Lue keskustelun säännöt.
Abortti- kokemuksia ja syitä päätökseen
05.03.2014 |
Hei!
Olen 35-vuotias kahden lapsen (6v ja 8v) äiti ja odotan kutsua lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen. Etsiessäni tietoa raskauden keskeytyksistä huomasin että kokemuksia asiasta on kirjoitettu vähän ja nekin kokemukset joita esim. lääkkeellisestä keskeytyksestä on ovat pitkälti johtuneet alkion kuolemasta, alkion/sikiön vammasta tai odottajan nuoresta iästä. Tilastojen valossa raskaudenkeskeytyksiä tehdään vuosittain maassamme reilu 10000 ja näistä yli 90% sosiaalisin perustein. Siksi halusinkin jakaa oman tarinani tähän asti ja herättää keskustelua aiheesta, joka ainakin itsestäni tuntuu vielä tabulta- onko se sitä?
Oma raskautemme sai alkunsa kolme viikkoa sitten. Olen lopettanut e-pillerit suvussamme ilmenneen tukostaipumuksen vuoksi ja mieheni on jonottanut jo vuoden vasektomiaan, hänellä ikää 42 vuotta. Olimme yhdynnässä jossa ensimmäistä kertaa suhteemme aikana kondomi hajosi kesken yhdynnän. Hain heti jälkiehkäisypillerin apteekista (jossa ei muuten haastateltu tai kerrottu muista ehkäisytavoista, vaikka käypä hoito suositus niin velvoittaa), mutta jälkiehkäisystä huolimatta siis raskauduin. Arvasin tulleeni raskaaksi raskausoireiden alettua ja positiivisen testin jälkeen varasin ajan yksityiseltä lääkäriäsemalta. Yksityinen gynekologi oli selvästi abortin vastainen enkä saanut häneltä sen kummempia neuvoja kuin tulla vastaanotolle uudestaan kolmen viikon päästä kun sikiön sydänäänet saa näkyviin?? Pettyneenä kokemuksesta varasin ajan toiselta gynekologilta joka ilmoitti osaamisalueeksen raskauden keskeytykset (tyhmänä en tätä tajunnut ensimmäisellä kerralla varmistaa). Toisella käynnillä sain asiallista palvelua. Kerroin että olemme mieheni kanssa tehneet päätöksen lapsiluvusta jo vuosi sitten kun hän hakeutui vasektomiajonoon ja että olimme käyttäneet kondomia sekä jälkiehkäisyä. Sain lähetteen lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen jonka toimitin gynekologian poliklinikalle ja josta nyt siis odotan kutsua itse toimenpiteeseen.
Kun tein positiivisen raskaustestin pohdimme toki mitä teemme tilanteessa. Yritimme ajatella kolmannen lapsen mahdollisuutta, mutta kaikki positiiviset asiat joita kolmannen lapsen saamisessa koin olivat niin pinnallisia, (äitiysloma ja raskaana olevan naisen vartalo isoine rintoineen) että totesin raskaudenkeskeytyksen olevan oikea vaihtoehto. Otin yhteyttä projektiin joka tukee aborttia harkitsevia ihmisiä ja olin erittäin yllättynyt kun saamani vastausviesti olikin lähtökohtaisesti abortinvastainen. Minua kehotettiin harkitsemaan raskauden jatkamista, koska saisin jäädä äitiyslomalle ja se helpottaisi vaikeaa työtilannettani. Hermostuin tästä totaalisesti sillä jos ainoa asia jonka vuoksi haluan lapsen synnyttää on se, että saan olla poissa töistä- eikö se ole syynä todella huono ja kestämätön? Äitiysvapaa loppuu aikanaan, mutta tämä "kortti vapauteen" on vastuullamme 18-vuotta. Jos koen työtilanteen niin ahdistavaksi että haluan jäädä vapaalle, vaihdan työpaikkaa en synnytä lasta.
Syitä jonka vuoksi en lapsia enää halua ovat: voimavarani - kärsin keskivaikeasta masennuksesta ja tahdon ohjata kaiken voimani olemassa olevien lapsieni hyväksi, terveys- kärsin selkävaivoista joita suuri vatsa pahentaa entisestään, vauva-aika- en kestä enää yhtään vatsakipuista itkuista vauvaa (meillä kuopus itki käytännössä koko ensimmäisen elinvuotensa). Uhmaikä- en jaksa enää yhtään taaperoa ja itkuraivokohtauksia vailla syytä (kyllä tiedän niiden kuuluvan lapsen kasvuun), ikämme- kun lapsi olisi 18 olisimme 53 ja 60-vuotiaita, kumpikaan meistä ei halua enää tuon ikäisenä olla vastuussa nuoren omaa paikkaansa hakevan elämästä. Ehkä olemme itsekkäitä mutta haluamme nauttia elämästä myös kahdestaan ja taata kahdelle lapsellemme kaiken mahdollisen hyvän niin henkisen kuin rahallisenkin jonka pystymme antamaan.
Odotan siis yhä kutsua klinikalle. Olen miettinyt kenelle voimme tästä päätöksestämme kertoa? Loukkaammeko läheisiämme jos kerromme keskeyttäneemme raskauden? Kuuluuko asiasta kertoa kenellekään vai onko asia häpeä josta tulee vaieta kun kyseessä ei ole teiniabortti vaan kahden vakaassa parisuhteessa olevan aikuisen ihmisen päätös?
Jos raskauden keskeytys on mahdollisuus tulisiko silti vakaassa parisuhteessa elävien aikuisten kestää "huolimattomuutensa" seuraukset?
Mitä ajatuksia asia sinussa herättää?
Kommentit (314)
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 22:42"][quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 22:34"]
65/66 jatkaa...
Se syyllisyys jäi todellakin kalvamaan. Ihan ekana abortin jälkeen katosi se "harha", että alkio on vain joku klöntti. Sen tajusi vain kristallin kirkkaasti, että veti vessanpötöstä yhden kokonaisen elämän. Sain tosiaan sen opiskelupaikan, mitä havittelinkin, mutten kyennyt iloitsemaan siitä, eikä elämälläni ollut enää muutenkaan mitään arvoa. Kysyin itseltäni: miksi kaikki tämä muka oli tärkeämpää, kuin sen elämä joka oli tulossa minun kauttani tähän maailmaan? Syyllisyys... Sitä en päässyt pakoon, vaikka asia välillä painuikin taka-alalle. Se vaikutti hyvin paljon elämässäni. Kerroit tuosta pariskunnasta, jossa nainen ei olisi halunnut saada lasta ja masentui. Minä koin ehkä saman, mutta sillä erotuksella, ettei minulla ollut sitä lasta, kun olin vetänyt sen vessanpöntöstä. Yritän vain sanoa, että ainakaan minulle abortti ei ollut mikään helppo ratkaisu. Suhteemme päättyi miehen kanssa eroon ja abortti oli minun puolelta tekijä, joka tuhosi suhteemme. Plaah. Sä olet päättänyt katsoa ton kortin ja mitä mä tässä näitä sulle löpisen. Voi olla, että se on sulle helpompi, mut jos olet vanhoillisesta suvusta niin näen senkin isona riskinä masennukseen... Paha sanoa, itse olen vanhoillisista taustoista... Paha sanoa oikein mitään, kun en sua tunne.
[/quote]olet hyvä ihminen. Ymmärrät tehneesi pahimman teon mitä voi tehdä, en voi käsittää että joillekkin se ei tunnu missään. Onhan lapsetkin vain metrin hukkapätkiä jos kokoa mietitään... Ihmiselämä se kuitenkin on alkiokin, ei siitä mihinkään pääse.
[/quote]
Mun mielestä se yleinen aborttikeskustelu liikaa pyörii sen kysynyksen ympärillä, että onko alkio ihminen vai ei. Siksi mun valinta nimittää vessanpöttöön päätynytt älkiota "kokonaiseksi elämäksi" on osuvampi. Alkio on alkio, ei valmis ihminen, mutta elämä ja elämän erittäin vahva ihme/alku se kyllä on. Koin sen niin vahvasti... Hyvyydestäni en tiedä, mutta sait kyyneleet silmiini, kun kommentoit. Ajattelin, että "jotain hyvää sentään" :-). Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein abortin, kun tulin ehkäisyn pettäessä raskaaksi. En halua lapsia, menin aborttiin. Ainoa kamala asia abortissa oli se kipu, josta jäi traumat. En kokenut aborttia henkisesti raskaaksi, nopeasti toivuin ja unohdin koko jupakan. En ole tunteeton, tunteeni ovat suunnattuna asioihin, jotka ovat jo olemassa. Siinäpä se tarinani. Koin abortin lähinnä lääketieteellisenä toimenpiteenä, en minään muuna :)
Me ihmiset ollaan kyllä tosi erilaisia, mutta itse kyllä tein poikkeuksen, kun päätin osallistua tähän keskusteluun ja kerroin omista kipeistä kokemuksistani. Luulen, että yleensäkin keskusteluissa kuuluu aika vähän sen joukon ääni, joka on kokenut syyllisyyttä ja masennusta abortista. Se on aikanaan osaltaan lisännyt yksinäisyyden kokemustani, jossain vaiheessa luulin, että olen todellakin ainoa, joka abortistaan kärsi... Tätäkin ketjua voi lukea ja tulkita niin, että itse varmaan kuuluisin noihin, joille asia oli totaalisen helppo.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 22:13"]Mun mielestä aborttia ei saisi tehdä sosiaalisista syistä vaan se pitäisi laissa kieltää. Jos ei halua lasta niin se tulisi antaa adoptoitavaksi. Ketään ei saa murhata. Oikeastihan vatsassasi oleva ihmksen alku on yhtä arvokas kuin jo syntyneet lapsesi. En vaan ymmärrä miten joku, varsinkin jo lapsen omaava, voi ikipäivänä edes ajatella tekevänsä abortin.
[/quote]
Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 sosiaalista aborttia. Jos abortti kiellettäisiin ja nämä 10 000 ei-toivottua lasta syntyisi vuosittain niin mihin meinasit ne kaikki laittaa? Suomesta ei todellakaan löydy kymmentätuhatta pariskuntaa, jotka haluaisivat adoptoida lapsen.
Entä miten katsotaan, että ne kaikki ei-toivottua lasta kantavat naiset lopettavat tupakoinnin ja epäterveelliset elämäntapansa mikäli sellaisia harrastaa.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:25"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 22:13"]Mun mielestä aborttia ei saisi tehdä sosiaalisista syistä vaan se pitäisi laissa kieltää. Jos ei halua lasta niin se tulisi antaa adoptoitavaksi. Ketään ei saa murhata. Oikeastihan vatsassasi oleva ihmksen alku on yhtä arvokas kuin jo syntyneet lapsesi. En vaan ymmärrä miten joku, varsinkin jo lapsen omaava, voi ikipäivänä edes ajatella tekevänsä abortin.
[/quote]
Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 sosiaalista aborttia. Jos abortti kiellettäisiin ja nämä 10 000 ei-toivottua lasta syntyisi vuosittain niin mihin meinasit ne kaikki laittaa? Suomesta ei todellakaan löydy kymmentätuhatta pariskuntaa, jotka haluaisivat adoptoida lapsen.
Entä miten katsotaan, että ne kaikki ei-toivottua lasta kantavat naiset lopettavat tupakoinnin ja epäterveelliset elämäntapansa mikäli sellaisia harrastaa.
[/quote]
Minun mielestäni kysymys olisi ennemminki se, miksi vain sosiaaliset syyt ovat kieltolistalla? Miksi ei kaikki abortit, paitsi jos naisen henki on vaarassa?
Haiskahtaa vähän siltä, että ei tuossa niinkään olla lapsen hengestä kiinnostuneita, vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että naista pitää rangaista, että on kehdannut mennä seksiä harrastamaan ilman lisääntymisaikeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 22:52"]Yksinkertaisesti elämäni paras päätös. Vieläkin kun näen nuoria äitejä pienten lasten kanssa, huokaan syvään ja mietin: onneksi minulla ei ole lapsia.
[/quote]
Aika köyhä elämä sulla jos abortti on elämäsi paras päätös :-D. Vaikka itsekin olen abortin tehnyt niin kyllä mä olen huomattavasti parempiakin päätöksiä tehnyt itse asiassa... aika moniakin. Sori, mutta en voi kuin nauraa.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:35"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 22:52"]Yksinkertaisesti elämäni paras päätös. Vieläkin kun näen nuoria äitejä pienten lasten kanssa, huokaan syvään ja mietin: onneksi minulla ei ole lapsia.
[/quote]
Aika köyhä elämä sulla jos abortti on elämäsi paras päätös :-D. Vaikka itsekin olen abortin tehnyt niin kyllä mä olen huomattavasti parempiakin päätöksiä tehnyt itse asiassa... aika moniakin. Sori, mutta en voi kuin nauraa.
[/quote]
Abortti voi hyvinkin olla elämän paras päätös, koska sen takia voi saavuttaa sen elämän, jota on suunnitellutkin. Itse en ainakaan pidä lapsen hankintaa ja kasvatusta minään pikkujuttuna, joka ei muuhun elämään vaikuttaisi mullistavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:40"][quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:35"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 22:52"]Yksinkertaisesti elämäni paras päätös. Vieläkin kun näen nuoria äitejä pienten lasten kanssa, huokaan syvään ja mietin: onneksi minulla ei ole lapsia.
[/quote]
Aika köyhä elämä sulla jos abortti on elämäsi paras päätös :-D. Vaikka itsekin olen abortin tehnyt niin kyllä mä olen huomattavasti parempiakin päätöksiä tehnyt itse asiassa... aika moniakin. Sori, mutta en voi kuin nauraa.
[/quote]
Abortti voi hyvinkin olla elämän paras päätös, koska sen takia voi saavuttaa sen elämän, jota on suunnitellutkin. Itse en ainakaan pidä lapsen hankintaa ja kasvatusta minään pikkujuttuna, joka ei muuhun elämään vaikuttaisi mullistavasti.
[/quote]
Mutta aborttia pidät pikku juttuna... Olet kyllä harvinaisen omahyväinen ihminen siinä tapauksessa :-). Pitäisikö onnitella vai mitä? Mitkä ne hienommat asiat muuten on jos saa kysyä?
Mä en ole onneksi joutunut tekemään aborttia.
Nuorempana, ennen lapsen saamista olin sitä mieltä, että mäkin tekisin, jos tilanne tulisi eteen. En mä edelleenkään ole aborttia vastaan, mutta jollain tavalla ajatus abortista on muuttunut. Saan lähes kyyneleet silmiin kun ajattelen, että mitä olisin menettänyt, jos olisin abortoinut tuon pienen tytön. En voisi enää tehdä aborttia muuten kuin lapsen vakavan kehitysvamman takia.
Kyllä mä joskus herkkinä hetkinä ajattelen niitä lopetettuja elämänalkuja, ja surku tulee, mutta abortti on kuitenkin jokaisen oma päätös. Siihen ei kenellekään toisella ole oikeutta puuttua.
Parempi olla olematta kuin olla olemassa ei-toivottuna ja kaltoinkohdeltuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:47"]
Mutta aborttia pidät pikku juttuna... Olet kyllä harvinaisen omahyväinen ihminen siinä tapauksessa :-). Pitäisikö onnitella vai mitä? Mitkä ne hienommat asiat muuten on jos saa kysyä?
[/quote]
Kyllä, abortti on pikkujuttu, lapsen kasvattaminen ei. Ai, mitkä on hienompia asioita kuin abortti vai mitä ihmettä oikein edes kysyt?
En ollut tuo, jota alunperin lainasit, mutta olen kyllä minäkin tehnyt abortin.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:51"]
Parempi olla olematta kuin olla olemassa ei-toivottuna ja kaltoinkohdeltuna.
[/quote]
Noh... Mä olen ei toivottu ja kaltoinkohdeltu, mutta tässä mä nyt olen kuitenkin. Kiitos sulle tästä kauniista ajatuksesta. Päätit sitten ajatella minun ja muiden ei-toivottujen ja kaltoinkohdeltujen puolesta, että olisi parempi jos meidät olisi abortoitu. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:54"][quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:47"]
Mutta aborttia pidät pikku juttuna... Olet kyllä harvinaisen omahyväinen ihminen siinä tapauksessa :-). Pitäisikö onnitella vai mitä? Mitkä ne hienommat asiat muuten on jos saa kysyä?
[/quote]
Kyllä, abortti on pikkujuttu, lapsen kasvattaminen ei. Ai, mitkä on hienompia asioita kuin abortti vai mitä ihmettä oikein edes kysyt?
En ollut tuo, jota alunperin lainasit, mutta olen kyllä minäkin tehnyt abortin.
[/quote]
Asiat joita pitää niin hyvinä ja tavoiteltavina, että lapsi pilaisi näiden hienojen asioiden saavuttamisen. Siis ne, mitkä kirjoittaja koki saavuttaneensa.
Lapsi ei estä saavuttamasta elämässä yhtään mitään. Lyhyentähtäimen suunnitelmat voi kyllä mennä uusiksi, mutta kaiken voi saavuttaa. Nuoret luulee usein, että näin ei ole. Kyllä se on ihan itsestä kiinni. Toki kaikilta se ei varmaan ommistu, mutta mahdollista se kyllä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:59"]
Asiat joita pitää niin hyvinä ja tavoiteltavina, että lapsi pilaisi näiden hienojen asioiden saavuttamisen. Siis ne, mitkä kirjoittaja koki saavuttaneensa.
[/quote]
No, lapseton elämä esimerkiksi? Sitä on hivenen hankala saavuttaa, jos saa lapsen.
Dementoitunut vanhus vuodeosastolla itkee ja etsii lastaan joka päivä... Ei hänellä lasta ole, mutta abortti joskus vuosikymmeniä aikaisemmin. Miten häntä lohduttaisin?
T: hoitaja
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 00:19"]
Dementoitunut vanhus vuodeosastolla itkee ja etsii lastaan joka päivä... Ei hänellä lasta ole, mutta abortti joskus vuosikymmeniä aikaisemmin. Miten häntä lohduttaisin?
T: hoitaja
[/quote]
No hänellä varmaankin on ollut tosiaankin kunnon syy, kun ei ennen 1970-lukua aborttia saanut sosiaalisin syin. Muistutat häntä siitä?
Oletko sinä todella niin huono äiti, että lapsen on parempi kuolla kuin syntyä sinulle?
Valmistelevasta lääkityksestä ei ole tullut mitään vuotoa, mutta alavatsa on pinkeä kuin pallo sekä pahoinvointi on ollut tänään erityisen hirveää. Jos supistavat lääkkeetkin aiheuttavat pahoinvointia niin tiedän jo etukäteen huomenna laatan lentävän :( Toivottavasti tämä pahoinvointi poistuu pian keskeytyksen jälkeen. Lapset pääsevät onneksi viikonlopuksi mummilaan niin saan rauhassa toipua, eikä heidän tarvitse olla huolissaan äidistään.
ap
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:37"]
Minulla
abortti 1) olin nuori ja typerä, emme käyttäneet poikaystävän kanssa ehkäisyä. Vuosi oli 2002.
abortti 2) raiskaus, tulin raskaaksi. Vuosi 2006.
Abortti 3) Olin syönyt jälkiehkäisypillerin, olin silti raskaana. Poikamme oli alle vuoden vanha, oma yritys juuri perustettu. Henkisesti raskain.
[/quote]
Olet kyllä harvinaisen typerä ja vastuuntunnoton lortto.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 22:56"]
Muista, että suurimmassa vastuussa ratkaisustasi olet taivaan Isälle, joka on elämän antaja ja ottaja. Ihmisen ei pitäisi sitä oikeutta itselleen ottaa. Jos Jumala näkee, ettet jaksa tätä kuormaa kantaa, hän osaa ottaa sen itse pois sinulta. Jos taas päätät toimia Jumalan tahdon mukaan, joka varmastikaan ei ole vauvasi tappaminen, hän pystyy johdattamaan sinua elämäsi askeleilla. Hän on väkevä ja kaikkivaltias ja haluaa Sinulle vain hyvää.
Itse olen elämässäni kaksi kertaa ottanut katumuspillerin ja niitäkin olen Herran edessä joutunut anteeksi pyytämään. Jos haluat jutella enemmän asian tästä puolesta, ota yhteyttä: sallanen@gmail.com
[/quote]
Kiitos Päivi Räsänen ja Timo Soini!