Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lahjattomiin satsataan niin paljon enemmän kuin lahjakkaisiin?
06.05.2012 |
Oma poikani on puolueettomasti sanottuna hyvin älykäs ja lahjakas ikäisekseen. Hänessä on valtavasti potentiaalia, mutta.... Tuntuu, että tuo potentiaali menee osittain hukkaan, kun hänen lahjakkuuttaan ei tueta mitenkään. Koulussa hän tekee samat tehtävät jne, kuin kaikki muutkin, eikä muuta. Opettajat ovat vain iloisia, kun hänestä ei ole harmia tai vaivaa. Lahjattomammat tai laiskat oppilaat saavat kyllä tukiopetusta, extra-tehtäviä ja opettajan lähes jakamattoman huomion.
Milloin Suomi/koululaitos alkaa panostamaan oppilaisiin, joilla olisi ehkä potentiaalia olla jotakin suurta?!
Kommentit (175)
miksi lahjakkaasta ja oppimishaluisesta lapsesta tekee " itsekkään kusipään "? Toiset lapset kun ovat älykkyyden lisäksi myös hyväkäytöksisiä ja toiset huomioivia. Älykkyys ei tee kenestäkään inhottavaa ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mm. huono-osaisista huolehtimiseen, meillä ei ole varaa lahjakkuuksien "hukkaamiseen". Näin minä asian näen. Pelkällä empatiallakaan kun Suomi ei pitkälle pötki, niin tärkeää kuin sekin on, rahaksi se ei muutu.
Tajuat kai, että olet itse erittäin itsekäs.
Kyllä lahjakas pärjää ilman tukeakin. Se on hyvä, että lahjattomia autetaan, lahjakkaat eivät mitään erityisapua enää tarvitse. Ihmeellisen kiittämättömiä ja itsekkäitä on jotkut vanhemmat! Olisivat onnellisia fiksuista lapsistaan!
Mutta verovaroillani en halua olla tukemassa lahjakkaiden lisäkoulutusta vana mieluummin tuen heikkolahjaisia ja apua tarvitsevia. Missään tapauksessa en suostu verovaroilla tapahtuvaan lahjakkaiden hyysäämiseen! Jos sitä haluatte, saatte tehdä sen ihan omasta pussistanne.Jos joku sattui kuuntelemaan eilistä Jumalanpalvelusta radiosta niin saarnan oli aivan erinomainen. Aiheena juuri itsekkyys ja lähimmäisen auttaminen.
enää resurssit riitä sillä vähllä vapaa-ajalla hoitamaan kotona niitä asioita, mitä koulun pitäisi hoitaa.
Meillä kun vanhemmat käyvät töissä, että saadaan maksettua veroja, jotta saadaan teidän jälkeenjääneille ne avustajat sinne kouluun.
Meillä on tarjolla yhteinen peruskoulu kaikille, se riittää. Ota tai jätä.Että huomaa kyllä mistä lapsesi on perinyt omat lahjansa...
Tiedätkö, asiat voivat muuttua, ja yksi osa sitä muutosta on tyytymättömyys, joka johtaa keskusteluun, ja keskustelu joka kohtaa tekoihin.
En minä ole vaatimassa, että heikompia oppilaita ei saisi tukea. Sitä olen vaatimassa, että lahjakkaille oppilaille tarjotaan myös oikeita haasteita, jotta kaikki saavat koulussa tehtäviä kykyjensä mukaan. Jos opetussuunnitelmaa voidaan mukauttaa heikomman oppilaan mukaan, miksi sitä ei voisi mukauttaa paremman mukaan? Ei syynä taida olla juuri mikään muu kuin perisuomalainen kateus ja into tasapäistää kaikki.
Joten sinuna olisin ihan hiljaa vaan.
miksi lahjakkaasta ja oppimishaluisesta lapsesta tekee " itsekkään kusipään "? Toiset lapset kun ovat älykkyyden lisäksi myös hyväkäytöksisiä ja toiset huomioivia. Älykkyys ei tee kenestäkään inhottavaa ihmistä.
Yleisesti ottaen älykkäät ihmiset ovat hyväkäytöksisiä ja toisia huomioivia. Ehkä heikkolahjaisten vanhemmat ajattelevat älykkyydellä jotain asperger-tyyppistä älykkyyttä, jossa lasketaan piin arvo potenssiin 200 parissa sekunnissa, mutta ei omata mitään sosiaalista älykkyyttä. Tällainen on hyvin harvinaista.
Että niitä verovaroja olisi tulevaisuudessakin mm. huono-osaisista huolehtimiseen, meillä ei ole varaa lahjakkuuksien "hukkaamiseen". Näin minä asian näen. Pelkällä empatiallakaan kun Suomi ei pitkälle pötki, niin tärkeää kuin sekin on, rahaksi se ei muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin yleensä olen kyllä sitä mieltä, että heikompien tukeminen koulussa on tosi tärkeää ja oikein. Ongelmaisia ei saa jättää oman onnensa nojaan, suomalaisessa koululaitoksessa opettaja on paikalla heikkolahjaisia varten.
Silti, kun muistelen omaa koulutietäni peruskoulussa, niin ensimmäiseksi tulee mieleeni joka tuntia vaivannut valtava tylsyys: asioissa edettiin todella hitaasti ja tuntui, että minua aliarvioitiin koko ajan. Kukaan tai mikään asia ei koskaan tuntunut haastavan kykyjäni koulussa, en todellakaan saanut kokeilla siellä henkisiä tai älyllisiä rajojani, kun aivan kaikki opetus tuntui olevan suunnattu todella yksinkertaisille ihmisille.
Keskiarvoni oli muistaakseni 9.4 yläasteen päättötodistuksessa ja minusta sen saamiseen ei ollut täytynyt työskennellä juuri ollenkaan. Koulunkäynti todellakin oli minulle aivan liian helppoa ja muistan, miten sinne alkoi lopulta olla vähän vaikea raahautua koska paikka tuntui suurin piirtein lastentarhalta, jossa tunnit käytettiin ölisevien kanssaoppilaiden kuuntelemiseen minkään kiinnostavan sijasta.
Koulun sijaan panostin valtavasti harrastuksiini, urheilin kovalla tasolla, kirjoitin paljon pöytälaatikkoon, pelasin shakkia, rakentelin amatööriradioita isäni kanssa ja roolipelasin pari-kolme vuotta vanhempien kavereiden kanssa. Ilman tällaisia venttiilejä luulen, että minusta olisi tullut todella, todella turhautunut teini.
Sukulaistytöllä olen huomannut hyvin samoja fiiliksiä, hän on nyt viidennellä luokalla ja alkaa turhautua koulun "palikkamaisuuteen", kuten itse sanoo. Tunnistan hänen jutuistaan niin selvästi samanikäisen itseni, että olen alkanut vähän huolestua. Olenkin vakavasti harkinnut, että veisin hänelle haasteeksi jotain kehittävämpää kirjallisuutta, sillä olisi todella sääli jos selkeästi hyvin lahjakas tyttö menettäisi tatsin uuden oppimiseen vain siksi, että koululaitos ei tarjoa haasteita.
Lapseni ei muuten ole heikkolahjainen vaan luokkansa parhaimmistoa, tosin ei se paras ja lahjakkain jonka saatava elämässä kaikki vaikka muiden kustannuksella. Eikä hän tarvitsekkaan, riittää olla ihan tavallinen ihminen niinkuin muutkin, ei tarvitse erityiskohtelua.
Jos lapsi on superlahjakas, on sitä varmasti aikuisenakin. Ja voi silloin omilla ansioillaan ja tuloillaan tehdä niitä suurtekoja.
Ei kai vaan superlahjakkaiden äidit anna kasvatusvastuuta nyt koululle? Kyllä se on omien vanhempien tehtävä tarjota lapselle parhaat mahdolliset edellytykset esim. yksityisopetuksen keinoin jos peruskoulumme ei tyydytä tarpeita.
Mites muuten sitten nämä huippunerot joilla on melko usein neurologinen sairaus, assit ja autistit. Heillä voi olla todella kovaa lahjakkuutta tietyissä asioissa ihan nobeliin asti. Muissa asioissa sitten tarvitsevatkin tukea ja paljon myös koulusta. Mahdollistettaisiinko heidän resurssinsa moninkertaisina?
Vielä ihan salaa ja hiljaa kuiskaten kysyn, että tuntuuko se lahjakkaan lapsen lahjakkaasta vanhemmasta pahalta että erityislapsi voi olla paljon lahjakkampi kuin sinun oma "vain" lahjakas lapsi, joka ei nerojen kategoriaan yllä?
Olen hyvin tyytymätön nyt lahjakkaiden vanhempien ajattelun tasoon monelta eri kantilta katsoen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluttamattomat, köyhät perheet saavat kaiken sossun luukulta. Älykkyys ei riitä kunnon ammatin lukemiseen ja oman älytason hommiin ei kannata lähteä, kun sossun tuella elää paremmin.
Lapset sitten kuuntelevat näitä juttuja kotonaan ja omaksuvat äkkiä passiivisen elämäntavan. Opettajat ovat siinä vaiheessa melko neuvottomia.
Sitten lapset, jotka tulevat kunnollisista, omillaan toimeentulevista perheistä, ovat kusipäitä ja itsekkäitä ( kuten vanhempansakkin, jotka maksavat näiden luusereiden elämisen )kun ovat lahjakkaita ja halukkaita oppimaan.
Mutta ehkäpä ne suurimmat kulut tulevat mamuista. Heihin menee paljon resursseja. Josko heitä ei tarvittaisi niin paljon tänne kuluttamaan resursseja. Mamut ovat usein kalliissa erityisopetuksessa kielellisten- ja sosiaalistenongelmien takia. Tarvitsevat paljon myös tukiopetusta ja avustajia luokalle. Heisttä saisi mukavaa säästöä jotka voisi ohjat lahjakkaiden koulutukseen.
Minusta tämä esimerkki sopii keskusteluun oikein hyvin koska empatia ja ihmisarvot ovat yhdentekeviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai vaan superlahjakkaiden äidit anna kasvatusvastuuta nyt koululle? Kyllä se on omien vanhempien tehtävä tarjota lapselle parhaat mahdolliset edellytykset esim. yksityisopetuksen keinoin jos peruskoulumme ei tyydytä tarpeita.
Näin tuo asia on. Peruskoulun tehtävä lopulta on antaa kaikille vain sellainen peruslähtötaso, jonka päälle itse sitten rakennetaan lisää jos rakennetaan. Koulussa resurssit eivät valitettavasti riitä lahjakkaiden lapsien kunnolliseen haastamiseen, voimat menevät haasteellisiin oppilaisiin.
Itse olen ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni siitä, että kodissamme oli erittäin sivistysmyönteinen ilmapiiri ja lukemaan todellakin kannustettiin. Tuo on näkynyt kaikkien sisarusteni elämässä erittäin positiivisesti.
en nyt ihan ymmärrä ongelmaa... etkö voisi kotona motivoida lasta ts. jos tehtävät tulevat nopeasti tehdyiksi niin joku haastava harrastus (en nyt tiedä millä puolella lapsesi lahjakkuus oli mutta esim. shakki, tähtitiede, ydinfysiikkakerho, akrobatia, ratsastus, joku soitin...) yritän sanoa sitä että marmatuksen sijaan yrittäisin ratkaista ongelman. Koululaitoksessa on suurempiakin, ihan isoja ongelmia jotka eivät vauvapalstavalituksella ratkea (voihan se toki olla alku muutokselle) mutta voit ajaa niitä toista kautta ja näyttää lapsellesi esimerkkiä vaikuttamisesta! Tunnit pyrkisin ratkaisemaan opettajan kanssa keskustelemalla: tehtävät tehtyä etuajassa lapsi voi rauhassa lukea tietosanakirjaa tai tolstoita tai tehdä venäjän käännöstään valmiiksi. Eikohän liikuntatunnilla voi juosta pari ylimääräistä kierrosta koulun ympäri. Ja tietysti rinnalla keskustelisin lapseni kanssa mitä on hyvä käytös, että jokainen on lahjakas jossain ja miksi ei kannata kasvaa ylimieliseksi kusipääksi vain jos osaa piin kaikki desimaalit ulkoa ja vääntää tokalla tohtorin tutkintoa köyhyyden poistamisesta maailmassa lapsesi on varmasti ihana, mutta kaikissa meissä on sen lisäksi omat omituisuutemme:)
p*skaa. Joo, koululaitoksella on varmaan ongelmia just sun pienen ADHD-petterin kanssa, jolle ei saa sanoa ei, ja jonka pillin mukaan kaikkien pitäisi tanssia. Mulla on vasta esikoinen koulussa, ja hän on hyvin taitava sekä matemaattisesti että kielellisesti. Hän on lukenut 5 vuotiaasta, on nyt tokalla, ja lukenut viimeisen kolmen viikon aikana Harry Pottereista ekat neljä kirjaa. Ja tehnyt paljon muutakin. Tekee koulussa kolmasluokkalaisten matikkaa. Eikä se riitä. Mutta siis noihin sun idioottimaisiin ehdotuksiin, niitä haasteita pitäisi saada SOPIVIA, ei mitään tietosanakirjan kahlaamista. Kivaa olisi, jos voisi opiskella vaikka jotain ekstrakieltä, mutta eipä ole tarjolla. Mun lapsi on tosi kiva kaveri kaikille ja todellakin kaukana kusipäästä. Sitä tohtorin tutkintoa vääntäisi varmaan ihan mielellään jo tokalla, jos siihen saisi jotain tukea. Voisi sitten ehkä olla myöhemmin avuksi sille sun ADHD-petterillesikin. Mutta koska nyt tahdotaan käyttää kaikki resurssit sun vatipääsi hoivaamiseen, lopputulos on se, että ennen vankilaan joutumistaan sun ääliös on ehkä just ja just suorittanut peruskoulun ja käynyt kymppiluokan+ ollut tukityöllistettynä. Ja mun lapsi käy koulunsa normaalisti, oppii vähän laiskaksi ja alisuoriutujaksi, ja silti suorittaa tiensä hyvään ammattiin. Ei kuitenkaan saa koko potentiaaliaan käyttöön koskaan, toisin kuin sun pentusi, jolla sitä potentiaalia tosin on niin vähän, että se on aivan se ja sama kuinka isoa osaa siitä käyttää.
vatipää ja neropatti. Molemmat ovat peruskoulussa, mutta nyt on jo selvää että vatipäälle ei peruskoulun oppimäärä tule perille menemään. Neropatti on päässyt koulutyöstä helpolla. Peruskoulu on peruskoulu. Yhteiskunta tarjoaa sen kaikille lapsille. Tavoitteena on että kaikki nuoret peruskoulusta valmistuessaan omaavat tietyn taito- ja tietotason. Ei sen enempää eikä vähempää. Tätä sanotaan tasapäistäväksi. Totuus kuitenkin on, että neropatille on suorastaan naurettavan helppo tarjota lisähaasteita. Hän kulkee koulussa tiiliskiven paksuinen romaani repussaan, ja saa luvan kanssa lukea kun tehtävät ovat valmiit. Vapaa-ajalla hän lukee tähdistä, katsoo dokumentteja tai mitä vaan mikä ikinä kiinnostaa. Vatipään äitinä haasteet ovat aivan toista luokkaa. Ei hänkään ketään häiriköi tai kiusaa, on sattunut syntymään tyhmänä. Kyllä hänenkin hyysäyksensä peruskoulun jälkeen loppuu, älkää neropattien äidit huoliko! Ei tule työllistymään, saattaa saada paikan asuntolassa jossa ovet lukkoon ja potta huoneeseen yöksi. Tai sitten me vanhemmat huolehdimme niin kauan kuin virtaa riittää. Neropatti on tällä välin valinnut oman polkunsa ja kulkee sitä, onnellisena toivottavasti.
lapselleni ihan oikeita ÄLYLLISIÄ haasteita, joiksi en koe esim. kirjojen lukemista tai dokumenttien katselemista. Lapsi kyllä lukee, lukee tietokirjoja ja fiktiota, ja tykkää avaruusdokkareista. Haluaisin että lapseni saisi älyä kehittäviä tehtäviä, että hänelle tarjottaisiin esim. mahdollisuutta opiskella matematiikkaa laajemmin ja syvällisemmin kuin tuo, että tekee vaan vuotta ylempien matikankirjaa -mitä se auttaa, kun vuoden päästä on taas sama kirja nenän edessä? Mä muuten olen pahoillani jos pahoitit mielesi tuosta " vatipää"-mölinästäni. Mulla vaan paloi käämit tuohon ihme aggressioon, jota tuo yksi tuolla levitti, ja vastasin hänelle. Siis sille tyypille, jonka mielestä lahjakas lapsi voi lukea tietosanakirjaa, ja jonka mielestä lahjakkaasta tulee mitä todennäköisimmin itsekäs kusipää jne.
myös siihen että omaa lasta kutsutaan siksi, joka hän oikeastaan onkin... toki tämä älykkyys on vain ihmisen yksi ominaisuus, monissa asioissa tämä vatipääni on neropattiani taivampi. Esim. ystävystymään, antamaan anteeksi itselleen ja muille jne. Eli tunnetasolla ei ole vatia päässä!
Älyä kehittävää materiaalia löytää mielestäni ihan netistäkin, englanniksi tosin. Monenlaista "palikkatehtävää", matemaattisia tehtäviä jne. Siis oletan että sinun(kin) neropattisi osaa englantia jo hyvin. Samoin kirjallisuudessa avautuu ihan uudet ovet kun englanti on hallussa. Kyllä minusta on ihan helppoa löytää älyä kehittävää sisältöä ihan tvstäkin, tosin mun neropattini taitaa olla vähän vaatimattomammin varustettu kuin sinulla. Sitten matikasta vaan rohkeasti yksityistunteja kyselmään, monet aineenopettajat mielellään antaa niitä kun heillä lyhyet työpäivät muuten. Mitä mieltä lapsesi olisi nuorisopolitiikasta? Pääsisi väittelemään, keskustelu, jos mikä, kehittää älyä ja opettaa myös käyttämään sitä.
Menestystä, ja tsemppiä! Ihan niin kuin vatipäänkin kohdalla täytyy vanhempien todella panostaa lapseensa, samoin on näillä lahjakkaillakin. Mieti kuitenkin myös turhautumisen lisäksi kuinka onnekas lapsesi on! Hänestä voi tulla ja tuleekin mitä vain hän itse haluaa. Minun vatipääni hartain toive on saada lapsia ja tulla äidiksi. Mutta tämä haavekin minun täytyy joskus ilmeisesti torpata. Se tulee olemaan kovaa.
Sulla on selvästi aivan mahtavat lapset, ole onnellinen heistä!
Ja kyllä mä osaan olla onnellinen lapsistani, ( heitä on 3 kpl) ja ymmärrän toki että tässä ei oikeasti ole sellaista syvää, todellista surua aiheuttavaa ongelmaa. Mun mielestäni on silti kiva, että tästäkin keskustellaan. Olisi se ihan reilua, jos opintosuunnitelmaa voitaisiin mukauttaa myös toiseen suuntaan, ei vain sinne helpompaan.
Meidän pojalle on käymässä samoin kuin itselleni kouluaikoina, eli kun kaikki on liian helppoa, sitä helposti laiskistuu, ja menee sieltä mistä aita on matalin. Tosin itse yritän tukea ja olla kiinnostuneempi lapseni opiskeluista ja tarjota niitä haasteita, toisin kuin itselleni tehtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni ei muuten ole heikkolahjainen vaan luokkansa parhaimmistoa, tosin ei se paras ja lahjakkain jonka saatava elämässä kaikki vaikka muiden kustannuksella. Eikä hän tarvitsekkaan, riittää olla ihan tavallinen ihminen niinkuin muutkin, ei tarvitse erityiskohtelua.
Jos lapsi on superlahjakas, on sitä varmasti aikuisenakin. Ja voi silloin omilla ansioillaan ja tuloillaan tehdä niitä suurtekoja.
Ei kai vaan superlahjakkaiden äidit anna kasvatusvastuuta nyt koululle? Kyllä se on omien vanhempien tehtävä tarjota lapselle parhaat mahdolliset edellytykset esim. yksityisopetuksen keinoin jos peruskoulumme ei tyydytä tarpeita.
Mites muuten sitten nämä huippunerot joilla on melko usein neurologinen sairaus, assit ja autistit. Heillä voi olla todella kovaa lahjakkuutta tietyissä asioissa ihan nobeliin asti. Muissa asioissa sitten tarvitsevatkin tukea ja paljon myös koulusta. Mahdollistettaisiinko heidän resurssinsa moninkertaisina?
Vielä ihan salaa ja hiljaa kuiskaten kysyn, että tuntuuko se lahjakkaan lapsen lahjakkaasta vanhemmasta pahalta että erityislapsi voi olla paljon lahjakkampi kuin sinun oma "vain" lahjakas lapsi, joka ei nerojen kategoriaan yllä?
Olen hyvin tyytymätön nyt lahjakkaiden vanhempien ajattelun tasoon monelta eri kantilta katsoen!
sellaiseksi, jonka on saatava elämässä kaikki muiden kustannuksella? Anteeksi vain, mutta nämä heikkolahjaisten vanhemmat käyttäytyvät juuri tällä tavalla: omalle lapselle pitää saada kaikki tuki, mutta huippulahjakkaille ei haluta antaa mitään. Lahjakkaiden lapsien vanhempien pitäisi itse tarjota yksityisopetusta. Miksi? Ihan yhtä lailla lahjakkaiden lasten vanhemmat maksavat veroja, ja huom! Lapsen lahjakkuus ei välttämättä riipu tulotasosta. Köyhien vanhempien lahjakas lapsi jää ilman yksityisopetusta, maksullisia kerhoja, yms. Siksi pitäisi tarjota kaikille lahjakkaille lapsille riippumatta tulotasosta mahdollisuus omien lahjojensa hyödyntämiseen jo peruskoulussa, ei vasta siellä yliopistossa tai työelämässä. Kasvatusvastuu kuuluu muuten myös koululle, joten en käsitä, miksi lahjakkaiden lasten vanhempia yritetään tästä syyllistää. Neurologiset sairaudet ovat asia erikseen, ja kuten jo aiemmin sanottua, harvinaisia. On selvää, että sairas lapsi tarvitsee tukea.
Minä taas olen tyytymätön heikkolahjaisten vanhempien ajattelumalliin.
myös asperger- ym. lapsien. Heillä valitettavasti on usein kivinen tie mm. sosiaalisten suhteiden ongelmien vuoksi. Onneksi heistä moni kuitenkin sijoittuu esim. tekniikan/ tutkimuksen alalla tehtäviin, jotka hyödyttävät meitä kaikkia.
Itse en lahjakkaiden lasten todellakaan kadehdi ketään, vaan minua yksinkertaiseksti harmittaa se, että lapset turhautuvat koulussa. Niin oli jo omana kouluaikanani, en oppinut käyttämään älyllistä kapasiteettiani ja minusta tuli hieman laiska. Vanhempani olivat ihan "tavallisia", ei heillä olisi ollut rahaa yksityiseen koulutukseen, eikä sitä meilläkään ole yllin kyllin.
Miksi muuten kuvittelet, että lahjakkaiden lasten vanhemmat olisivat automaattisesti varakkaita tai ylipäätään muuten valveutuneita? Se, että peruskoulu ei tarjoa lahjakkaille lapsille tarpeeksi haasteita, kalahtaa ennen kaikkea ns. perusperheistä tulevien lahjakkaiden lasten nilkkaan. Heidän vanhempansa eivät osaa, pysty tai halua tarjota lapsilleen lisävirikkeitä. Tutkijavanhempien lahjakas lapsi niitä todennäköisemmin saa. Reilua ei sekään.
Lapseni ei muuten ole heikkolahjainen vaan luokkansa parhaimmistoa, tosin ei se paras ja lahjakkain jonka saatava elämässä kaikki vaikka muiden kustannuksella. Eikä hän tarvitsekkaan, riittää olla ihan tavallinen ihminen niinkuin muutkin, ei tarvitse erityiskohtelua.
Jos lapsi on superlahjakas, on sitä varmasti aikuisenakin. Ja voi silloin omilla ansioillaan ja tuloillaan tehdä niitä suurtekoja.
Ei kai vaan superlahjakkaiden äidit anna kasvatusvastuuta nyt koululle? Kyllä se on omien vanhempien tehtävä tarjota lapselle parhaat mahdolliset edellytykset esim. yksityisopetuksen keinoin jos peruskoulumme ei tyydytä tarpeita.
Mites muuten sitten nämä huippunerot joilla on melko usein neurologinen sairaus, assit ja autistit. Heillä voi olla todella kovaa lahjakkuutta tietyissä asioissa ihan nobeliin asti. Muissa asioissa sitten tarvitsevatkin tukea ja paljon myös koulusta. Mahdollistettaisiinko heidän resurssinsa moninkertaisina?
Vielä ihan salaa ja hiljaa kuiskaten kysyn, että tuntuuko se lahjakkaan lapsen lahjakkaasta vanhemmasta pahalta että erityislapsi voi olla paljon lahjakkampi kuin sinun oma "vain" lahjakas lapsi, joka ei nerojen kategoriaan yllä?
Olen hyvin tyytymätön nyt lahjakkaiden vanhempien ajattelun tasoon monelta eri kantilta katsoen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ehkäpä ne suurimmat kulut tulevat mamuista. Heihin menee paljon resursseja. Josko heitä ei tarvittaisi niin paljon tänne kuluttamaan resursseja. Mamut ovat usein kalliissa erityisopetuksessa kielellisten- ja sosiaalistenongelmien takia. Tarvitsevat paljon myös tukiopetusta ja avustajia luokalle. Heisttä saisi mukavaa säästöä jotka voisi ohjat lahjakkaiden koulutukseen.
Minusta tämä esimerkki sopii keskusteluun oikein hyvin koska empatia ja ihmisarvot ovat yhdentekeviä.
Tosin empatian pitäisi nähtävästi kulkea vain yhteen suuntaan, eikä velvollisuuksiakaan saisi kaikilla olla, oikeuksia vaan niin maan helvetisti. paitsi tietysti niillä, jotka mamujen ja luusereiden hyysäämisen rahoittaa. Niiden pitäisi aina olla vaan turpa rullalla ja vähän hävetä sitä, että ovat syntyneet älykkäiksi ja tehneet helvetisti töitä menestyäkseen.
Kyllä se todellinen uhri on aina se, joka makaa vuodesta toiseen himassa juomassa viinaa ja laiminlyömässä lapsiaan.
Miksi meidän lahjakkaiden lasten vanhempien pitää itse kustantaa lapsillemme erityisopetusta? Miksi niin ei tee myös vähemmän lahjakkaiden vanhemmat?
Kasvatusvastuuta en todellakaan luovuta koululle. Haluan vain veromarkoilleni vastinetta. Sitähän ne vähemmän älykkäiden lasten perheetkin saavat. Kasvatuksessamme ei liiemmin puutteita ole. Älykkäät lapsemme ovat hyväkäytöksisä ja sosiaaliset taidot omaavia.
Harrastuksissa olen pyörinyt aktiivisesti mukana jo vuosia. Eipä siellä kenttien laidoilla näy juurikaan näiden häirikkö lasten vanhempia. Eli oman kokemukseni mukaan älykkäät lapset kyllä saavat virikkeitä myös harrastusten muodossa.
Ja ihan hiljaa kuiskaten vastaan, että en todellakaan halua lasteni kuuluvan samaan yliälykkäiden ja sairaiden erityislasten sarjaan. Haluan vaan saada lapsilleni motivoivan ja heidän(kin) tarpeitaan tukevan oppimisympäristön.
Ei kai vaan superlahjakkaiden äidit anna kasvatusvastuuta nyt koululle? Kyllä se on omien vanhempien tehtävä tarjota lapselle parhaat mahdolliset edellytykset esim. yksityisopetuksen keinoin jos peruskoulumme ei tyydytä tarpeita.
Näin tuo asia on. Peruskoulun tehtävä lopulta on antaa kaikille vain sellainen peruslähtötaso, jonka päälle itse sitten rakennetaan lisää jos rakennetaan. Koulussa resurssit eivät valitettavasti riitä lahjakkaiden lapsien kunnolliseen haastamiseen, voimat menevät haasteellisiin oppilaisiin.
Itse olen ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni siitä, että kodissamme oli erittäin sivistysmyönteinen ilmapiiri ja lukemaan todellakin kannustettiin. Tuo on näkynyt kaikkien sisarusteni elämässä erittäin positiivisesti.
Heikkolahjaisiin? Heillehän on myös tarjolla se perustaso, ja jos eivät siihen yllä, niin voi voi.
on nyt 4 lk:lla ja matikassa hyvä. Vanhempainvartissa kerroin opettajalle että lapsi on välillä turhautunut tunneilla kun samaa hänelle itsestään selvää asiaa jankataan monta kertaa, ja kun saa luvan tehdä tehtäviä niin hän on tehnyt samantein kaikki. Tämän jälkeen opettaja on tytölle antanut vähän haastavampia lisätehtäviä.
En lukenut koko ketjua, mutta oletko ap kysynyt opettajalta voisiko lapselle antaa jotain lisätehtäviä?
Tyttö on myös liikunnallisesti lahjakas ja on liikuntatunneilla mahdollisuuksien mukaan saanut mennä omassa tahdissaan.
Tajuat kai, että olet itse erittäin itsekäs.
Kyllä lahjakas pärjää ilman tukeakin. Se on hyvä, että lahjattomia autetaan, lahjakkaat eivät mitään erityisapua enää tarvitse. Ihmeellisen kiittämättömiä ja itsekkäitä on jotkut vanhemmat! Olisivat onnellisia fiksuista lapsistaan!
Mutta verovaroillani en halua olla tukemassa lahjakkaiden lisäkoulutusta vana mieluummin tuen heikkolahjaisia ja apua tarvitsevia. Missään tapauksessa en suostu verovaroilla tapahtuvaan lahjakkaiden hyysäämiseen! Jos sitä haluatte, saatte tehdä sen ihan omasta pussistanne.Jos joku sattui kuuntelemaan eilistä Jumalanpalvelusta radiosta niin saarnan oli aivan erinomainen. Aiheena juuri itsekkyys ja lähimmäisen auttaminen.
enää resurssit riitä sillä vähllä vapaa-ajalla hoitamaan kotona niitä asioita, mitä koulun pitäisi hoitaa.
Meillä kun vanhemmat käyvät töissä, että saadaan maksettua veroja, jotta saadaan teidän jälkeenjääneille ne avustajat sinne kouluun.
Meillä on tarjolla yhteinen peruskoulu kaikille, se riittää. Ota tai jätä.Että huomaa kyllä mistä lapsesi on perinyt omat lahjansa...
Tiedätkö, asiat voivat muuttua, ja yksi osa sitä muutosta on tyytymättömyys, joka johtaa keskusteluun, ja keskustelu joka kohtaa tekoihin.
En minä ole vaatimassa, että heikompia oppilaita ei saisi tukea. Sitä olen vaatimassa, että lahjakkaille oppilaille tarjotaan myös oikeita haasteita, jotta kaikki saavat koulussa tehtäviä kykyjensä mukaan. Jos opetussuunnitelmaa voidaan mukauttaa heikomman oppilaan mukaan, miksi sitä ei voisi mukauttaa paremman mukaan? Ei syynä taida olla juuri mikään muu kuin perisuomalainen kateus ja into tasapäistää kaikki.
Joten sinuna olisin ihan hiljaa vaan.
Minä pystyn kyllä keskustelemaan, toisin kuin sinä. Sinä pystyt vain möläyttelemään yhden lauseen ihmeitä, joissa ei keskustelun siemen idä.
Mutta toivottavasti tosiaan lapsesi ovat perineet äitinsä järjen, kun äidillä itsellään ei näytä olevan enää sitä jäljellä.
Asennekasvatusta lapsillenne mammat hyvät! Ei kukaan hyvin kasvatettu lapsi turhaudu koulussa vaan on iloisesti mukana kaikessa opetuksessa ja osaa suhtautua siihen tyytyväisenä, että useimmat aineet ovat hänelle helppoja ja että koulun käyminen on hauskaa ja vaivatonta.
Ihan taas niin pohjattoman turhaa kitinää aloittajan aihe kun vana olla voi. Peruskoulun jälkeen on mahdollisuus sydämensä kyllyydestä opiskella niin paljon lisää kuin ikinä haluaa. Ja jo peruskoulun aikana jos vanhemmat niin haluavat.
Alue: Aihe vapaa
hyväksy sitä, että rahaa heitetään kankkulan kaivoon näiden tyhjäpäiden hyysäämisessä?
Paljon suurempi hyöty sille rahalle saataisiin sillä, että se panostettaisiin niihin, joissa on jotain panostettavaa.
Täytyykin alkaa ajaa asiaa, tämä keskustelu herätti meikäläisessä kunnon kokoomuslaisen sydämen.
EI mulla aiemmin ole ollut mitään heikkojen tukemista vastaan, mutta jos asenne on se, että kaikki rahat syydetään vain pohjasakkaan, ja lahjakkaisiin lapsiin ei saisi panostaa yhtään, niin pitäkää tunkkinne. Tiedänpähän ainakin millaisia arvoja tästä eteenpäin kannatan. Jännää, että niitä tuntuu kannattavan jo suurin osa suomalaisista, ja siihen lienee syynä juuri teidän kaltaiset ihmiset.
Kaikki tänne mulle vaan, kun mulla on niin vaikeaa, mitään en anna takaisin, eikä kukaan muu saisi saada mitään. Ja siinä käsi ojossa vielä huudetaan muita itsekkäiksi.