Lue keskustelun säännöt.
Ihmettelisittekö isää, joka lähtisi viikon lomamatkalle (ilman perhettä)
11.05.2012 |
kun vauva on 9 kk?
Luin Annasta Hannah Norrenan haastattelun, jossa hän kertoo tehneensä tuon ja sanoo samaan syssyyn, että jos isä tekisi saman, niin sitä ei ihmeteltäisi samalla lailla.
No mun täytyy kyllä myöntää, että ihmettelisin sitä ihan samalla lailla.
(Sinänsä mulle ihan sama, mitä muut ihmiset tekee, mutta tuossa tilanteessa ajattelisin kyllää, että itse en pysytyisi. Oli kumpi tahansa - isä tai äiti - kyseessä.)
Kommentit (63)
mutta myönnettäköön, että enemmän ihmettelisin äitiä kuin isää. Koska jos äiti on ollut kotona nuo 9kk, niin suurella todennäköisyydellä viikon ero hänestä on vauvalle suuri järkytys. 9kk on vielä pahin eroahdistusikä. Jos isä on käynyt töissä päivät, niin hän ei vaan ole vauvalle tuossa vaiheessa yhtä tärkeä kuin äiti.
Mutta ei kyllä isänkään pitäisi mielestäni olla vauvastaan erossa viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
omat lapset 3 ja 5 eikä tulisi mielenkään, että hukkaisin viikon vähistä lomista heistä erossa. Vauva-aikana vielä vähemmän.
Perheet tekee ratkaisunsa itse, mutta itse ihmettelisin tuota ratkaisua.
mutta myönnettäköön, että enemmän ihmettelisin äitiä kuin isää. Koska jos äiti on ollut kotona nuo 9kk, niin suurella todennäköisyydellä viikon ero hänestä on vauvalle suuri järkytys. 9kk on vielä pahin eroahdistusikä. Jos isä on käynyt töissä päivät, niin hän ei vaan ole vauvalle tuossa vaiheessa yhtä tärkeä kuin äiti. Mutta ei kyllä isänkään pitäisi mielestäni olla vauvastaan erossa viikkoa.
meillä töiden hoitaminen miehellä hankalaksi, kun on kolme lasta ja mies on joka viikko jossain päin maailmaa työreissulla. Ilmeisesti on kotona ollessaan osannut tehdä jotain oikein ku on läheinen lasten kanssa. Voihan sitä olla kotonakin poissaoleva tms ja toisaalta olla poissa vaikka joka viikko ja silti side lapsiin syntyy. Vai mitä?
Nykyideologian mukaan on tosiaan niin, että isä on puoliksi vastuussa lapsistaan ja nykyisät ovatkin hoivaavia ja osallistuvia ja se tekeekin isästä lapsen tasavertaisen huoltajan siinä missä äitikin.
Ja voidaan puhua jopa, että rikotaan ihmisen perusoikeuksia, kun yhteiskunta kehottaa olla olematta isä lapselleen, kun äiti ei irrottaudu lapsestaan, ennenkun lapsi on kouluiässä.
että ihmettelisin molempia, mutta enemmän äitiä. Me todella ollaan mieheni kanssa tasaveroisia vanhempia, molemmat oltiin hoitovapaalla reilu vuosi per lapsi ja tasaveroisesti hoidetaan nyt vähän isompiakin lapsia, jotka jo tarhassa.
Mutta minusta nykytiedon valossa voi olla lapselle vahingollista, jos alle vuoden ikäinen, jota äiti on hoitanut kotona, joutuu yhtäkkiä viikoksi eroon äidistä, vaikka sitten olisikin isän hoivassa.
Tämä ei tarkoita lainkaan sitä, että olisin kasvanut kiinni lapsiini kouluikään saakka. Päinvastoin, minulla on oma, paljon aikaa vievä harrastus ja olen lasten synnyttyä matkustellut kaverien kanssa ja mieheni kanssa kahdestaan, lasten kasvaessa yhä piteneviä matkoja, sillä olemme hoitoverkoston suhteen onnekkaita. En kuitenkaan ole esim. ollut alle vuoden ikäisestä yötäkään erossa, enkä alle 3-vuotiaastakaan viikkoa (max on tainnut olla 4 yötä), ja teimme miehen kanssa hoitovapaa"vaihdot" niin, että olimme kuukauden yhtä aikaa kotona ennen kuin isä jäi kotiin. Ja oli siis molemmista tosiaan kotona yli vuoden.
Pointtini oli siis, että se, että haluaa pitää huolta vauvan ja taaperon mielen ja tunne-elämän kehittymisestä mm. niin, että vauva ei joudu kokemaan viikon eroa tutuimmasta hoitajastaan, ei tarkoita sitä, että isää ei pidettäisi tasaveroisena vanhempana.
Nykyideologian mukaan on tosiaan niin, että isä on puoliksi vastuussa lapsistaan ja nykyisät ovatkin hoivaavia ja osallistuvia ja se tekeekin isästä lapsen tasavertaisen huoltajan siinä missä äitikin.
Ja voidaan puhua jopa, että rikotaan ihmisen perusoikeuksia, kun yhteiskunta kehottaa olla olematta isä lapselleen, kun äiti ei irrottaudu lapsestaan, ennenkun lapsi on kouluiässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin meillä molemmat ovat tasapuolisesti hoitaneet lapsia aina.
Ja ei kummallekaan olisi tullut mieleenkään lähteä yksin viikoksi lomamatkalle. Huom, LOMAmatkalle.
En tiedä olisiko asia ollut eri, jos olisin sairastunut synnytyksen jälkeiseen masennukseen niinkuin esimerkiksi Hannah Norrena oli, mutta noin yleisesti.
Mun pointtini olikin juuri tämä, että on vanhanaikaista ajatella, että juuri äidin lomamatkaa ihmetellään. Kyllä minä tosiaan ihmettelisin ihan samalla tavalla sitä isänkin lomamatkaa, jos vauva on 9 kk. AP.
mulla on läheisempää kokemusta vain omasta miehestäni, joka tosiaan jätti pitemmät työreissut väliin vauvavuosina, koska ei halunnut olla erossa niin pienistä lapsista. Sen takia mulla voi olla vähän romanttinen näkemys tästä.
(myönnän, että jos miehen tai mun työ olisi sellainen, että matkustamista ei kerta kaikkiaan voisi välttää, niin ajattelisin varmaan toisin).
mutta myönnettäköön, että enemmän ihmettelisin äitiä kuin isää. Koska jos äiti on ollut kotona nuo 9kk, niin suurella todennäköisyydellä viikon ero hänestä on vauvalle suuri järkytys. 9kk on vielä pahin eroahdistusikä. Jos isä on käynyt töissä päivät, niin hän ei vaan ole vauvalle tuossa vaiheessa yhtä tärkeä kuin äiti. Mutta ei kyllä isänkään pitäisi mielestäni olla vauvastaan erossa viikkoa.
meillä töiden hoitaminen miehellä hankalaksi, kun on kolme lasta ja mies on joka viikko jossain päin maailmaa työreissulla. Ilmeisesti on kotona ollessaan osannut tehdä jotain oikein ku on läheinen lasten kanssa. Voihan sitä olla kotonakin poissaoleva tms ja toisaalta olla poissa vaikka joka viikko ja silti side lapsiin syntyy. Vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että meillä vauvan isi ei kyllä mene yksin viikoksi lomamatkalle...työmatkat riittää.
Eli tämä mami ja vauva lähtee myös lomalle mukaan ja ISO PISTE ;)En jää kyllä kotiin yksin vauvan kanssa "homehtumaan" :)
mulla on läheisempää kokemusta vain omasta miehestäni, joka tosiaan jätti pitemmät työreissut väliin vauvavuosina, koska ei halunnut olla erossa niin pienistä lapsista. Sen takia mulla voi olla vähän romanttinen näkemys tästä. (myönnän, että jos miehen tai mun työ olisi sellainen, että matkustamista ei kerta kaikkiaan voisi välttää, niin ajattelisin varmaan toisin).
mutta myönnettäköön, että enemmän ihmettelisin äitiä kuin isää. Koska jos äiti on ollut kotona nuo 9kk, niin suurella todennäköisyydellä viikon ero hänestä on vauvalle suuri järkytys. 9kk on vielä pahin eroahdistusikä. Jos isä on käynyt töissä päivät, niin hän ei vaan ole vauvalle tuossa vaiheessa yhtä tärkeä kuin äiti. Mutta ei kyllä isänkään pitäisi mielestäni olla vauvastaan erossa viikkoa.
meillä töiden hoitaminen miehellä hankalaksi, kun on kolme lasta ja mies on joka viikko jossain päin maailmaa työreissulla. Ilmeisesti on kotona ollessaan osannut tehdä jotain oikein ku on läheinen lasten kanssa. Voihan sitä olla kotonakin poissaoleva tms ja toisaalta olla poissa vaikka joka viikko ja silti side lapsiin syntyy. Vai mitä?
noista reissuista kieltäytyä, toki se joistakin kieltäytyy, mutta joihinkin on vaan pakko mennä eikä se reissaaminen miehelle mitään herkkua ole. Näillä mennään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on epäreilua vauva- tai pikkulapsiperhettä kohtaan, että toinen vanhemmista lähtee itsekseen hurvittelemaan viikoksi.
Sitten kun lapset ovat isompia, voi äiti tai isä joskus mennä matkalle yksinkin, mikäli matkustusoikeus koskee molempia puolisoita eikä vain jompaa kumpaa! Omassa perheessäni kokisin tuon kyllä epäreiluksi vieläkin, koska ylimääräistä rahaa ei juuri ole, ja minusta se mitä on pitää käyttää koko perheen hyödyksi ja iloksi.
Minusta on epäreilua vauva- tai pikkulapsiperhettä kohtaan, että toinen vanhemmista lähtee itsekseen hurvittelemaan viikoksi. Sitten kun lapset ovat isompia, voi äiti tai isä joskus mennä matkalle yksinkin, mikäli matkustusoikeus koskee molempia puolisoita eikä vain jompaa kumpaa! Omassa perheessäni kokisin tuon kyllä epäreiluksi vieläkin, koska ylimääräistä rahaa ei juuri ole, ja minusta se mitä on pitää käyttää koko perheen hyödyksi ja iloksi.
saa samanlaisen mahdollisuuden. En ymmärrä miten se perhe kärsii jos vain toinen vanhemmista paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lomamatkalla veljensä kanssa kun meidän esikoinen oli vuoden.
Raskasta se oli, mutta nopsaan meni. Apuja en saanut yhtään, sitten kun mies palasi, anoppi soitti, että voi hoitaa esikoistamme..että näin. Nyt 2 lapsen kanssa en yksin jäisi, koska mitään apua en saisi.
Ihmisen lapsi on aika vaativa hoivattava. Pienen lapsen kannalta vuorokaudenkin ero tutusta pääasiallisesta hoitajasta voi olla traumaattinen, luottamusta rikkova kokemus. Meillä ei kumpikaan vanhemmista olisi lähtenyt viikon lomamatkalle lasten vauva-aikoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen lapsi on aika vaativa hoivattava. Pienen lapsen kannalta vuorokaudenkin ero tutusta pääasiallisesta hoitajasta voi olla traumaattinen, luottamusta rikkova kokemus. Meillä ei kumpikaan vanhemmista olisi lähtenyt viikon lomamatkalle lasten vauva-aikoina.
vauva ei saa traumoja, mutta jos se menee lomalle, niin heti meillä on moniongelmainen lapsi? hih
Ydinperheen muurien sisään vangitseminen on kasvatusmallina historiallinen poikkeus, suurin osa ihmiskuntaa kasvaa, kuitenkin aikuisuuteen osana yhteisöä, ei sidottuna vankilaan äidin tai isän tärkeydentunteen välikappaleena.
isää, mutta äitiä ihmettelisin. En osaa perustella miksi, ehkä siksi kun tiedän kuinka tuon ikäinen on vielä kiinni äidissä, mutta ei välttämättä isässä, kun isät käy yleinsä työssä ja äiti hoitaa kotona.
lomamatkalla veljensä kanssa kun meidän esikoinen oli vuoden. Raskasta se oli, mutta nopsaan meni. Apuja en saanut yhtään, sitten kun mies palasi, anoppi soitti, että voi hoitaa esikoistamme..että näin. Nyt 2 lapsen kanssa en yksin jäisi, koska mitään apua en saisi.
mites meinaat sitte pärjätä jos mies vaikka joutuu sairaalaan tai jäät leskeksi?
t. kolmen pienen äiti jonka mies käy kerran vuodessa viikon reissun ulkomailla yksin.
Ihmettelin alle 12-vuotiaan vahempaa, joka lomailee ilman perhettä viikon. Useimmilla ihmisillä on niin vähän lomaa ja niin vähän yhteistä vapaa-aikaa, että kokonaisen viikon käyttäminen omaksi iloksi on minusta itsekästä. Jossain tilanteissa se voi tietysti olla hyvä asia perheen hyvinvoinnin kannalta.
Mielestäni 3-4 päivää on sopivasti omaa aikaa. Ja ainakin meidän 3- ja 6-vuotiaat kaipasivat kovasti isää 4 päiväntyö/lomareissun aikana.
oli kyseessä sitten isä tai äiti.
Meillä mies on kotihiiri, minä tykkään myös reissata. Joten olen ollut ns lomalla ilman perhettä x useita, mies on hoitanut kodin ja lapset.
SIlti minä olen päävastuussa arjen rullaamisesta, ja nytkin ns kotiäitinä... vkl:t töissä ;)
Että jos vaikka olisi jossain maapallon toisella puolella ja vauvani toisella puolella. Mulla oli ainkain vauva-aikana tarve olla lapsen kanssa. Toki siis pieniä irtautumisia oli (joku ravintolailta tai viikonloppu), mutta viikoksi lomalle toiselle puolelle maapalloa olisi tuntunut mahdottomalta ajatukselta. Siis minusta. Ehkä nykyiset pienten vauvojen äidit ajattelevat asioista eri tavalla. Omani ovat kuitenkin jo koululaisia. ap.