Kuvittelenko vain, vai onko niin, että yhden lapsen vanhemmilla ei ole minkäänlaista hajua
siitä kuinka rankkaa lasten hoito on.
MInusta tuntuu, että esikoisen kanssa kaikki sujui helpommin. Nyt kun meille on tullut toinen lapsi, minusta tuntuu, että olen ihan uuvuksissa :(
Huh, voin kuvitella kuinka rankkaa 3 lapsen vanhemmilla on!
Kommentit (26)
usko pois. Siinä se kolmas on niin isompi jo et ennemmin selvittelee nuita kahen riitoja :D
Kun lapsia on kaksi, ne leikkivät keskenään ja äiti saa olla rauhassa! Toisen lapsen syntymä helpotti elämää todella paljon, kun vauva-ajasta päästiin yli.
onneksi!
t yhden lapsen äiti
Ja miks pitäs ollakaan? Elämä on ihanaa kun on 1 lapsi, eipä tarvi häntä kirota ja haukkua niin kuin useamman äidit tekee :)
Jos sattuu saamaan esikoisekseen tosi hankalahoitoisen vauvan, niin ihan taatusti tietää jo silloin
siitä kuinka rankkaa lasten hoito on.
MInusta tuntuu, että esikoisen kanssa kaikki sujui helpommin. Nyt kun meille on tullut toinen lapsi, minusta tuntuu, että olen ihan uuvuksissa :(
Huh, voin kuvitella kuinka rankkaa 3 lapsen vanhemmilla on!
Se riippuu täysin lapsesta.
Mun mielestä yhden lapsen kanssa oli aivan kamalaa kunnes se täytti kuusi. Samoihin aikoihin syntyi myös kuopus, joka on ollut ihan lunki ja iloinen, perustyytyväinen ja stabiili tapaus. Se menee melkein vasemmalla kädellä tuossa ohessa.
usko pois. Siinä se kolmas on niin isompi jo et ennemmin selvittelee nuita kahen riitoja :D
että rankinta on, kun on kaksi pientä lasta.
Kun lapsia on kaksi, ne leikkivät keskenään ja äiti saa olla rauhassa! Toisen lapsen syntymä helpotti elämää todella paljon, kun vauva-ajasta päästiin yli.
Lapsi osaa leikkiä yksinkin, ei sitä tarvi leikittää. T.6
ymmärtää miten rankkaa voikaan olla useamman kuin yhden kanssa.
Miksi ihmiset eivät voi huolehtia ehkäisystään?
lastenhoidon rankkuuden aika konkreettisesti. Jo raskausajasta pari kuukautta kului sairaalassa tarkkailussa, mistä monellakaan monenkaan lapsen äidillä ei ole mitään kokemusta.
Joillakin on rankkaa, joillakin ei, jotkut menevät voimiensa äärirajoilla eikä siinä ole lapsiluvulla aina vaikutusta. Lapsiluvun lisäksi voi olla myös muita jaksamista syöviä asioita elämässä. Jaksamista kaikille äideille!
se on miten asioihin suhtautuu.
4 lasta ja rankkaa ei ole ollut.
kolmen temperamentiltaan helpon lapsen äidillä ei ole AAVISTUSTAKAAN millaista helvettiä elämä yhden koliikki- tai allergialapsen kanssa voi olla.
Kaikki on kuulkaas niin suhteellista. Ei me koskaan voida oikeasti tietää miten helppoa tai vaikeaa toisilla on. Ja miksi pitäisikään kilpailla siitä, kenellä on rankinta? Eiköhän elämä tasaa lopulta kuitenkin...
Pakkoko niitä muksuja on tehdä omien sietokykyjen äärirajoille ja sitten voivotella, ettei muilla ole mitään hajua lapsiperheen arjen rankkuudesta.. Ehkä kannattaa miettiä etukäteen, millä ikäerolla lapsia tekee ja montako, eikä valittaa kun maito on jo maassa.
Jollekin yksi lapsi on rankka, jollekin neljä ja toisella taas menee vaikka kymmenen ilman väsymystä.
kyllä hyvin sairaslapsi se ensimmäinen lapsi ja oli todella rankkaa aikaa. hyvin rankkaa. ole iloinen jos sinulla on 2 tervettä lasta. äläkä yleistä. ota niskasta itseäsi kiinni ja vaihda asenne positiiviseen =)
Vaikka osa lapsista on jopa melko vaativia.
kuin sen jälkeen kun sain tokan ja kolmannen lapsen - parin vuoden välein kaikki. Mikään muu perhetilanteessa ei muuttunut kuin lapsiluku, mutta arki helpottui. Oisko syynä ollut se, että lapset alkoivat "leikkiä" eli viihtyä keskenään, sittemmin myös oikeasti leikkiä, eikä joku ollut koko ajan lahkeessa roikkumassa.
Mulle toisen lapsen syntymä oli järkytys, koska esikoinen oli ollut helppo, ja kakkonen kaikkea muuta. Usein mietin vauva-aikana, että miten ihmeessä mä selviän järjissäni tän lapsen kanssa. Onneksi ajan myötä näyttää vähän helpottuvan.
Jos ensimmäinen lapsi olisi ollut tän toisen lapsen luonteella varustettu, niin meillä ei varmaan edes olis kahta lasta, ois ainokainen vienyt kaikki voimat.
minkälaista on elämä useamman lapsen kanssa. Miksi pitäisi olla? en myöskään tiedä minkälaista on yksinhuoltajilla, uusperheessä, työttömällä, vaikeasti vammaisella tai sokealla.
Lapsia on niin erilaisia. Oma lapsi on kohtuullisen helppo ja nyt kun sairaudetkin on saatu kuriin niin elämä hymyilee. Toisaalta se ainokainen saattaa olla hyvinkin hankala, esim adhd, oppimisvaikeuksissa oleva ja itsetuhoinen
ja miksi edes pitäis olla..mulla on yksi lapsi koska en halua saada selville miten rankkaa useamman lapsen kanssa on. maailmassa saattaa olla muutama muukin asia josta mulla ei ole hajua.
Mäkin oon ihan urpo.