Lue keskustelun säännöt.
Abortti- kokemuksia ja syitä päätökseen
05.03.2014 |
Hei!
Olen 35-vuotias kahden lapsen (6v ja 8v) äiti ja odotan kutsua lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen. Etsiessäni tietoa raskauden keskeytyksistä huomasin että kokemuksia asiasta on kirjoitettu vähän ja nekin kokemukset joita esim. lääkkeellisestä keskeytyksestä on ovat pitkälti johtuneet alkion kuolemasta, alkion/sikiön vammasta tai odottajan nuoresta iästä. Tilastojen valossa raskaudenkeskeytyksiä tehdään vuosittain maassamme reilu 10000 ja näistä yli 90% sosiaalisin perustein. Siksi halusinkin jakaa oman tarinani tähän asti ja herättää keskustelua aiheesta, joka ainakin itsestäni tuntuu vielä tabulta- onko se sitä?
Oma raskautemme sai alkunsa kolme viikkoa sitten. Olen lopettanut e-pillerit suvussamme ilmenneen tukostaipumuksen vuoksi ja mieheni on jonottanut jo vuoden vasektomiaan, hänellä ikää 42 vuotta. Olimme yhdynnässä jossa ensimmäistä kertaa suhteemme aikana kondomi hajosi kesken yhdynnän. Hain heti jälkiehkäisypillerin apteekista (jossa ei muuten haastateltu tai kerrottu muista ehkäisytavoista, vaikka käypä hoito suositus niin velvoittaa), mutta jälkiehkäisystä huolimatta siis raskauduin. Arvasin tulleeni raskaaksi raskausoireiden alettua ja positiivisen testin jälkeen varasin ajan yksityiseltä lääkäriäsemalta. Yksityinen gynekologi oli selvästi abortin vastainen enkä saanut häneltä sen kummempia neuvoja kuin tulla vastaanotolle uudestaan kolmen viikon päästä kun sikiön sydänäänet saa näkyviin?? Pettyneenä kokemuksesta varasin ajan toiselta gynekologilta joka ilmoitti osaamisalueeksen raskauden keskeytykset (tyhmänä en tätä tajunnut ensimmäisellä kerralla varmistaa). Toisella käynnillä sain asiallista palvelua. Kerroin että olemme mieheni kanssa tehneet päätöksen lapsiluvusta jo vuosi sitten kun hän hakeutui vasektomiajonoon ja että olimme käyttäneet kondomia sekä jälkiehkäisyä. Sain lähetteen lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen jonka toimitin gynekologian poliklinikalle ja josta nyt siis odotan kutsua itse toimenpiteeseen.
Kun tein positiivisen raskaustestin pohdimme toki mitä teemme tilanteessa. Yritimme ajatella kolmannen lapsen mahdollisuutta, mutta kaikki positiiviset asiat joita kolmannen lapsen saamisessa koin olivat niin pinnallisia, (äitiysloma ja raskaana olevan naisen vartalo isoine rintoineen) että totesin raskaudenkeskeytyksen olevan oikea vaihtoehto. Otin yhteyttä projektiin joka tukee aborttia harkitsevia ihmisiä ja olin erittäin yllättynyt kun saamani vastausviesti olikin lähtökohtaisesti abortinvastainen. Minua kehotettiin harkitsemaan raskauden jatkamista, koska saisin jäädä äitiyslomalle ja se helpottaisi vaikeaa työtilannettani. Hermostuin tästä totaalisesti sillä jos ainoa asia jonka vuoksi haluan lapsen synnyttää on se, että saan olla poissa töistä- eikö se ole syynä todella huono ja kestämätön? Äitiysvapaa loppuu aikanaan, mutta tämä "kortti vapauteen" on vastuullamme 18-vuotta. Jos koen työtilanteen niin ahdistavaksi että haluan jäädä vapaalle, vaihdan työpaikkaa en synnytä lasta.
Syitä jonka vuoksi en lapsia enää halua ovat: voimavarani - kärsin keskivaikeasta masennuksesta ja tahdon ohjata kaiken voimani olemassa olevien lapsieni hyväksi, terveys- kärsin selkävaivoista joita suuri vatsa pahentaa entisestään, vauva-aika- en kestä enää yhtään vatsakipuista itkuista vauvaa (meillä kuopus itki käytännössä koko ensimmäisen elinvuotensa). Uhmaikä- en jaksa enää yhtään taaperoa ja itkuraivokohtauksia vailla syytä (kyllä tiedän niiden kuuluvan lapsen kasvuun), ikämme- kun lapsi olisi 18 olisimme 53 ja 60-vuotiaita, kumpikaan meistä ei halua enää tuon ikäisenä olla vastuussa nuoren omaa paikkaansa hakevan elämästä. Ehkä olemme itsekkäitä mutta haluamme nauttia elämästä myös kahdestaan ja taata kahdelle lapsellemme kaiken mahdollisen hyvän niin henkisen kuin rahallisenkin jonka pystymme antamaan.
Odotan siis yhä kutsua klinikalle. Olen miettinyt kenelle voimme tästä päätöksestämme kertoa? Loukkaammeko läheisiämme jos kerromme keskeyttäneemme raskauden? Kuuluuko asiasta kertoa kenellekään vai onko asia häpeä josta tulee vaieta kun kyseessä ei ole teiniabortti vaan kahden vakaassa parisuhteessa olevan aikuisen ihmisen päätös?
Jos raskauden keskeytys on mahdollisuus tulisiko silti vakaassa parisuhteessa elävien aikuisten kestää "huolimattomuutensa" seuraukset?
Mitä ajatuksia asia sinussa herättää?
Kommentit (314)
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:59"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:57"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:48"]Mitä hittoa 165 mesoaa?
Sanoin mielipiteeni, siis _mielipiteeni_. Mä en ole yhtäkään lasta abortoinut, enkä istu missään pilvenreunalla osoittamassa kuka saa elää ja kuka ei. Miksi mun mielipide on jotenkin arvottomampi kuin sun? Kerro mulle.
86
[/quote]
Kun julistat tietäväsi millainen ratkaisu olisi ollut paras tai olisi paras. Todellakin tiedän sanomattakin, ettet ole koskaan itse tehnyt aborttia. Ja ikääkin sinulla on maksimissaan 25-vuotta.
[/quote]
Mä kerroin _mielipiteeni_. Miksi se on niin vaikea ymmärtää? Ikäni ei liity tähän, mutta todettakoon, että olen yli 25-vuotias.
Onhan se toki varmasti raskasta elää kun ei voi hyväksyä sitä, että oma mielipide ei ole se ainoa oikea.
86
[/quote]
Sä olet sairas.
[/quote]
Jos tuon parempia vasta-argumentteja ette pysty käyttämään, niin tämä keskustelu päättyy osaltani tähän. Kertoo hyvin paljon siitä, mitä nää kaikkielämäonihanaaeiabortttiamilloinkaan-ihmiset ovat.
86
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:57"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:48"]Mitä hittoa 165 mesoaa?
Sanoin mielipiteeni, siis _mielipiteeni_. Mä en ole yhtäkään lasta abortoinut, enkä istu missään pilvenreunalla osoittamassa kuka saa elää ja kuka ei. Miksi mun mielipide on jotenkin arvottomampi kuin sun? Kerro mulle.
86
[/quote]
Kun julistat tietäväsi millainen ratkaisu olisi ollut paras tai olisi paras. Todellakin tiedän sanomattakin, ettet ole koskaan itse tehnyt aborttia. Ja ikääkin sinulla on maksimissaan 25-vuotta.
[/quote]
Mä kerroin _mielipiteeni_. Miksi se on niin vaikea ymmärtää? Ikäni ei liity tähän, mutta todettakoon, että olen yli 25-vuotias.
Onhan se toki varmasti raskasta elää kun ei voi hyväksyä sitä, että oma mielipide ei ole se ainoa oikea.
86
[/quote]
Mä en puhu mistään mielipiteistä vaan kokemuksista, jotka on aitoja toisin kuin sulla, lapsella, jolla ei ole kokemusta. Sulla on vaan sun omat mielipiteet ja vaikutelmasi siitä, miltä asiat näyttää. Mutta kun tämä yhteiskunta ei toimi niin, että me voitais ratkaista kaikki maailman ongelmat sun vaikutelmien pohjalta. Niin.
Raskainta ei suinkaan sun huonot mielipiteet vaan itsereflektion ja empatian puutteesi. Tunnekylmyytesi.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:05"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:57"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:48"]Mitä hittoa 165 mesoaa?
Sanoin mielipiteeni, siis _mielipiteeni_. Mä en ole yhtäkään lasta abortoinut, enkä istu missään pilvenreunalla osoittamassa kuka saa elää ja kuka ei. Miksi mun mielipide on jotenkin arvottomampi kuin sun? Kerro mulle.
86
[/quote]
Kun julistat tietäväsi millainen ratkaisu olisi ollut paras tai olisi paras. Todellakin tiedän sanomattakin, ettet ole koskaan itse tehnyt aborttia. Ja ikääkin sinulla on maksimissaan 25-vuotta.
[/quote]
Mä kerroin _mielipiteeni_. Miksi se on niin vaikea ymmärtää? Ikäni ei liity tähän, mutta todettakoon, että olen yli 25-vuotias.
Onhan se toki varmasti raskasta elää kun ei voi hyväksyä sitä, että oma mielipide ei ole se ainoa oikea.
86
[/quote]
Mä en puhu mistään mielipiteistä vaan kokemuksista, jotka on aitoja toisin kuin sulla, lapsella, jolla ei ole kokemusta. Sulla on vaan sun omat mielipiteet ja vaikutelmasi siitä, miltä asiat näyttää. Mutta kun tämä yhteiskunta ei toimi niin, että me voitais ratkaista kaikki maailman ongelmat sun vaikutelmien pohjalta. Niin.
Raskainta ei suinkaan sun huonot mielipiteet vaan itsereflektion ja empatian puutteesi. Tunnekylmyytesi.
[/quote]
Jaaha, sä tunnet mut yhden mielipiteen perusteella ja koet olevasi oikeutettu arvostelemaan mua. Olen kyllä ohittanut aikoja sitten iän, jolloin olin lapsi, mutta jos sulle tulee parempi mieli siitä, että alentuvasti sanot mua lapseksi ja nostat omat kokemuksesi jalustalle, niin olkoon niin.
Keskusteluni tästä aiheesta päättyy tähän, ihan sama kuin yrittäisi koiran kanssa keskustella kun mikään ei mene jakeluun. Jatkakaa te "aikuiset" sen ainoan oikean mielipiteenne kanssa melskaamista ;)
86
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:02"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:59"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:57"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:48"]Mitä hittoa 165 mesoaa?
Sanoin mielipiteeni, siis _mielipiteeni_. Mä en ole yhtäkään lasta abortoinut, enkä istu missään pilvenreunalla osoittamassa kuka saa elää ja kuka ei. Miksi mun mielipide on jotenkin arvottomampi kuin sun? Kerro mulle.
86
[/quote]
Kun julistat tietäväsi millainen ratkaisu olisi ollut paras tai olisi paras. Todellakin tiedän sanomattakin, ettet ole koskaan itse tehnyt aborttia. Ja ikääkin sinulla on maksimissaan 25-vuotta.
[/quote]
Mä kerroin _mielipiteeni_. Miksi se on niin vaikea ymmärtää? Ikäni ei liity tähän, mutta todettakoon, että olen yli 25-vuotias.
Onhan se toki varmasti raskasta elää kun ei voi hyväksyä sitä, että oma mielipide ei ole se ainoa oikea.
86
[/quote]
Sä olet sairas.
[/quote]
Jos tuon parempia vasta-argumentteja ette pysty käyttämään, niin tämä keskustelu päättyy osaltani tähän. Kertoo hyvin paljon siitä, mitä nää kaikkielämäonihanaaeiabortttiamilloinkaan-ihmiset ovat.
86
[/quote]
Kivaa huomata, että tuo leimaava ajattelu on sussa noin syvällä, että sitä todella voi ihan pohtia siitäkin näkökulmasta, että onko se jonkin sorttinen tauti ihan. Varmaan raskasta elää tuon älylliseen elämään liittyvän vaikean vamman kanssa! Ja jos se liittyisikin pelkään älyyn, mutta kun se on niin syvällä tunne-elämässäkin. Häpeä.
Ymmärrän kyllä miksi joku pahoitti mielensä kasikutosen kommenteista. Ehkä olisi paikallaan pyytää anteeksi vink vink.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 09:58"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 09:46"]Omien useiden keskenmenojen vuoksi kieltäydyn ajattelemasta raskautta sikiönä ennenkuin viikkoja on yli puolenvälin. Raskaus on minulle nykyään vähän kuin auton koeajo, onko vikaa vai ei..Abortista ei ole kokemusta, mutta kaavinnasta kyllä, ja keskeytyneestä keskenmenosta. Eli kun se tavara ei tule omin avuin ulos.
Sanon henkilökohtaisesti, että varhaisilla viikoilla tehty abortti on vain ajoissa aiheutettu keskenmeno, (latinaksi keskenmeno on muistaakseni spontanus abortus) eikä sieltä todellakaan tule mitään inhimillistä vielä ulos, vaan verta, kalvoja ja limamöykkyjä. Olen nähnyt mitä sinne pönttöön tulee. Kipu voi olla todella kova eikä juttu välttämättä ole päivän keikka, varaudu siihen. Olen aina vuotanut verta n. 3 viikkoa ja alussa ei meinaa minulla riittää edes vauvanvaipat. Joita on aika katkeraa ostaa, kun niiden käyttötarkoitus on ihan toisenlainen.
Ultraaminen lienee siksi suositeltavaa, että selvitetään, että raskaus on kohdussa eikä esim. kohdun ulkoinen, jolloin se pitää leikata joka tapauksessa, näin olen ymmärtänyt.
Se vaan pisti ap silmään, että sä analysoit niin paljon tekstissäsi, että tulee mieleen, pitääkö sun vakuuttaa tieteellisesti itsellesi jotain. (Kirjoituksesi on kuin kirurgi tekemässä siamilaisten kaksosten erotusleikkausta.) Abortti on ok, jos epäilet olevasi jatkossa huono äiti ja omaa jaksamistasi. Ymmärrän kyllä hyvin, että masentuneena ei halua ottaa koliikkivauvariskiä, eikä kenties pitäisikään. Silti selittelevän analyyttisyytesi takia minulle tuli tunne, että haet syytä tehdä toimenpide, kun sinun pitäisi olla pässinvarma? Ettet vaan hyppää ojasta allikkoon?
[/quote]
Itse abortin tehneenä ja keskenmenoja kokeneena olen samaa mieltä, että ne on samankaltaisia, mutta aborttiin liittyvät tunteet on kielletympiä. Sinäkin kiellät itseltäsi surun, vaikka sinulla olisi siihen oikeus ja todennäköisesti se olisi kannattavaa. On helppo vähätellä kokemustaan ja ajatella uuden elämän alkua soluklönttinä, mutta keskenmenoa seuraava pettymys, suru ja menetys on kyllä ihan oikeutettua.
[/quote]
Minä en oikeastaan kiellä itseltäni surua, sitä ei vaan enää tule ulos. Kuin joku olisi vääntänyt hanan kiinni. Hyvin sujunut raskaus minulle on vähän kuin 7 oikein lotossa.
Kyllä minusta sillä, joka joutuu tekemään abortin, on oikeus surra sitä, että joutui sen tilanteen eteen. Varsinkin, jos ei ole saanut sitä tilannetta aikaiseksi välinpitämättömyyttään, vaan tilanne vain on kerta kaikkiaan väärä aika ja väärä ihminen vanhemmaksi ja surkeat lähtökohdat lapselle . Jokainen lapsi ansaitsee syntyä/päästä hyvään perheeseen.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:17"]Ymmärrän kyllä miksi joku pahoitti mielensä kasikutosen kommenteista. Ehkä olisi paikallaan pyytää anteeksi vink vink.
[/quote]
No anteeksipyyntö taitaa olla turha toivo. Voin vain toivoa, että 86 katsoisi peiliin ja miettisi vähän, mitä näppiksestään päästää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:26"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:16"][quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:51"]
Parempi olla olematta kuin olla olemassa ei-toivottuna ja kaltoinkohdeltuna.
[/quote]
Noh... Mä olen ei toivottu ja kaltoinkohdeltu, mutta tässä mä nyt olen kuitenkin. Kiitos sulle tästä kauniista ajatuksesta. Päätit sitten ajatella minun ja muiden ei-toivottujen ja kaltoinkohdeltujen puolesta, että olisi parempi jos meidät olisi abortoitu. Kiitos!
[/quote]
Teidätkö, tunnen/olen tuntenut muutamia tällaisia ihmisiä, ja he kaikki ovat aikuisina mielenterveysongelmaisia ja itsemurhaa yrittäneitä/sen toteuttaneita.
Että joo, parempi on huono elämä kuin ei elämää ollenkaan!
86
[/quote]
Todella toivon, että sinulla on edes sen verran tunneälyä, ettet mene tuollaisia laukomaan itsemurhaa harkitsevalle ihmiselle.
[/quote]
Mistä sä päättelet, että mä lauon jotain tuollaista? Ihan itse ovat todenneet, että parempi olisi ollut kun ei olisi tarvinnut syntyä.
Ainiin, elämä on ihanaa, vaikka sen elämän joutuisi elämään masentuneena ja arvottomaksi itsensä tuntien. Olette harvinaisen viisaita ihmisiä kyllä.
86
[/quote]
Sellaisenkin elämän kuule voi ihan hyväksyä ja oppia elämään sen kanssa, ettei ole saanut niitä parhaita kortteja elämässään. Sun kaltaiset ihmiset on vaan mun elämässä aiheuttaneet sen, että omista lapsuuden vaikeista kokemuksista on ollut vaikea puhua. Sähän voisit jos haluaisi keskittää energiasi näiden ihmisten tukemiseen ja osottaa välittämistä ja hyväksyntää. Muttet sitä tee. Sen sijaan julistat, että olisi parempi, kun eivät olisi koskaan syntyneetkään. Voiko joku oikeasti olla noin tyhmä?
[/quote]
Ei kaikkea vain voi korjata. Kaikkea ei voi hyväksyä, eikä oppia elämään. Jos on ihan vauvasta saakka jäänyt vaille huomiota, nähnyt raakaa väkivaltaa, juopottelua, eikä ole ikinä saanut rakkauttaa osakseen, niin kyllä sellainen ihminen on lopullisesti rikki. Ihminen kun kasvaa sellaiseksi millaiseksi hänet kasvatetaan. Pieniä asioita voi hyväksyä ja isolla työllä keskinkertaisia vikoja voi korjata, mutta koita nyt ymmärtää, että on paljon pahaa, sellaista, mitä lapsille ei vaan ikinä soisi tapahtuvan. Ja näin minäkin voin sanoa, että mieluummin ne parat saisi jäädä syntymättä.
Onneksi abortti on vapaavalintainen. Jokainen nainen, joka itse punnitsee omat voimavaransa saavat ihan itse päättää antaako lapsen syntyä tähän maailmaan. Eikä tästä saisi syyllistää ketään.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:17"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 09:58"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 09:46"]Omien useiden keskenmenojen vuoksi kieltäydyn ajattelemasta raskautta sikiönä ennenkuin viikkoja on yli puolenvälin. Raskaus on minulle nykyään vähän kuin auton koeajo, onko vikaa vai ei..Abortista ei ole kokemusta, mutta kaavinnasta kyllä, ja keskeytyneestä keskenmenosta. Eli kun se tavara ei tule omin avuin ulos.
Sanon henkilökohtaisesti, että varhaisilla viikoilla tehty abortti on vain ajoissa aiheutettu keskenmeno, (latinaksi keskenmeno on muistaakseni spontanus abortus) eikä sieltä todellakaan tule mitään inhimillistä vielä ulos, vaan verta, kalvoja ja limamöykkyjä. Olen nähnyt mitä sinne pönttöön tulee. Kipu voi olla todella kova eikä juttu välttämättä ole päivän keikka, varaudu siihen. Olen aina vuotanut verta n. 3 viikkoa ja alussa ei meinaa minulla riittää edes vauvanvaipat. Joita on aika katkeraa ostaa, kun niiden käyttötarkoitus on ihan toisenlainen.
Ultraaminen lienee siksi suositeltavaa, että selvitetään, että raskaus on kohdussa eikä esim. kohdun ulkoinen, jolloin se pitää leikata joka tapauksessa, näin olen ymmärtänyt.
Se vaan pisti ap silmään, että sä analysoit niin paljon tekstissäsi, että tulee mieleen, pitääkö sun vakuuttaa tieteellisesti itsellesi jotain. (Kirjoituksesi on kuin kirurgi tekemässä siamilaisten kaksosten erotusleikkausta.) Abortti on ok, jos epäilet olevasi jatkossa huono äiti ja omaa jaksamistasi. Ymmärrän kyllä hyvin, että masentuneena ei halua ottaa koliikkivauvariskiä, eikä kenties pitäisikään. Silti selittelevän analyyttisyytesi takia minulle tuli tunne, että haet syytä tehdä toimenpide, kun sinun pitäisi olla pässinvarma? Ettet vaan hyppää ojasta allikkoon?
[/quote]
Itse abortin tehneenä ja keskenmenoja kokeneena olen samaa mieltä, että ne on samankaltaisia, mutta aborttiin liittyvät tunteet on kielletympiä. Sinäkin kiellät itseltäsi surun, vaikka sinulla olisi siihen oikeus ja todennäköisesti se olisi kannattavaa. On helppo vähätellä kokemustaan ja ajatella uuden elämän alkua soluklönttinä, mutta keskenmenoa seuraava pettymys, suru ja menetys on kyllä ihan oikeutettua.
[/quote]
Minä en oikeastaan kiellä itseltäni surua, sitä ei vaan enää tule ulos. Kuin joku olisi vääntänyt hanan kiinni. Hyvin sujunut raskaus minulle on vähän kuin 7 oikein lotossa.
Kyllä minusta sillä, joka joutuu tekemään abortin, on oikeus surra sitä, että joutui sen tilanteen eteen. Varsinkin, jos ei ole saanut sitä tilannetta aikaiseksi välinpitämättömyyttään, vaan tilanne vain on kerta kaikkiaan väärä aika ja väärä ihminen vanhemmaksi ja surkeat lähtökohdat lapselle . Jokainen lapsi ansaitsee syntyä/päästä hyvään perheeseen.
[/quote]
Hanan sulkeutuminen kielii masennuksesta asian suhteen. Siihen kannattaa hakea kyllä apua. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:21"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:26"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:16"][quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:51"]
Parempi olla olematta kuin olla olemassa ei-toivottuna ja kaltoinkohdeltuna.
[/quote]
Noh... Mä olen ei toivottu ja kaltoinkohdeltu, mutta tässä mä nyt olen kuitenkin. Kiitos sulle tästä kauniista ajatuksesta. Päätit sitten ajatella minun ja muiden ei-toivottujen ja kaltoinkohdeltujen puolesta, että olisi parempi jos meidät olisi abortoitu. Kiitos!
[/quote]
Teidätkö, tunnen/olen tuntenut muutamia tällaisia ihmisiä, ja he kaikki ovat aikuisina mielenterveysongelmaisia ja itsemurhaa yrittäneitä/sen toteuttaneita.
Että joo, parempi on huono elämä kuin ei elämää ollenkaan!
86
[/quote]
Todella toivon, että sinulla on edes sen verran tunneälyä, ettet mene tuollaisia laukomaan itsemurhaa harkitsevalle ihmiselle.
[/quote]
Mistä sä päättelet, että mä lauon jotain tuollaista? Ihan itse ovat todenneet, että parempi olisi ollut kun ei olisi tarvinnut syntyä.
Ainiin, elämä on ihanaa, vaikka sen elämän joutuisi elämään masentuneena ja arvottomaksi itsensä tuntien. Olette harvinaisen viisaita ihmisiä kyllä.
86
[/quote]
Sellaisenkin elämän kuule voi ihan hyväksyä ja oppia elämään sen kanssa, ettei ole saanut niitä parhaita kortteja elämässään. Sun kaltaiset ihmiset on vaan mun elämässä aiheuttaneet sen, että omista lapsuuden vaikeista kokemuksista on ollut vaikea puhua. Sähän voisit jos haluaisi keskittää energiasi näiden ihmisten tukemiseen ja osottaa välittämistä ja hyväksyntää. Muttet sitä tee. Sen sijaan julistat, että olisi parempi, kun eivät olisi koskaan syntyneetkään. Voiko joku oikeasti olla noin tyhmä?
[/quote]
Ei kaikkea vain voi korjata. Kaikkea ei voi hyväksyä, eikä oppia elämään. Jos on ihan vauvasta saakka jäänyt vaille huomiota, nähnyt raakaa väkivaltaa, juopottelua, eikä ole ikinä saanut rakkauttaa osakseen, niin kyllä sellainen ihminen on lopullisesti rikki. Ihminen kun kasvaa sellaiseksi millaiseksi hänet kasvatetaan. Pieniä asioita voi hyväksyä ja isolla työllä keskinkertaisia vikoja voi korjata, mutta koita nyt ymmärtää, että on paljon pahaa, sellaista, mitä lapsille ei vaan ikinä soisi tapahtuvan. Ja näin minäkin voin sanoa, että mieluummin ne parat saisi jäädä syntymättä.
Onneksi abortti on vapaavalintainen. Jokainen nainen, joka itse punnitsee omat voimavaransa saavat ihan itse päättää antaako lapsen syntyä tähän maailmaan. Eikä tästä saisi syyllistää ketään.
[/quote]
Joo olen ehdottomasti samaa mieltä, että vain ehjillä ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään ja huono lapsuus on ainoa mahdollinen tapa, millä ihminen voi mennä rikki elämässään. Rikkinäisyys on epätäydellisyyttä ja suoranaista heikkoutta! Elämä on täysin hallittavissa oleva asia, jossa voimme valita vanhojen rodunjalostusoppien mukaisesti kenellä on edellytyksiä ja kenellä ei. Kiteytit ajatukseni.
Anna adoptioon niin teet monta ihmistä onnelliseksi itsesi lisäksi. Abortista aiheutuu vain loppuelämän syyllisyydentuska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 08:58"]Itse olen joutunut kokemaan myöhäisen raskaudenkeskeytyksen, koska oma henkeni oli uhattuna raskaudessa ilmenneiden seikkojen takia. Uskon tehneeni oikean ratkaisun, mutta silti tämä on ollut hirvittävän raskasta henkisesti, ehkä osittain johtuen siitä, että raskaus oli jo pitemmällä ja jouduin synnyttämään sikiön. Sen olen huomannut, että vaikka minulla on ns. tavalliseen aborttiin verrattuna erilainen tapaus ja painavat syyt taustalla (kyseessä oli toivottu raskaus), niin ihmiset suhtautuvat silti aika nuivasti, jos kerron asiasta. Jotenkin jo sanana raskaudenkeskeytys on sellainen, että ihmiset helposti tuomitsevat heti kuuntelematta tarkemmin mistä on kyse. Totesin tämän jo sairaalassa, sielläkin sellainen henkilökunta, joka ei tarkemmin tuntenut tapaustani, suhtautui jotenkin ikävällä tavalla.
[/quote]
Jos äidin henki on todella vaarassa, äidin ei tarvitse tehdä päätöstä. Lääkärit ja oikeusistuin tekevät sen äidin puolesta. Minulta lääkäri kysyi allekirjoitanko minä vai tuomari. Silloin ei tarvitse kantaa taakkaakaan.
Suomessa äidillä ei ole laillista oikeutta uhrata tieten tahtoen henkeään sikiön puolesta.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:21"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:26"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:16"][quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:51"]
Parempi olla olematta kuin olla olemassa ei-toivottuna ja kaltoinkohdeltuna.
[/quote]
Noh... Mä olen ei toivottu ja kaltoinkohdeltu, mutta tässä mä nyt olen kuitenkin. Kiitos sulle tästä kauniista ajatuksesta. Päätit sitten ajatella minun ja muiden ei-toivottujen ja kaltoinkohdeltujen puolesta, että olisi parempi jos meidät olisi abortoitu. Kiitos!
[/quote]
Teidätkö, tunnen/olen tuntenut muutamia tällaisia ihmisiä, ja he kaikki ovat aikuisina mielenterveysongelmaisia ja itsemurhaa yrittäneitä/sen toteuttaneita.
Että joo, parempi on huono elämä kuin ei elämää ollenkaan!
86
[/quote]
Todella toivon, että sinulla on edes sen verran tunneälyä, ettet mene tuollaisia laukomaan itsemurhaa harkitsevalle ihmiselle.
[/quote]
Mistä sä päättelet, että mä lauon jotain tuollaista? Ihan itse ovat todenneet, että parempi olisi ollut kun ei olisi tarvinnut syntyä.
Ainiin, elämä on ihanaa, vaikka sen elämän joutuisi elämään masentuneena ja arvottomaksi itsensä tuntien. Olette harvinaisen viisaita ihmisiä kyllä.
86
[/quote]
Sellaisenkin elämän kuule voi ihan hyväksyä ja oppia elämään sen kanssa, ettei ole saanut niitä parhaita kortteja elämässään. Sun kaltaiset ihmiset on vaan mun elämässä aiheuttaneet sen, että omista lapsuuden vaikeista kokemuksista on ollut vaikea puhua. Sähän voisit jos haluaisi keskittää energiasi näiden ihmisten tukemiseen ja osottaa välittämistä ja hyväksyntää. Muttet sitä tee. Sen sijaan julistat, että olisi parempi, kun eivät olisi koskaan syntyneetkään. Voiko joku oikeasti olla noin tyhmä?
[/quote]
Ei kaikkea vain voi korjata. Kaikkea ei voi hyväksyä, eikä oppia elämään. Jos on ihan vauvasta saakka jäänyt vaille huomiota, nähnyt raakaa väkivaltaa, juopottelua, eikä ole ikinä saanut rakkauttaa osakseen, niin kyllä sellainen ihminen on lopullisesti rikki. Ihminen kun kasvaa sellaiseksi millaiseksi hänet kasvatetaan. Pieniä asioita voi hyväksyä ja isolla työllä keskinkertaisia vikoja voi korjata, mutta koita nyt ymmärtää, että on paljon pahaa, sellaista, mitä lapsille ei vaan ikinä soisi tapahtuvan. Ja näin minäkin voin sanoa, että mieluummin ne parat saisi jäädä syntymättä.
Onneksi abortti on vapaavalintainen. Jokainen nainen, joka itse punnitsee omat voimavaransa saavat ihan itse päättää antaako lapsen syntyä tähän maailmaan. Eikä tästä saisi syyllistää ketään.
[/quote]
Joo olen ehdottomasti samaa mieltä, että vain ehjillä ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään ja huono lapsuus on ainoa mahdollinen tapa, millä ihminen voi mennä rikki elämässään. Rikkinäisyys on epätäydellisyyttä ja suoranaista heikkoutta! Elämä on täysin hallittavissa oleva asia, jossa voimme valita vanhojen rodunjalostusoppien mukaisesti kenellä on edellytyksiä ja kenellä ei. Kiteytit ajatukseni.
[/quote]
En ymmärrä tutkimuksia joissa kritisoidaan curling vanhemmuutta, koska sehän on sitä ainoaa oikeaa vanhemmuutta!!! Jotkut tutkijat väittää, että tällaisista peheistä tulee empatiakyvyttömiä aikuisia!!! En tajuu. Just nehän onnistuu parhaiten, ei niil oo alkoholismii ja kaikkee sitä paskaa mikä synnyttää noit rikkinäisiä heikkoja yksilöit, mitkä sit tappaa ittensä. Ja jotku sit kehtaa viel sanoo, et jotkut ongelmat on muka geneettisiä!!! Voi yök. Joku curling perhe vois muka saada skitson lapsen!!! En usko!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 19v kun ensimmäinen lapsen ilmoitti tulostaan. Olin sinkku. Tuntui, etten voi tehdä lasta ja tilasin ajan aborttiin. Kun sain ajan ja se lähestyi, en voinutkaan tehdä sitä vaan pidin lapsen. Sain miehen, joka halusi olla lapselle isä. Aloin odottaa toista lasta. Ilmoitettiin, että todnäk lapsi on kehvammainen ja lääkäri suositteli aborttia. Mietimme asiaa yön yli ja päätimme pitää senkin lapsen sellaisena kuin tulee. Emme halunneet leikkiä Jumalaa. Nyt minulla on jo neljä lasta, kaikkien kanssa on jotenkin pärjätty. Abortti on asia, jonka jokainen perhe päättää itse. Ei ketään voi neuvoa, mikä olisi kenellekin parasta. Nyt minut on steriloitu ja siitä olen onnellinen, minun lapsiluku on täynnä.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:37"]
Jos äidin henki on todella vaarassa, äidin ei tarvitse tehdä päätöstä. Lääkärit ja oikeusistuin tekevät sen äidin puolesta. Minulta lääkäri kysyi allekirjoitanko minä vai tuomari. Silloin ei tarvitse kantaa taakkaakaan.
Suomessa äidillä ei ole laillista oikeutta uhrata tieten tahtoen henkeään sikiön puolesta.
[/quote]
Täh, no tottakai on. Jokainen saa kieltäytyä hoidosta, jos siltä tuntuu. Hengen vaarantuminen on oikeastaan ainut syy, jolloin abortti on mahdollinen myöhäisillä viikolla, eli siis kenenkään ei tarvitse vaarantaa omaa henkeään, mutta kyllä se sallittua on.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:39"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:21"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:26"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:16"][quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:51"]
Parempi olla olematta kuin olla olemassa ei-toivottuna ja kaltoinkohdeltuna.
[/quote]
Noh... Mä olen ei toivottu ja kaltoinkohdeltu, mutta tässä mä nyt olen kuitenkin. Kiitos sulle tästä kauniista ajatuksesta. Päätit sitten ajatella minun ja muiden ei-toivottujen ja kaltoinkohdeltujen puolesta, että olisi parempi jos meidät olisi abortoitu. Kiitos!
[/quote]
Teidätkö, tunnen/olen tuntenut muutamia tällaisia ihmisiä, ja he kaikki ovat aikuisina mielenterveysongelmaisia ja itsemurhaa yrittäneitä/sen toteuttaneita.
Että joo, parempi on huono elämä kuin ei elämää ollenkaan!
86
[/quote]
Todella toivon, että sinulla on edes sen verran tunneälyä, ettet mene tuollaisia laukomaan itsemurhaa harkitsevalle ihmiselle.
[/quote]
Mistä sä päättelet, että mä lauon jotain tuollaista? Ihan itse ovat todenneet, että parempi olisi ollut kun ei olisi tarvinnut syntyä.
Ainiin, elämä on ihanaa, vaikka sen elämän joutuisi elämään masentuneena ja arvottomaksi itsensä tuntien. Olette harvinaisen viisaita ihmisiä kyllä.
86
[/quote]
Sellaisenkin elämän kuule voi ihan hyväksyä ja oppia elämään sen kanssa, ettei ole saanut niitä parhaita kortteja elämässään. Sun kaltaiset ihmiset on vaan mun elämässä aiheuttaneet sen, että omista lapsuuden vaikeista kokemuksista on ollut vaikea puhua. Sähän voisit jos haluaisi keskittää energiasi näiden ihmisten tukemiseen ja osottaa välittämistä ja hyväksyntää. Muttet sitä tee. Sen sijaan julistat, että olisi parempi, kun eivät olisi koskaan syntyneetkään. Voiko joku oikeasti olla noin tyhmä?
[/quote]
Ei kaikkea vain voi korjata. Kaikkea ei voi hyväksyä, eikä oppia elämään. Jos on ihan vauvasta saakka jäänyt vaille huomiota, nähnyt raakaa väkivaltaa, juopottelua, eikä ole ikinä saanut rakkauttaa osakseen, niin kyllä sellainen ihminen on lopullisesti rikki. Ihminen kun kasvaa sellaiseksi millaiseksi hänet kasvatetaan. Pieniä asioita voi hyväksyä ja isolla työllä keskinkertaisia vikoja voi korjata, mutta koita nyt ymmärtää, että on paljon pahaa, sellaista, mitä lapsille ei vaan ikinä soisi tapahtuvan. Ja näin minäkin voin sanoa, että mieluummin ne parat saisi jäädä syntymättä.
Onneksi abortti on vapaavalintainen. Jokainen nainen, joka itse punnitsee omat voimavaransa saavat ihan itse päättää antaako lapsen syntyä tähän maailmaan. Eikä tästä saisi syyllistää ketään.
[/quote]
Joo olen ehdottomasti samaa mieltä, että vain ehjillä ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään ja huono lapsuus on ainoa mahdollinen tapa, millä ihminen voi mennä rikki elämässään. Rikkinäisyys on epätäydellisyyttä ja suoranaista heikkoutta! Elämä on täysin hallittavissa oleva asia, jossa voimme valita vanhojen rodunjalostusoppien mukaisesti kenellä on edellytyksiä ja kenellä ei. Kiteytit ajatukseni.
[/quote]
En ymmärrä tutkimuksia joissa kritisoidaan curling vanhemmuutta, koska sehän on sitä ainoaa oikeaa vanhemmuutta!!! Jotkut tutkijat väittää, että tällaisista peheistä tulee empatiakyvyttömiä aikuisia!!! En tajuu. Just nehän onnistuu parhaiten, ei niil oo alkoholismii ja kaikkee sitä paskaa mikä synnyttää noit rikkinäisiä heikkoja yksilöit, mitkä sit tappaa ittensä. Ja jotku sit kehtaa viel sanoo, et jotkut ongelmat on muka geneettisiä!!! Voi yök. Joku curling perhe vois muka saada skitson lapsen!!! En usko!!!
[/quote]
Mustkii last pitää suojel kaikelt pettymykselt! Eihän siit muuten tul täydellist yksilöö. Sehän tappaa ittens siin täydellisyydentavottelussaan jos joutuu kohtaamaan sellasii ikävii heikkouksii ittessään. Se on ihan paskaa ko joku väitti et vaikeudet kasvattaa ihmist ja tekee lujaksi. Et pitäs muka oppii epäonnistumisia. Mut se on kyl iha valet!!!
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:41"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:37"]
Jos äidin henki on todella vaarassa, äidin ei tarvitse tehdä päätöstä. Lääkärit ja oikeusistuin tekevät sen äidin puolesta. Minulta lääkäri kysyi allekirjoitanko minä vai tuomari. Silloin ei tarvitse kantaa taakkaakaan.
Suomessa äidillä ei ole laillista oikeutta uhrata tieten tahtoen henkeään sikiön puolesta.
[/quote]
Täh, no tottakai on. Jokainen saa kieltäytyä hoidosta, jos siltä tuntuu. Hengen vaarantuminen on oikeastaan ainut syy, jolloin abortti on mahdollinen myöhäisillä viikolla, eli siis kenenkään ei tarvitse vaarantaa omaa henkeään, mutta kyllä se sallittua on.
[/quote]
Luepa vähän lakia uudemman kerran. Itsemurhakin on rikos. Äiti voidaan ottaa lääketieteellisistä syistä holhouksen alaiseksi ja pakkohoitaa, ihan kuin muutkin mielenvikaiset.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:50"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:39"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:21"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:26"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:16"][quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 23:51"]
Parempi olla olematta kuin olla olemassa ei-toivottuna ja kaltoinkohdeltuna.
[/quote]
Noh... Mä olen ei toivottu ja kaltoinkohdeltu, mutta tässä mä nyt olen kuitenkin. Kiitos sulle tästä kauniista ajatuksesta. Päätit sitten ajatella minun ja muiden ei-toivottujen ja kaltoinkohdeltujen puolesta, että olisi parempi jos meidät olisi abortoitu. Kiitos!
[/quote]
Teidätkö, tunnen/olen tuntenut muutamia tällaisia ihmisiä, ja he kaikki ovat aikuisina mielenterveysongelmaisia ja itsemurhaa yrittäneitä/sen toteuttaneita.
Että joo, parempi on huono elämä kuin ei elämää ollenkaan!
86
[/quote]
Todella toivon, että sinulla on edes sen verran tunneälyä, ettet mene tuollaisia laukomaan itsemurhaa harkitsevalle ihmiselle.
[/quote]
Mistä sä päättelet, että mä lauon jotain tuollaista? Ihan itse ovat todenneet, että parempi olisi ollut kun ei olisi tarvinnut syntyä.
Ainiin, elämä on ihanaa, vaikka sen elämän joutuisi elämään masentuneena ja arvottomaksi itsensä tuntien. Olette harvinaisen viisaita ihmisiä kyllä.
86
[/quote]
Sellaisenkin elämän kuule voi ihan hyväksyä ja oppia elämään sen kanssa, ettei ole saanut niitä parhaita kortteja elämässään. Sun kaltaiset ihmiset on vaan mun elämässä aiheuttaneet sen, että omista lapsuuden vaikeista kokemuksista on ollut vaikea puhua. Sähän voisit jos haluaisi keskittää energiasi näiden ihmisten tukemiseen ja osottaa välittämistä ja hyväksyntää. Muttet sitä tee. Sen sijaan julistat, että olisi parempi, kun eivät olisi koskaan syntyneetkään. Voiko joku oikeasti olla noin tyhmä?
[/quote]
Ei kaikkea vain voi korjata. Kaikkea ei voi hyväksyä, eikä oppia elämään. Jos on ihan vauvasta saakka jäänyt vaille huomiota, nähnyt raakaa väkivaltaa, juopottelua, eikä ole ikinä saanut rakkauttaa osakseen, niin kyllä sellainen ihminen on lopullisesti rikki. Ihminen kun kasvaa sellaiseksi millaiseksi hänet kasvatetaan. Pieniä asioita voi hyväksyä ja isolla työllä keskinkertaisia vikoja voi korjata, mutta koita nyt ymmärtää, että on paljon pahaa, sellaista, mitä lapsille ei vaan ikinä soisi tapahtuvan. Ja näin minäkin voin sanoa, että mieluummin ne parat saisi jäädä syntymättä.
Onneksi abortti on vapaavalintainen. Jokainen nainen, joka itse punnitsee omat voimavaransa saavat ihan itse päättää antaako lapsen syntyä tähän maailmaan. Eikä tästä saisi syyllistää ketään.
[/quote]
Joo olen ehdottomasti samaa mieltä, että vain ehjillä ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään ja huono lapsuus on ainoa mahdollinen tapa, millä ihminen voi mennä rikki elämässään. Rikkinäisyys on epätäydellisyyttä ja suoranaista heikkoutta! Elämä on täysin hallittavissa oleva asia, jossa voimme valita vanhojen rodunjalostusoppien mukaisesti kenellä on edellytyksiä ja kenellä ei. Kiteytit ajatukseni.
[/quote]
En ymmärrä tutkimuksia joissa kritisoidaan curling vanhemmuutta, koska sehän on sitä ainoaa oikeaa vanhemmuutta!!! Jotkut tutkijat väittää, että tällaisista peheistä tulee empatiakyvyttömiä aikuisia!!! En tajuu. Just nehän onnistuu parhaiten, ei niil oo alkoholismii ja kaikkee sitä paskaa mikä synnyttää noit rikkinäisiä heikkoja yksilöit, mitkä sit tappaa ittensä. Ja jotku sit kehtaa viel sanoo, et jotkut ongelmat on muka geneettisiä!!! Voi yök. Joku curling perhe vois muka saada skitson lapsen!!! En usko!!!
[/quote]
Mustkii last pitää suojel kaikelt pettymykselt! Eihän siit muuten tul täydellist yksilöö. Sehän tappaa ittens siin täydellisyydentavottelussaan jos joutuu kohtaamaan sellasii ikävii heikkouksii ittessään. Se on ihan paskaa ko joku väitti et vaikeudet kasvattaa ihmist ja tekee lujaksi. Et pitäs muka oppii epäonnistumisia. Mut se on kyl iha valet!!!
[/quote]
Joo lapsi pitää ehdottomasti abortoida jos sille ei pysty tarjomaan täydellistä curling vanhemmuutta! Suunta on oikea, koska jo 10000 naista tee jo abortin sosiaalisin syin!
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 12:52"]
Luepa vähän lakia uudemman kerran. Itsemurhakin on rikos. Äiti voidaan ottaa lääketieteellisistä syistä holhouksen alaiseksi ja pakkohoitaa, ihan kuin muutkin mielenvikaiset.
[/quote]
No en tiedä minkä lain mukaan, mutta ei todellakaan Suomen lakien ;) Tottakai, mutta se ei ole syy pakkohoitoon, jos äiti kieltäytyy hoidosta ja hän on ihan täysjärkinen.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:57"][quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 11:48"]Mitä hittoa 165 mesoaa?
Sanoin mielipiteeni, siis _mielipiteeni_. Mä en ole yhtäkään lasta abortoinut, enkä istu missään pilvenreunalla osoittamassa kuka saa elää ja kuka ei. Miksi mun mielipide on jotenkin arvottomampi kuin sun? Kerro mulle.
86
[/quote]
Kun julistat tietäväsi millainen ratkaisu olisi ollut paras tai olisi paras. Todellakin tiedän sanomattakin, ettet ole koskaan itse tehnyt aborttia. Ja ikääkin sinulla on maksimissaan 25-vuotta.
[/quote]
Mä kerroin _mielipiteeni_. Miksi se on niin vaikea ymmärtää? Ikäni ei liity tähän, mutta todettakoon, että olen yli 25-vuotias.
Onhan se toki varmasti raskasta elää kun ei voi hyväksyä sitä, että oma mielipide ei ole se ainoa oikea.
86
[/quote]
Sä olet sairas.