Miksi lahjattomiin satsataan niin paljon enemmän kuin lahjakkaisiin?

Lahjakkaan poikasi elätettäväksi? Taidat kyllä jo mennä provoilun puollelle. Mutta tasokurssien palauttamista kannatan minäkin.

Minä, jolla perheessä lahjakkuutta ja vammaisuutta

Työnnän? No alemmalle tasoryhmälle (samalle luokka-asteelle), osa tunneista voisi olla kaikkien tasojen kanssa yhteisiä. Sen jälkeen "työntäisin" heidät amikseen, jossa saisivat tehdä käytännön juttuja, jos ne nyt olisi mieluisampia. :)

Ei kaikista tarvitse tulla tohtoreita, miksi pitää väkisin hukata resursseihin, kun osa ei halua oppia, eikä opi?! "Heikkolahjaisempiin" koottavat satsaukset voisivat olla enemmän heidän omia kykyjään tukevampia, miksi kaikki pitäisi tunkea samaan muottiin?

Saksassahan on muuten tämäntyyppinen malli, neljäsluokkalaisista valitaan ne ketkä menevät lukioon ja ketkä amikseen. Paljon kritiikkiä on herättänyt ja syystäkin, sen ikäinen on vielä aivan liian nuori lokeroitavaksi.

jossa oppilasmäärät ei riitä eriyttämiseen. Tämä nähdään esim kielivalinnoissa ja uskonnossa.



Suurempien kaupunkien ulkopuolella 1. kieleksi valikoituu lähes aina englanti. Et:ssä ja muissa pienissä uskonnoissa lapsia kiikutetaan toiseen kouluun samoin on 2. kielen kohdalla. Jos tähän päälle pitäisi vielä lisätä tasoryhmittely useammassa aineissa, niin tuntikehykset paukkuisivat ja kovaa. Ei ole yksinkertaisesti kunnilla rahaa.

en nyt ihan ymmärrä ongelmaa...

etkö voisi kotona motivoida lasta ts. jos tehtävät tulevat nopeasti tehdyiksi niin joku haastava harrastus (en nyt tiedä millä puolella lapsesi lahjakkuus oli mutta esim. shakki, tähtitiede, ydinfysiikkakerho, akrobatia, ratsastus, joku soitin...)

yritän sanoa sitä että marmatuksen sijaan yrittäisin ratkaista ongelman. Koululaitoksessa on suurempiakin, ihan isoja ongelmia jotka eivät vauvapalstavalituksella ratkea (voihan se toki olla alku muutokselle) mutta voit ajaa niitä toista kautta ja näyttää lapsellesi esimerkkiä vaikuttamisesta!

Tunnit pyrkisin ratkaisemaan opettajan kanssa keskustelemalla: tehtävät tehtyä etuajassa lapsi voi rauhassa lukea tietosanakirjaa tai tolstoita tai tehdä venäjän käännöstään valmiiksi. Eikohän liikuntatunnilla voi juosta pari ylimääräistä kierrosta koulun ympäri. Ja tietysti rinnalla keskustelisin lapseni kanssa mitä on hyvä käytös, että jokainen on lahjakas jossain ja miksi ei kannata kasvaa ylimieliseksi kusipääksi vain jos osaa piin kaikki desimaalit ulkoa ja vääntää tokalla tohtorin tutkintoa köyhyyden poistamisesta maailmassa

lapsesi on varmasti ihana, mutta kaikissa meissä on sen lisäksi omat omituisuutemme:)

Uskon, että ymmärrät ongelman. Tämä ei toki ole maailman suurin epäkohta, mutta on alkanut tökkiä tämä epätasapaino. Veronmaksajien rahat valuvat kiusaajien ja häiriköiden (kärjistäen) oppimisvaikeusiin. Monestihan nämä tyypit on juuri niitä, jotka eivät edes yritä tai halua oppia. Rahalla ei saa motivaatiota. Miksei voisi tukea niitä, joista voisi olla tulevaisuudessa Suomelle aidosti hyötyä?

Ja kyllä, yritän myös itse tukea lapsen oppimista, mutta käyn itsekin töissä ja valitettavasti tuon myös töitä kotiin ja olen yksinhuotajaäiti. Samalla tavalla voitaisiin sanoa tukioppilaiden vanhemmille, että "opettakaa itse ne kersanne!"

En jaksa uskoa, että lapseni saisi kouluaikanaan nauttia mistään uudesta, hänelle sopivammasta koulutussysteemistä. Halusin vain herättää keskustelua, ja ehkä purkaa omaa turhautumistani.

Niin ja lapseni on myös kiltti ja ystävällinen kaikille, vähän ujokin, älä murehdi :)

ap

lapsia tasoryhmiin. Ei pidä tehdä jakoa hyviin ja huonoihin jo nuorilla lapsilla.

että lahjakkuudet jätetään hyödyntämättä? Kyllä me kaikki niitä lahjakkaita tarvitaan jos halutaan saada Suomi vielä nousuun.

Muista maista tullaan Suomen kouluihin ottamaan mallia juuri siitä, miten se saavutetaan. Siitä on enemmän hyötyä kuin huippulahjakkuuksien seulomisesta.

että lahjakkuudet jätetään hyödyntämättä? Kyllä me kaikki niitä lahjakkaita tarvitaan jos halutaan saada Suomi vielä nousuun.

Muista maista tullaan Suomen kouluihin ottamaan mallia juuri siitä, miten se saavutetaan. Siitä on enemmän hyötyä kuin huippulahjakkuuksien seulomisesta.

menestyvät ovat aina laiskoja tai häiriköitä? Kyllä minä muistan omilta kouluajoiltani montakin, jotka olivat aina koulussa, kuuntelivat opetusta, tekivät tehtävät kotona ja koulussa, lukivat kirjoja jne. mutta eivät vain pärjänneet samalla tavalla kuin paremmat.

Suomen hyvät oppimistulokset perustuvat hyvään KESKITASOON

että lahjakkuudet jätetään hyödyntämättä? Kyllä me kaikki niitä lahjakkaita tarvitaan jos halutaan saada Suomi vielä nousuun.

Muista maista tullaan Suomen kouluihin ottamaan mallia juuri siitä, miten se saavutetaan. Siitä on enemmän hyötyä kuin huippulahjakkuuksien seulomisesta.

Kouluissa voitaisiin pyrkiä sekä hyvään keskitasoon, että lahjakkaiden tukemiseen.

menestyvät ovat aina laiskoja tai häiriköitä? Kyllä minä muistan omilta kouluajoiltani montakin, jotka olivat aina koulussa, kuuntelivat opetusta, tekivät tehtävät kotona ja koulussa, lukivat kirjoja jne. mutta eivät vain pärjänneet samalla tavalla kuin paremmat.

Eivät kaikki olekaan, mutta etenkin näiden tyhmien kiusaajien jne. yltiöpäinen tukeminen jotenkin ärsyttää. Mitä vastenmielisempi tapaus, sitä enemmän hän saa tukea... Mutta mielestäni tasorymistä olisi hyötyä myös tällaisille muista syistä ei-pärjääville.

ap

ap.

Lapsi olisi jossain aineessa erityisen lahjakas ja tulisi joissaikin aineissa muita jäljessä? Opetuksen järjestäminen söisi valtavasti resursseja kun opetus pitäisi räätälöidä jokaiselle oppilaalle erikseen. Olen kielellisesti lahjakas, sitä olen ollut aina, joten ala-asteen äidinkielen tunnit olivat pelkkää kidutusta, ja matematiikassa kamppailin jatkuvasti pysyäkseni muiden tahdissa. Tietysti lisätehtävät olisivat olleen äikäntunneilla paikallaan, mutta pienessä kyläkoulussa elettiin 50-lukua vaikka maailma valmistautuikin vuosituhannen vaihteeseen, ja opetus oli hyvin vanhanaikaista ja tympeää.



Pelkään että vähemmän lahjakkaat oppilaat jäisivät lahjakkaampien jalkoihin myöhemmässä elämässä, minulle olisi käynyt juuri niin sillä olin tavanomaista huonompi matematiikassa ja melkein jokaisessa muussa reaaliaineessa sillä olin peruskouluaikanani masentunut ja hyvin piittaamaton tulevaisuuden suhteen. Nyt käyn kouluja loppuun ja saan hyviä numeroita, mikä tuskin olisi onnistunut jos olisin saanut pysyvän häviäjän leiman otsaani yläasteella.

heikosti menestyvät ovat aina laiskoja tai häiriköitä? Kyllä minä muistan omilta kouluajoiltani montakin, jotka olivat aina koulussa, kuuntelivat opetusta, tekivät tehtävät kotona ja koulussa, lukivat kirjoja jne. mutta eivät vain pärjänneet samalla tavalla kuin paremmat.

Jotkut lukivat ja lukivat mutta eivät vain pärjänneet samalla tavalla. Minä puolestani muistan että pahimpia häirikköjä olivat usein ne joille tehtävät olivat tosi helppoja, heille jäi aikaa ja energiaa pulista ja hyppiä luokassa kiusaamassa muita.

Ala-asteella vasta opiskellaan opiskelun taitoja. Useasti rauhalliset, kiltit ja ahkerat menestyvät. Älykkyyshän ei ole sitä, että osaa opetettuja asioita... Mielestäni menestys peruskoulussa vaatii lähinnä ahkeruutta. Ymmärrän kyllä, että joillakin on niin hankalia oppimisvaikeuksia, että vaikka kuinka ahkeroi ei saa tuloksia. Minusta on vain niin naivia kehua omaa pikkukoululaista ja mollata muiden lapsia ja heidän mahdollisesti saamiaan tukitoimia. Itse olin vielä yläasteellakin niin laiska, että opo suositteli amatsua numeroideni perusteella. Joten kummassa minusta tuli tohtori ja alasteen pinkoista osa kai käytti paukkunsa jo silloin kun eivät menestyneetkään.

että lahjakkuudet jätetään hyödyntämättä? Kyllä me kaikki niitä lahjakkaita tarvitaan jos halutaan saada Suomi vielä nousuun.

Muista maista tullaan Suomen kouluihin ottamaan mallia juuri siitä, miten se saavutetaan. Siitä on enemmän hyötyä kuin huippulahjakkuuksien seulomisesta.

PISA-tutkimuksiin valikoidaan oppilaita, ei sinne kaikki mene!

Alin tasokurssi siinä matikassa takaisi sinullekin päästötodistuksen, mutta olisit saanut kielissä korkeamman kurssin ansiosta tasollesi sopivampaa opetusta.

Lapsi olisi jossain aineessa erityisen lahjakas ja tulisi joissaikin aineissa muita jäljessä? Opetuksen järjestäminen söisi valtavasti resursseja kun opetus pitäisi räätälöidä jokaiselle oppilaalle erikseen. Olen kielellisesti lahjakas, sitä olen ollut aina, joten ala-asteen äidinkielen tunnit olivat pelkkää kidutusta, ja matematiikassa kamppailin jatkuvasti pysyäkseni muiden tahdissa. Tietysti lisätehtävät olisivat olleen äikäntunneilla paikallaan, mutta pienessä kyläkoulussa elettiin 50-lukua vaikka maailma valmistautuikin vuosituhannen vaihteeseen, ja opetus oli hyvin vanhanaikaista ja tympeää.

Pelkään että vähemmän lahjakkaat oppilaat jäisivät lahjakkaampien jalkoihin myöhemmässä elämässä, minulle olisi käynyt juuri niin sillä olin tavanomaista huonompi matematiikassa ja melkein jokaisessa muussa reaaliaineessa sillä olin peruskouluaikanani masentunut ja hyvin piittaamaton tulevaisuuden suhteen. Nyt käyn kouluja loppuun ja saan hyviä numeroita, mikä tuskin olisi onnistunut jos olisin saanut pysyvän häviäjän leiman otsaani yläasteella.

Olisiko sinullekin löytynyt motivaatiota enemmän?

Ala-asteella vasta opiskellaan opiskelun taitoja. Useasti rauhalliset, kiltit ja ahkerat menestyvät. Älykkyyshän ei ole sitä, että osaa opetettuja asioita... Mielestäni menestys peruskoulussa vaatii lähinnä ahkeruutta. Ymmärrän kyllä, että joillakin on niin hankalia oppimisvaikeuksia, että vaikka kuinka ahkeroi ei saa tuloksia. Minusta on vain niin naivia kehua omaa pikkukoululaista ja mollata muiden lapsia ja heidän mahdollisesti saamiaan tukitoimia. Itse olin vielä yläasteellakin niin laiska, että opo suositteli amatsua numeroideni perusteella. Joten kummassa minusta tuli tohtori ja alasteen pinkoista osa kai käytti paukkunsa jo silloin kun eivät menestyneetkään.

että lahjakkuudet jätetään hyödyntämättä? Kyllä me kaikki niitä lahjakkaita tarvitaan jos halutaan saada Suomi vielä nousuun.

Muista maista tullaan Suomen kouluihin ottamaan mallia juuri siitä, miten se saavutetaan. Siitä on enemmän hyötyä kuin huippulahjakkuuksien seulomisesta.

PISA-tutkimuksiin valikoidaan oppilaita, ei sinne kaikki mene!

Ennen kouluissa olleista tasokursseista ei ollut mitään hyötyä. Ryhmiin saattoi joutua lahjakkaitakin oppilaita jotka nyt sattuivat olemaan hiukan hiljaisempia ja hitaampia tekemisissään mutta jostka olisi menestyneet ylemmilläkin tasoilla jso olisivat saaneet oikeanlaista tukea oppimiseen. Näissä alimmissa ryhmissä usein äänekkäimmät ja lahjattomimmat veivät kumminkin huomion oppilaista jotka olisivat halunneet oppia.



Lisäksi tasokurssit eristivät sosiaalisesti todella tehokkaasti, eihän alimmalla tasolla oleva voi olla hyvä kaveri koska hän on tyhmä.



Koulumaailmassa puhutaan koko ajan lisäänyvästä kiusaamsiesta ja tasokurssit johtaisivat varmasti sen lisääntymiseen.

Ap, haluaisko sun poika oikeasti tosiaan tehdä ylimääräisiä tehtäviä? Eiköhän noita saa jos pyytää. Yliopistossa saa kyllä varmaan sitten käyttää päätään ihan tarpeeksi.



Ei kai ne lahjakkaat oppilaat mitään kädestä pitelijää tarvitse?

Extrakieliä voi opiskella esimerkiksi kansalaisopistossa. Itsestäni kyllä tuntuu että lahjakkaallakin lapsella/nuorella saattaisi olla käyttöä myös vapaa-ajalle, eikä ihan hirveästi tekisi mieli opiskella kaikkea mahdollista ylimääräistä, vaikka äidin mielestä pitäisikin.

niin oppilaat tulevat ns. eliittikouluista tai kouluista, joissa on tietty painotus (esim. luonnontieteet). Kaikesta päätellen niissä osataan opettaa ja motivoida, koska tavislukioiden oppilaat eivät menesty samalla tavalla ja hanki opiskelupaikkaa yliopistosta jo ennen ylioppilastutkinnon suorittamista.

Suomessa myös opettajat häpeävät sitä, että oppilaat oppivat. Kaikkien tulee olla keskinkertaisia, hyvä ja paras ei saa olla kukaan. Jos on, taviskoulussa opettajat tekevät kaikkensa latistaakseen ja vähätelläkseen.

Noihin eliittilukioihin ei pääse kuin erittäin hyvät oppilaat. Aines on parempaa, joten on luonnollista että sieltä tulee menestyjiä oli opetus mitä tahansa. Toki varmaan laadukasta opetustakin.