Vatt:n uudella ylijohtajalla naseva mielipide kotihoidontuesta

ovat nämä tapaukset joissa palataan töihin melkein heti vanhempainvapaan päätyttyä ja sitten ollaan töistä pois enemmän kuin paikan päällä. Milloin lapsi sairastaa, on neuvolakäynti, lapsen hammaslääkäri, puheterapia ja toimintaterapia vielä siihen päälle, näitä on nähty niin paljon vuosien varrella ja etenkin työpaikoissa joissa on säädellyt työntekijämäärät ja sijaisten saaminen kiven alla niin soppa on valmis.

Tänään Hesarissa:

"Kaikista meistä on kivaa olla kotona, mutta pitääkö tätä ihanaa velttoilua rahoittaa veronmaksajien rahoilla niinkin kauan kuin kolme vuotta?"

No, mammat, mitäs mieltä?

Jutussa kyse siitä kuinka saada suomalaiset töihin.

6-kuista vauvaani, ekaluokkalaista, kahta teiniä, kahta koiraa, ok-talon sisä- ja ulkohommia, ruoanlaittoa, tiskejä, pyykkejä... : )

Väitän, että hän pääsee työssään helpommalla ja velttoilee sata kertaa enemmän kuin minä täällä kotona. Ja minäkin pääsen työpaikalla helpommalla..

Vaikka no, en ole edes kotiäiti.. joudun palaamaan töihin heti äitiysloman loputtua, koska ei sillä kotihoidontuella elä. Sehän on todellinen vaihtoehto vain pieni- ja suurituloisille.

kyllä kotihoidon tuella eläminen on todellinen vaihtoehto ihan kaikille, myös meille keskituloisille. Kaikkihan on vaan kiinni siitä miten paljon velkaa ja omaisuutta on ympärilleen haalinut.

Kun palkasta menee veroja 30 000 €/v, tuntuu vain kohtuulliselta saada jotakin takaisin päin esim. Kotihoidontuen muodossa.

Jotka kykenemättömiä pitämään kokonaisvaltaista huolta lapsistaan. Pari tuntia illassa riittää kasvatukseen. Pienet lapset, pienet tarpeet. Jep jep.

Mutta mielestäni todellinen ongelma on se, että nykyään töissä joko ollaan tai ei olla. Systeemiä pitäisi kehittää enemmän siihen päin, että hoitovapaan aikana voisi työskennellä osa-aikaisesti. Siitä olisi enemmän hyötyä.



Esim.itse käyn tekemässä muutaman tunnin viikossa töitä ja mies hoitaa sillä aikaa lapsia. Saan työstä palkkaa, maksan siitä veroja, mielenterveydelle tekee hyvää tehdä välillä jotain "oikeaa"töitä, töissä sosiaalinen verkosto vahvistuu ja lapset saavat viettää laatuaikaa isänsä kanssa.



Muttä huomasinpa taas, että työnteko ei kannata. Äitiyslomalla kertynyt vuosilomakorvaus maksettiinkin tehtyjen työtuntien mukaan eli hävisin noin kolminkertaisen summan verrattuna siihen, että makaisin perse homeessa kotona koko hoitovapaan. Eläköön Systeemi!

Ihmettelen noita Vartiaisen komppaajia, taitavat olla niitä vanhoja kääkkiä, jotka eivät aikoinaan saaneet Kotihoidontukukea ja kadehtivat nykyisiä kotiäitejä.



Mikäli kommentoijina ovat työssäkäyvät niin mitä helvettiä te työajalla netissä röhkitte? Kun minä olen työssä, tietokoneen ääressä, en koskaan, ikinä surfaa netissä. Laskutkin maksoin vasta työajan jälkeen kun ei ollut kotona vielä tietokonetta. On nykyajan työtekijöillä, vakinaisilla inakin, turhaa luppoaikaa. Heille lisää työtehtäviä kun on niin helppoa tuo työnteko. Harjoittelijoitako juoksutatte sen sijaan.

Kummallista, että ei puutu siihen, että moni 50v mies on 500 päivää kotona ansiosidonnaisella eli saa kivasti 4-5 kertaisesti sen mitä kotihoidontuella lapsia hoitava saa. Miksi miehille lusmuilu on sallittu?

Ja ansiosidonnaista ei varmaan naisille makseta? Onneksi olkoon, ehkä historian surkein sukupuolikysymyksestä vinkuminen...

Kummallista, että ei puutu siihen, että moni 50v mies on 500 päivää kotona ansiosidonnaisella eli saa kivasti 4-5 kertaisesti sen mitä kotihoidontuella lapsia hoitava saa. Miksi miehille lusmuilu on sallittu?

Ja ansiosidonnaista ei varmaan naisille makseta? Onneksi olkoon, ehkä historian surkein sukupuolikysymyksestä vinkuminen...

kotihoidontuen varassa lapsiaan hoitavat äidit, ei ansiosidonnaista saavat työttömät.

Jos taas työttömät otetaan puheenaiheeksi, niin kyllähän miehet suurempia ansiosidonnaisia päivärahoja saavat, onhan heillä ollut paremmat palkatkin kuin naisilla.

Jos tämä Vatt:n tyyppi haluaisi ehdottaa jotakin oikein radikaalia, ehdottaisi hän ansiosidonnaisille matalahkoa kattoa, tai lähtisi kritisoimaan ansiosidonnaista päivärahaa yleensäkin.

Nyt hän käy niiden kimppuun, joilla jo valmiiksi on kaikista heikoimmat tulot.

Kumma kun noille sijoitusasuntojen omistajille ei pistetä uutta veroa. Niillähän niitä ylimääräisä rahoja on ja asuntoja yli oman tarpeen.



Rikkaat ja yläluokka ne vaan rikastuu, muut kärsii.

Ymmärrän, että on etsittävä keinoja kansantalouden ylläpitoon ja huoltosuhteen parantamiseen, ja kh-tuen lyhentäminen on toki siihen yksi vaihtoehto.



Minusta kuitenkin kh-tuki on yksi niistä menoeristä, mihin pitäisi tuhlata, koska se lisää hyvinvointia ja onnellisuutta, joiden kuitenkin pitäisi olla se ultimate goal yhteiskunnassa.



Lisäksi on epäselvää, kuinka kannattavaa kansantaloudellisesti olisi lyhentää kh-tukea ja lisätä sitten päivähoitoresursseja (varsinkin kun nyt on paljon puhuttu siitä, että pk-ryhmiä pitäisi pienentää ja omahoitajatoimintaa kehittää = maksaa).



Mutta pitäisi edistää sitä, että vanhemmat oikeasti jakaisivat kotonaoloajan, eikä taloudelliset menetykset kaatuisi äitien ja äitien työnantajien harteille. Eli 6+6+6 tai 5+5+5 malli käyttöön tai muita toimia, jotka edistävät isien jäämistä kotiin.

kyllä kotihoidon tuella eläminen on todellinen vaihtoehto ihan kaikille, myös meille keskituloisille. Kaikkihan on vaan kiinni siitä miten paljon velkaa ja omaisuutta on ympärilleen haalinut.

Aika tiukoille kyllä vetää eläminen pelkällä kotihoidontuella. Ja helvetin halpaa yhteiskunnalle, jos jään äitiysloman jälkeen loisimaan kotiin.

Taloudessa ei ole toista aikuista eli koko perheen elatus tulisi yhteiskunnalta. Minimielarit (kunta maksaa), kotihoidontuki, lapsilisä, asumistuki ja Helsinki-lisä. Siinäpä ne sitten huimat tulot olisivatkin. Kyllähän tuolla nyt eläisi mutta sotii aika pahasti mun ajatusmaailmaa vastaan, että todellakin olisin vain mitätön loinen. Siksipä lapsi menee päiväkotiin täytettyään vuoden. Sen verran nyt kuitenkin aion olla kotona etten heti 9-kuisena vie häntä hoitoon.

Kannatan kotihoidon tuen lopettamista siihen kun lapsi täyttää 2 vuotta. Sen sijaan osa-aikatyöstä tulisi tehdä realistinen vaihtoehto kaikille pienten lasten vanhemmille. Ja virikehoidosta tulisi maksaa todellisten kustannusten mukaan.

mutta tuttvapiirissäni on monia keskituloisia jotka haalivat itselleen omaisuutta (velaksi) kaikki mulle heti nyt tyyliin ja sitten meuhkataan kun eihän kotihoidontuelle voi jäädä kun on iso (velkainen) omakotitalo, kaksi autoa, kesämökki je vene, niin, valintoja valintoja..

Kumpikin oltiin töissä ja lapset hoidettiin kotona ja saatiin kotihoidontuki, missä maksettiin sitä asuntolainaa.



Kun kotihoidontuki loppui, sanoi mies itsensä irti ja sai ansiosidonnaista ja hoisi siten lapset kotona.

Tämän jälkeen vasta lähti uudelleen töihin. Lapsista lähtikin osa kouluun ja päiväkotiin ja minä sitten aloitin tämän 2 viikkoa ls-päivillä ja 2 viikkoa töissä.



Kotona ei velttoiltu ja kotihoidontuet saatiin. Tai mies velttoili pari vuotta kotona, mutta ansiosidonnaisella.



Kellä ihmeellä on varaa olla kotona pari vuotta pelkän kotihoidontuen varassa?

mutta 1,5 vuotias sekä 3v kaksoset ei anna paljon aikaa velttoiluun, tällä hetkellä vietän "lakisääteistä" taukoani kun pienin nukkuu ja isommatkin on "päivälevolla", syön tässä samalla ja kohta poistun sitten lasten kanssa velttoilemaan ja laittamaan pyykkejä kaappiin. Mukavaa velttoilu ja laiskottelupäivää teille muillekin jotka lapsia kotona hoidatte! =)

kun mietitte elämäänne, kumpaa katuisitte enemmän, sitä että lähdit töihin kun lapset oli vielä pieniä vai sitä että tuli velttoiltua kotona liian kauan pienten lasten kanssa?

kun mietitte elämäänne, kumpaa katuisitte enemmän, sitä että lähdit töihin kun lapset oli vielä pieniä vai sitä että tuli velttoiltua kotona liian kauan pienten lasten kanssa?

esim. eläkejärjestelmästä joka siihen aikaan vallitsee. Jos esim. olisin velttoillut kotna vaikka sen 9 (lapset kätevästi kolmen vuoden välein) vuotta ja saisin niin helvetin pientä eläkettä ettei sillä tulisi toimeen, niin kyllä mua varmaan kaduttaisi se velttoilukin.

Tuskin toisaalta koskaan tulen katumaan sitä, että olen ollut esikoisen ja keskimmäisen kanssa kotona yhteensä 3 vuotta ja sitten kuopuksen kanssa n. 2 vuotta.

Että sellainen kultainen keskitie...eihän tässä kotihoidontukijärjestelmää olla poistamassa vaan kyseenalaistamassa se, onko se sopivan pituinen.

Itse tervehtisin ilolla pontevampia toimia jakaa näitä perhevapaita perheen sisällä ja erilaisia mahdollisuuksia lyhennettyyn työpäivään. Osittainen hoitovapaa on esim. tosi hieno juttu, mutta ihan pienten kanssa voisi olla joku vieläkin joustavampi malli.