Kuvittelevatko lääkäörit olevansa jumalia?
Itselläni on tämä kokemus. Ehkä se on se valkoinen takki.
Muita?
Kommentit (176)
Älkää nyt hyvät lääkärit ottako itseenne tätä aihetta. En minä sitä pahalla tarkoita, oma kokemus on vain sellainen. Onneksi on huumorintajuisiakin lääkäreitä ketjussa!
Kaikki tietävät, että lääkärit parantavat ihmisiä, mutta osa on kyllä aika ylimielisiä.
ap
Isäni on lääkäri ja veljeni on lääkäri myös. Kyllähän he ovat sellaisia jokaisen alan asiantuntijoita molemmat. Aina pätemässä. Olen siihen toisaalta tottunut. Asiaa ei varmasti auta se, että kaikki tutut aina avautuvat heille vaivoistaan, myös vapaa-ajalla. "Voisitko katsoa tätä pattia mun perseessä?" Joo ei.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 10:18"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 00:06"]
Olispa enemmän inhimillisiä, ihmisen kohtaavia lääkäreitä. *huoh*
[/quote]
Ja mä taas vihaan näitä "ihmisen kohtaavia" lääkäreitä. Ei lääkärin tarvitse mun psykologiksi tai lohduttavaksi olkapääksi muuttua, mä haluan apua fyysisiin ongelmiini. Ja apua olen saanutkin. Päänsisäiset ongelmat puin sitten ystävieni ja läheisteni kanssa, ei minun niitä tarvitse lähteä tk-lääkärin niskaan syytämään. Juu, ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus, buaaahhh. Siis niinku niiiiin tosi monimutkainen olio (mutta joka tottelee yksinkertaisia käskyjä).
[/quote]
Minä kaipaisin juuri niitä ihmisen kohtaavia lääkäreitä. Kohdalle on osunut tasan yksi, muut ovat olleet kalseita tutkijatyyppejä.
ap
Olen tavannut hyviä ja huonoja lääkäreitä, eli yksilöllisiä eroja on paljon. Jotkut mumisevat tietokoneelleen eivätkä edes huomaa potilasta, toiset taas ottavat erittäin hyvin potilaan huomioon.
Ammattikuntana ovat kyllä totaalisen kusipäisiä yhteiskunnan kuppaajia. Suomessa ylläpidetään keinotekoita lääkäripulaa, jotta veroparatiiseihin rekisteröidyt vuokralääkärifirmat pystyvät rahastamaan julkista terveydenhuoltoa, varsinkin syrjäkylillä. Ottaen huomioon että ovat yhteiskunnan varoilla koulutettuja, niin toiminta on todella kieroutunutta.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 10:37"]
Olen tavannut hyviä ja huonoja lääkäreitä, eli yksilöllisiä eroja on paljon. Jotkut mumisevat tietokoneelleen eivätkä edes huomaa potilasta, toiset taas ottavat erittäin hyvin potilaan huomioon.
Ammattikuntana ovat kyllä totaalisen kusipäisiä yhteiskunnan kuppaajia. Suomessa ylläpidetään keinotekoita lääkäripulaa, jotta veroparatiiseihin rekisteröidyt vuokralääkärifirmat pystyvät rahastamaan julkista terveydenhuoltoa, varsinkin syrjäkylillä. Ottaen huomioon että ovat yhteiskunnan varoilla koulutettuja, niin toiminta on todella kieroutunutta.
[/quote]
Tämä! Itsellä ei ole ollut kahteen vuoteen omalääkäriä. Soitan tk-ajanvaraukseen, ja sieltä sanotaan ettei ole omalääkärille aikaa, koska... ai jaa, sullahan ei olekaan omalääkäriä. Eli ajat kiven alla, ja sijaisia ei voi ottaa / saa.
ei ap
Kyllä aika monen lääkärin asenteesta huokuu, että luulevat olevansa jumalasta seuraavia. Mutta ihmeen paljon voi asiaan vaikuttaa omalla asenteellaan (lapsellani on pitkäaikaissairaus, joten lastenlääkäreitä joutuu tapaamaan valitettavan usein). Jos lääkäriä kohtelee, kuin jumalaa ja katsoo ylöspäin, niin vedätetyksi joutuu. Samoin jos menee paikalle tietäen mitä sairastaa ja miten hoidetaan, niin harvoin saa sitä mitä vaatii (harvoin on nämä omat diagnoosit kohdilleen osuneet).
Lääkärin on mentvä omien vaivojensa asiantuntijana (tai jos käyttää lasta niin lapsen vaivojen) ja siellä on kohdattava lääketieteen asiantuntija. Sitten tapaaminen on ajateltava kahden asiantuntijan välisenä neuvotteluna parhaan mahdollisen lopputulpoksen aikaan saamiseksi.
Eli käytännössä varaudun aina kertomaan mahdollisimman selkeästi miksi olen tullut tähän tapaamiseen (mitä oireita, milloin alkoi, miten oireet on muuttuneet, mitä kotihoitoja olen kokeillut ja mitä apua niistä on ollut). Usein kirjaan asiat ihan paperille, jotta pystyn ilmaisemaan itseäni selkeästi. Sen jälkeen on toisen asiantuntijan (lääkärin vuoro) tehdä oma osansa eli esittäö tarkentavia kysymyksiä, tehdä tutkimukset ja sen jälkeen määrätä jatkotutkimukset ja tehdä diagnoosi. Sitten alkaa yhteinen osuus, kun lääkäri esittää ehdotuksensa vaivan hoidosta (tai perustelee jatkotutkimusten tarpeen) ja yhdessä päätämme jatkon.
Kun oma asenne on kohdallaan, niin useammat "puolijumalatkin" osaa käyttäytyä. Kovapäisempiä joutuu "kouluttamaan" latelemalla pätkiä potilaan oikeuksista ja kaikkeein kovapäisempiä jälkikäteen potilasmuistutuksilla yms. (potilasmuistusten kirjallisten vastineiden tekeminen ja asioiden selittäminen esimiehelle on lääkäreistä ilmeisen hikoiluttavaa, kossa ihmeesti käytös korjaantuu tuollaisen jälkeen).
Ja se vielä täytyy sanoa, että n lääkäreiden joukossa todellisia helmiäkin. Osaavia, tarkkoja ja potilaan parasta ajattelevia.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:49"]
Viime lääkärireissulla lääkäri ei vaivautunut ajoissa töihin ja ajat tunnin myöhässä. Hoitaja soitteli perään ja kun vihdoin tuli töihin, ei edes pahoitellut potilasjonolle myöhästymistään ja hoitsutkaan ei sanoneet mitään. Eikö lääkäreille uskalleta sanoa, että myöhässä ei töihin tulla? Niin ylimielistä, olisi sanonut edes vastaanottoajalla et sori kun olin myöhässä. Odotustilassa pari muuta alkoi soittelemaan omiin työpaikkoihin, että myöhästyvät kun lääkärikin myöhästyi.
[/quote]
Miksi sinä et sanonut, miksi et ottanut yhteyttä lääkärin esimieheen? Minä olisin kyllä tehnyt niin ja jos lääkäri ei ole minua kuunnellut, olen koventanut ääntä, aina on tehonnut! Toki aina ensin yritän hyvällä, eli normaali käytös, mutta jos lääkäri ei kuuntele/ota "tosissaan" vaadin selityksen!
En usko, että lääkärit kuvittelevat olevansa jumalia, vaan että monet potilaat vaativat sitä lääkärieltä, kun eivät saa mieleistään hoitoa.
Kukaan lääkäri ei pidä itseään jumalana. Sen tietää varmasti jokainen täällä, vaikka muuta väittää. Olette varmaan kuulleet termistä inhimillisyys? Vituttaa tollaset valittajat, kun ei heti itselleen palvelu pelaa 100% lääkärillä asioidessa. Olkaa tyytyväisiä että teitä edes yritetään tutkia, hoitaa ja auttaa.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 11:12"]
Kukaan lääkäri ei pidä itseään jumalana. Sen tietää varmasti jokainen täällä, vaikka muuta väittää. Olette varmaan kuulleet termistä inhimillisyys? Vituttaa tollaset valittajat, kun ei heti itselleen palvelu pelaa 100% lääkärillä asioidessa. Olkaa tyytyväisiä että teitä edes yritetään tutkia, hoitaa ja auttaa.
[/quote]
Sairas ja huolestunut ihminen ei aina jaksa olla. Lääkärille MAKSETAAN siitä hoiodosta, ei he mitään enkeleitä ole vaan TEKEE TYÖTÄÄN.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 11:12"]
Kukaan lääkäri ei pidä itseään jumalana. Sen tietää varmasti jokainen täällä, vaikka muuta väittää. Olette varmaan kuulleet termistä inhimillisyys? Vituttaa tollaset valittajat, kun ei heti itselleen palvelu pelaa 100% lääkärillä asioidessa. Olkaa tyytyväisiä että teitä edes yritetään tutkia, hoitaa ja auttaa.
[/quote]
Sairas ja huolestunut ihminen ei aina jaksa olla. Lääkärille MAKSETAAN siitä hoiodosta, ei he mitään enkeleitä ole vaan TEKEE TYÖTÄÄN.
[/quote]
Ja maksetaan vielä todella hyvin! Potilas on ASIAKAS, ja SAIRAS!
Lääkäreillä työ on kuin palomiehillä, jotka joutuvat aina joskus pelastamaan kissoja puista. Sitten kun saavat pelastettua ja vaara on ohi, kissa raapii hyppiessään kauemmas.
Ekaks: kyllä ne monesti kuvittelee olevansa...
Ja toiseks: ei niille nyt niin hyvin makseta
(Kolmanneksi: oma mies on lääkäri)
Voisikohan potilaan asenteella olla vaikutusta siihen, millaista kohtelua saa lääkäriltä? Olen asioinut pääsääntöisesti yksityislääkärillä, mutta vakavien sairauksieni (jollaisia ei yksityisellä voida edes hoitaa) vuoksi myös julkisella. Aina olen saanut hyvää palvelua. Toki olen törmännyt myös osaamattomiin nuoriin lääkäreihin, mutta jos sairauteni on ollut sellainen, jollaista potilasta keskiverto terveyskeskuslääkäri ei kohtaa kertaakaan koko uransa aikana eikä kenties opiskeluaikanakaan edes ruumiinavauksessa, niin en minä nyt oletakaan lääkärin heti tajuavan, mistä on kyse. Hengissä kuitenkin olen, vaikka jopa lääkärit myöntävät sen olevan ihme. Ja olen hengissä nimenomaan lääkärin, en jumalan ansiosta. Voisin jopa sanoa, että mulle henkilökohtaisesti lääkärit ovat jumalaakin ylempänä :)
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 11:19"]
Lääkäreillä työ on kuin palomiehillä, jotka joutuvat aina joskus pelastamaan kissoja puista. Sitten kun saavat pelastettua ja vaara on ohi, kissa raapii hyppiessään kauemmas.
[/quote]
Toivottavasti et ole itse lääkäri.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 09:54"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 09:28"]
Veljeni opiskelee laakariksi, ja hanella on kylla noussut ruumiinnesteet paakoppaan! On selittanyt kesatoistaan mista tulee saamaan ainakin kuusi tonnia kateen (joskus parin vuoden paasta siis, tietysti) ja tuhlaa noita ansaitsemattomia rahoja jo etukateen! Han muutti kalliiseen kaksioon yksin, ja kampasta loytyy kaikki uusin videotekniikka ja vimpaimet ja tilaukset minne lie palveluihin kuten netflix, yms.
[/quote]
Kuulostaa, että veljesi (pitäisikö olla lainausmerkeissä?) kompleksit ovatkin sinun kateuskompleksi.
[/quote]
Minun kateuskompleksini? Ei, en ole kateellinen veljelleni jonka ajatusmaailma on mennyt aika vinksalleen ja jonka mielesta hanella, Suurella Laakarilla, on oikeus kayttaytya kuin sika ja maailman sulttaani, ihan vain opinto-ohjelmansa puolesta.
Perheeni tuputti minullekin laakista, mutta pidin paani ja lahdin kutsumuksen mukaan teknilliselle alalle. Paivaakaan en ole katunut valintaani! Laaketiede ei kiinnosta minua alana, kai muuten olisin pyrkinyt sinne :) Veljeni saattaa saada korkeammat keskiansiot kuin mina, mutta yllamainitulla kulutuselemantavalla ei siita paljoa kateen jaa. Omakin alani tulee olemaan ihan hyvapalkkainen, mutta asia ei ole kiinnostanut minua sen vertaa etta olisin edes katsellut tulotason nykyisessa kotimaassani. Veljeni on laskenut kaikki kesatyorahansa ja paivystyksensa jo sentilleen etukateen.
Selventiko? Veljessani ei arsyta hanen koulutusvalintansa, vaan hanen todella elitistinen maailmankuvansa, raha mina raha mina raha raha raha! Mielestani jokaisen pitaisi ansaita natsansa ennen kuin niilla rehvastelee.
Työskentelen lääkäreiden kanssa ja joskus korkeammin koulutettuna tulee välillä pyöriteltyä silmiä varsinkin näiden juuri valmistuneiden kanssa. Mutta vanhemmiten alkavat (toivottavasti) olemaan lepposempia...
On ihan mukavia ihmisiä lääkäreina ja sitten täydellisiä paskiaisia lääkäreinä. Tältä väliltä varmaan myös.
Tiedän yhden sadistisen ihmisen jolla aivan selvästi on joku sellainen fantasia, että saisi olla se jota kaikki palvoo ja kunnioittaa. Itse kuvittelee olevansa mukava ihminen, mutta on sitä vain niille jotka mielistelevät ja pokkuroivat. Hän on myös hyvin lapsellinen ihminen kaiken sen mukamas näppärän viisastelun takana.
Olen kuitenkin itse potilaana kohdannut mukavia lääkäreitä. Onhan se aina muistettava, että ihmisiä he vain ovat.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 10:22"]
Osa luulee, osa ei. Ainahan tällainen vaara on olemassa ammatissa, jossa on niin paljon valtaa. Minulla on itse asiassa pieni (no, ei niin pienikään) lääkärifetissi, ja kyllä tämä jumalkompleksi on osa sitä. Tykkään muutenkin olla dominoitavana.
Anteeksi nyt ap, tämä on vähän offtopic. Ajattelin kuitenkin mainita, ettei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. En pidä nössölääkäreistä. (En tarkoita, että minulla olisi mitään ikinä sattunut lääkärin kanssa, mutta kyllähän miesgynellä käynti on kiihottava kokemus. Edellinen huomasi sen, ja kun totesin hiukan hengästyneesti, että näinkö nopeasti tämä tutkimus on ohi, sanoi gyne hymyillen: "No en minä sitä osaa pitkittääkään." Tositarina!)
Harmi, että olen niin perusterve, koska harvoin on käyntiä (mies)lääkärillä.
Olen ehkä vähän outo, mutta kicksinsä kullakin.
[/quote]
O__o
ap