

Joskus lääkärin työssä on vain mahdotonta pysyä aikataulussa. Kun potilaalle yleensä varataan 20 tai 40 min aika, voi jonkin kanssa mennä ihan helposti 2 h (esim. vaikea hoitoneuvottelu, joudutaan tekemään odotettua enemmän tutkimuksia ja haastattelua, keskustelemaan, ottamaan näytteitä, konsultoimaan jne.). Toinen lääkäri voi tarvita apua potilaansa kanssa kiireellisesti, voi joutua esim elvyttämään osastolle, puhelin voi soida (apteekki, konsultaatiot, potilaat, hoitajat..). Sairastaminen on usein kokopäivähommaa. Kukaan, ei edes lääkäri, ei varmasti halua aikatauluaan sotkea siten, että on heti aamusta tunnin myöhässä. Lääkärilläkin on voinut lapsi sairastua ja pitänyt hankkia hoitaja ym.

Tiedän moneen muuhunkin ammattikuntaan pesiytyneen melkomoisia ylijumalia. Ensimmäisinä mieleen tulevat vanhojen aikojen katsastusmiehet, sitten kapiaiset, joista varsinkin ne juopot vääpelit. Enkä oikein tiedä mitä kuvittelevat olevansa torvea soittavat ja toisten virheistä videoita nettiin laittavat ja itse jarruttomilla autoilla ajavat rekkamiehet. Ehkä olisi heidänkin syytä muistaa, että heille itsellekin saatta joskus sattua virhe jos tähän mennessä ei vielä ole sattunut. Sopii vain toivoa, että kuvaaja olisi tuolloin paikalla.

Juuh elikkäs

Tämä juuh elikkäs -heebo tarvinnee lääkärin konsultaatiota. Sama kuin bubbo-tyyppi?

ap

Oma kokemus on että kyllä. Oireita ei kuunnella eikä niihin uskota. 

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 00:31"]

Tämä juuh elikkäs -heebo tarvinnee lääkärin konsultaatiota. Sama kuin bubbo-tyyppi?

ap

[/quote]

Sama persoona asialla. Nyrkkiä tuo olisi vailla.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 00:32"]

Oma kokemus on että kyllä. Oireita ei kuunnella eikä niihin uskota. 

[/quote]

Joissakin tapauksissa myös hoitaja on ominut itselleen mielestäni hieman liikaa valtuuksia. Olen todella sairaana joutunut yöllä kääntymään luukulta ilman minkäänlaista apua, olisin jopa itse tiennyt lääkkeeni nimen, mutta ei. Aamulla menin tutulle yksityisläääkärille ja sain avun muutamassa miuutissa. Luultavasti saman päivän iltapäivällä olisin ollut mennyttä.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 00:32"]

Oma kokemus on että kyllä. Oireita ei kuunnella eikä niihin uskota. 

[/quote]

Joissakin tapauksissa myös hoitaja on ominut itselleen mielestäni hieman liikaa valtuuksia. Olen todella sairaana joutunut yöllä kääntymään luukulta ilman minkäänlaista apua, olisin jopa itse tiennyt lääkkeeni nimen, mutta ei. Aamulla menin tutulle yksityisläääkärille ja sain avun muutamassa miuutissa. Luultavasti saman päivän iltapäivällä olisin ollut mennyttä.

Olen tavannut lääkäreitä laidasta laitaan. Niin ylimielisiä kuin kuuntelevia ja empaattisia. Jopa sellaisen, joka on myöntänyt virheensä. Ihmisiä hekin ovat, siis erilaisia eivätkä mistään jumala-muotista muokattuja. Kurjaahan se aina on kun sellainen lääkäri osuu kohdalle, joka ei vaivaudu edes kuuntelemaan. Onneksi toisinaan saa asioida niiden hyvienkin lääkäreiden kanssa, joten yleisesti ottaen minulla on ihan positiivinen mielikuva lääkäreistä.

Minulla on suuri osa lääkäreistä ollut juuri noita etäisiä jumalolentoja, mutta on yksi hyvä ja inhimillinenkin osunut kohdalle. Onneksi. Muuten en olisi enää tässä.