Miksi lahjattomiin satsataan niin paljon enemmän kuin lahjakkaisiin?

Ei kai vaan superlahjakkaiden äidit anna kasvatusvastuuta nyt koululle? Kyllä se on omien vanhempien tehtävä tarjota lapselle parhaat mahdolliset edellytykset esim. yksityisopetuksen keinoin jos peruskoulumme ei tyydytä tarpeita.

Näin tuo asia on. Peruskoulun tehtävä lopulta on antaa kaikille vain sellainen peruslähtötaso, jonka päälle itse sitten rakennetaan lisää jos rakennetaan. Koulussa resurssit eivät valitettavasti riitä lahjakkaiden lapsien kunnolliseen haastamiseen, voimat menevät haasteellisiin oppilaisiin. Itse olen ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni siitä, että kodissamme oli erittäin sivistysmyönteinen ilmapiiri ja lukemaan todellakin kannustettiin. Tuo on näkynyt kaikkien sisarusteni elämässä erittäin positiivisesti.

Heikkolahjaisiin? Heillehän on myös tarjolla se perustaso, ja jos eivät siihen yllä, niin voi voi.

Niin, eikös tämä ole vähän sama kuin laitettaisiin vesihana puuhun. Ne, jotka eivät sinne pääse niin se on "voi voi". Siellähän se on tarjolla kaikille.

Reilua? Sivistynyttä? ÄLYKÄSTÄ?

Tajuat kai, että olet itse erittäin itsekäs.

Kyllä lahjakas pärjää ilman tukeakin. Se on hyvä, että lahjattomia autetaan, lahjakkaat eivät mitään erityisapua enää tarvitse. Ihmeellisen kiittämättömiä ja itsekkäitä on jotkut vanhemmat! Olisivat onnellisia fiksuista lapsistaan!

Mutta verovaroillani en halua olla tukemassa lahjakkaiden lisäkoulutusta vana mieluummin tuen heikkolahjaisia ja apua tarvitsevia. Missään tapauksessa en suostu verovaroilla tapahtuvaan lahjakkaiden hyysäämiseen! Jos sitä haluatte, saatte tehdä sen ihan omasta pussistanne.

Jos joku sattui kuuntelemaan eilistä Jumalanpalvelusta radiosta niin saarnan oli aivan erinomainen. Aiheena juuri itsekkyys ja lähimmäisen auttaminen.

enää resurssit riitä sillä vähllä vapaa-ajalla hoitamaan kotona niitä asioita, mitä koulun pitäisi hoitaa.

Meillä kun vanhemmat käyvät töissä, että saadaan maksettua veroja, jotta saadaan teidän jälkeenjääneille ne avustajat sinne kouluun.

Meillä on tarjolla yhteinen peruskoulu kaikille, se riittää. Ota tai jätä.

Että huomaa kyllä mistä lapsesi on perinyt omat lahjansa...

Tiedätkö, asiat voivat muuttua, ja yksi osa sitä muutosta on tyytymättömyys, joka johtaa keskusteluun, ja keskustelu joka kohtaa tekoihin.

En minä ole vaatimassa, että heikompia oppilaita ei saisi tukea. Sitä olen vaatimassa, että lahjakkaille oppilaille tarjotaan myös oikeita haasteita, jotta kaikki saavat koulussa tehtäviä kykyjensä mukaan. Jos opetussuunnitelmaa voidaan mukauttaa heikomman oppilaan mukaan, miksi sitä ei voisi mukauttaa paremman mukaan? Ei syynä taida olla juuri mikään muu kuin perisuomalainen kateus ja into tasapäistää kaikki.

Joten sinuna olisin ihan hiljaa vaan.

Minä pystyn kyllä keskustelemaan, toisin kuin sinä. Sinä pystyt vain möläyttelemään yhden lauseen ihmeitä, joissa ei keskustelun siemen idä.

Mutta toivottavasti tosiaan lapsesi ovat perineet äitinsä järjen, kun äidillä itsellään ei näytä olevan enää sitä jäljellä.

vastapuolen tahallinen loukkaaminen niin ei sillä pitkälle pötkitä. Keskustelussa, ystävä kallis ei mennä henkilökohtaisuuksiin eikä asiattomuuksiin vaan pysytään annetussa aiheessa. Olet jo kahdesti ryhtynyt haukkumaan minua henkilönä ja lapsiani myöskin. Ei sellainen ole keskustelua.

mitä itsekkäitä wnb-elitistejä taas

mitä itsekkäitä wnb-elitistejä taas

sehän ei ole ITSEKKYYTTÄ laisinkaan, kun vaaditaan oman kasvatustyön laiminlyönnin seurauksena kaikkea mahdollista tukea Nico-Petterille, joka vie open ajasta jo leijonanosan huolnolla käytöksellään!

Mutta se on se niiiin väärin vaatia, että lahjakkaatkin lapset saisivat tasoistaan opetusta. Hui sentään, miten itsekästä...

Mutta etpä sinä taida tätä vertausta tajuta, kun "ope" oli kohdallasi varmaan niin huono, ettei saanut syy-seuraussuhteita sinun huippuälykkääseen päähäsi uppoamaan....

valikoida Suomessa oppilaita, Aasian maissa kylläkin tätä tapahtuu!

Idioottimaista satsata lahjattomiin.

Työnnän? No alemmalle tasoryhmälle (samalle luokka-asteelle), osa tunneista voisi olla kaikkien tasojen kanssa yhteisiä. Sen jälkeen "työntäisin" heidät amikseen, jossa saisivat tehdä käytännön juttuja, jos ne nyt olisi mieluisampia. :)

Ei kaikista tarvitse tulla tohtoreita, miksi pitää väkisin hukata resursseihin, kun osa ei halua oppia, eikä opi?! "Heikkolahjaisempiin" koottavat satsaukset voisivat olla enemmän heidän omia kykyjään tukevampia, miksi kaikki pitäisi tunkea samaan muottiin?

Ei kuulosta kovin älykkään ihmisen tekstiltä, mutta poikasihan se älykäs teidän perheessä taisikin olla - toivottavasti olet osannut arvioida kuitenkin hänen lahjansa oikein ;)

Jossain ekalla ja tokalla ei todellakaan voi eikä ole mielekästä ruveta jakamaan sen hetkisen osaamistason perusteella ihmisiä "amiksiin" ja "älykkäisiin". Ei kai kukaan nyt voi tuollaista ehdottaa tosissaan? Tasoryhmät johtaisivat todennäköisesti juuri tällaiseen.

Olen itse ollut aina erityisemmin panostamatta hyvä koulussa. Peruskoulun luistelee helposti läpi ihan pelkän hyvän muistinkin avulla, eli koulumenestys ei vielä kerro älykkyydestä. Lukiossakaan en sanottavammin panostanut. Varsinaisesti innostuin opiskelusta vasta yliopistossa, kun oli oikeasti kiinnostavat oppiaineet.

Yksi ystäväni taas oli peruskoulussa keskitason alapuolella ja lukiossa vitosen, kutosen oppilas. Lukion jälkeen hän aloitti muistaakseni ammattikorkeasta, mutta siirtyi sittemmin yliopistoon ja on tällä hetkellä jatko-opiskelija. Hänen potentiaalinsa heräsi henkiin vasta lukion jälkeen, mikä on kai poikkeuksellisen myöhään. Kukaan ei olisi uskonut, että hänestä tulisi motivoitunut, kunnianhimoinen ja hyviä arvosanoja saava korkeakouluopiskelija tai edes mikään uranainen.

Vastakkaisia tarinoitakin silti on. Monesta kympin tytöstä tai pojasta tuli joku suorittavan tason työntekijä. Muutamasta (joista povattiin aina jotain suurta) tuli joku lähihoitaja - missä ei toki olekaan mitään vikaa. Yksi luokkamme parhaista jätti lukion kesken eikä koskaan enää opiskellut mitään - ja on tällä hetkellä kotiäiti.

Elämänpolku voi olla lopulta hyvin erilainen, miltä se peruskoulun pulpetista ensin näyttää!

mutta kyllä jokaiselle pyritään nykykoulussa löytämään sopivantasoiset tavoitteet.

Ei tarvita eri luokkahuoneita.

Kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin valittaa.

T. Sos.dem yläkoulun lehtori

valikoida Suomessa oppilaita, Aasian maissa kylläkin tätä tapahtuu!

mielenkiintoinen sattuma, että myös rinnakkaisluokalta arvontaan osuivat parhaat.

niin oppilaat tulevat ns. eliittikouluista tai kouluista, joissa on tietty painotus (esim. luonnontieteet). Kaikesta päätellen niissä osataan opettaa ja motivoida, koska tavislukioiden oppilaat eivät menesty samalla tavalla ja hanki opiskelupaikkaa yliopistosta jo ennen ylioppilastutkinnon suorittamista.



Suomessa myös opettajat häpeävät sitä, että oppilaat oppivat. Kaikkien tulee olla keskinkertaisia, hyvä ja paras ei saa olla kukaan. Jos on, taviskoulussa opettajat tekevät kaikkensa latistaakseen ja vähätelläkseen.

peruskoulussa tarvittaisiin tasoryhmät.



Kolmiportainen malli heikot, keskitaso, lahjakkaat.



Ääripäiden ryhmät ovat pienimpiä ja molemmat tarvtisisivat erityistukea ja ohjausta.

Tosin en väitä että lapsi olisi erityisen älykäs, mutta nyt ekalla luokalla on osannut lukea huomattavasti paremmin kuin muut luokkalaisensa. Muissa aineissa menee muiden mukana. Mutta lukeminen on siis opettajan tekemien testien mukaan parhaimpien kakkosluokkalaisten tasolla. Tämän vuoden aikana lapsi on saanut lukuläksyksi alle kymmenen kertaa jonkun "vaativamman" lukemisen, muuten on paukutettu haukotellen samoja lukukirjan kolmen rivin tarinoita. Tylsistymistä on jo havaittavissa, ei ole enää niin innoissaan lukemisesta kuin vielä talvella. Harmi.

Eli siis itse tukisin (ja tuenkin) lukemista myös kotona. Hyvin on into pysynyt :).

Meidän ekaluokkalainen luki sujuvasti (kirjoja, eikä siis mitään kuvakirjoja) kouluun mennessään. Osasi laskeakin jne, eikä varsinaisesti ole koulutehtävillä hänen tarvinnut päätään vaivata.

Tykkää koulusta, viihtyy hyvin, ei ole tylsistynyt. Kotona on tehty vähän sitä sun tätä tehtäviä jne. Isommat sisarukset neuvovat sujuvasti aika monessa "isompien" jutuissa.

Mä itse uskon, että suurin osa ns. "oikeasti lahjakkaista" kyllä löytää haastetta muutenkin kuin vain koulun tunneilla. Toki vaatii vähän vanhemmiltakin viitseliäisyyttä.

Ekaluokkalaisen sisarusten keskiarvot huitelevat reilusti ysin paremmalla puolella ja ovat selkeästi sekä kielellisestä että matemaattisesti lahjakkaita hekin. Eivät tosin huippuälykkäitä :), tai jotenkin poikkeuksellisia. Ihan tavallisia lapsia, joille on luettu paljon, jotka lukevat paljon, ja jotka keskustelevat päivällispöydässä milloin mistäkin ihmeellisestä aiheesta historian asioista nyky-yhteiskunnan kysymyksiin.

peruskoulussa tarvittaisiin tasoryhmät. Kolmiportainen malli heikot, keskitaso, lahjakkaat. Ääripäiden ryhmät ovat pienimpiä ja molemmat tarvtisisivat erityistukea ja ohjausta.

Vielä mun yläasteaikoinani mentiin tasoryhmissä. Eipä siitä hirveästi hyötyä ollut.

että syrjäytyessään yhteiskunnasta tulevat ihan helvetin kalliiksi. Halvemmaksi tulee, kun edes yrittää pitää nekin jotenkin jaloillaan, jotka ei niin älyllä loista.

en nyt ihan ymmärrä ongelmaa...

etkö voisi kotona motivoida lasta ts. jos tehtävät tulevat nopeasti tehdyiksi niin joku haastava harrastus (en nyt tiedä millä puolella lapsesi lahjakkuus oli mutta esim. shakki, tähtitiede, ydinfysiikkakerho, akrobatia, ratsastus, joku soitin...)

yritän sanoa sitä että marmatuksen sijaan yrittäisin ratkaista ongelman. Koululaitoksessa on suurempiakin, ihan isoja ongelmia jotka eivät vauvapalstavalituksella ratkea (voihan se toki olla alku muutokselle) mutta voit ajaa niitä toista kautta ja näyttää lapsellesi esimerkkiä vaikuttamisesta!

Tunnit pyrkisin ratkaisemaan opettajan kanssa keskustelemalla: tehtävät tehtyä etuajassa lapsi voi rauhassa lukea tietosanakirjaa tai tolstoita tai tehdä venäjän käännöstään valmiiksi. Eikohän liikuntatunnilla voi juosta pari ylimääräistä kierrosta koulun ympäri. Ja tietysti rinnalla keskustelisin lapseni kanssa mitä on hyvä käytös, että jokainen on lahjakas jossain ja miksi ei kannata kasvaa ylimieliseksi kusipääksi vain jos osaa piin kaikki desimaalit ulkoa ja vääntää tokalla tohtorin tutkintoa köyhyyden poistamisesta maailmassa

lapsesi on varmasti ihana, mutta kaikissa meissä on sen lisäksi omat omituisuutemme:)

p*skaa.

Joo, koululaitoksella on varmaan ongelmia just sun pienen ADHD-petterin kanssa, jolle ei saa sanoa ei, ja jonka pillin mukaan kaikkien pitäisi tanssia.

Mulla on vasta esikoinen koulussa, ja hän on hyvin taitava sekä matemaattisesti että kielellisesti. Hän on lukenut 5 vuotiaasta, on nyt tokalla, ja lukenut viimeisen kolmen viikon aikana Harry Pottereista ekat neljä kirjaa. Ja tehnyt paljon muutakin. Tekee koulussa kolmasluokkalaisten matikkaa. Eikä se riitä.

Mutta siis noihin sun idioottimaisiin ehdotuksiin, niitä haasteita pitäisi saada SOPIVIA, ei mitään tietosanakirjan kahlaamista. Kivaa olisi, jos voisi opiskella vaikka jotain ekstrakieltä, mutta eipä ole tarjolla.

Mun lapsi on tosi kiva kaveri kaikille ja todellakin kaukana kusipäästä. Sitä tohtorin tutkintoa vääntäisi varmaan ihan mielellään jo tokalla, jos siihen saisi jotain tukea. Voisi sitten ehkä olla myöhemmin avuksi sille sun ADHD-petterillesikin. Mutta koska nyt tahdotaan käyttää kaikki resurssit sun vatipääsi hoivaamiseen, lopputulos on se, että ennen vankilaan joutumistaan sun ääliös on ehkä just ja just suorittanut peruskoulun ja käynyt kymppiluokan+ ollut tukityöllistettynä. Ja mun lapsi käy koulunsa normaalisti, oppii vähän laiskaksi ja alisuoriutujaksi, ja silti suorittaa tiensä hyvään ammattiin. Ei kuitenkaan saa koko potentiaaliaan käyttöön koskaan, toisin kuin sun pentusi, jolla sitä potentiaalia tosin on niin vähän, että se on aivan se ja sama kuinka isoa osaa siitä käyttää.