Lue keskustelun säännöt.
Olenko huono ihminen kun vaadin työtiimini lapsetonta joustamaan?
02.05.2012 |
Eli meillä on kotona se tilanne, että pitkien työmatkojen vuoksi (olemme juuri muuttaneet) lapsen hoitopäivä venyisi todella pitkäksi. Mun työaika päättyy viideltä, ja ehdin nippanappa hakemaan lapsen ennen tarhan sulkeutumista JOS ei tule esteitä. Meidän työtiimillä on eräs joka päivä suoritettava tehtävä, joka tehdään työpäivän päättyessä. Tämä tehtävä on siis pakollinen, jonka yksi ihminen tekee kerrallaan ja olemme viiden hengen tiimissä jakaneet vastuun niin että jokainen tekee kerran viikossa. Ongelmana on, että jos tämän tehtävän suorittamisessa tulee viivytyksiä (yleensä tulee), on ne tehtävä ylitöinä (yleensä tosin vain 20 min. mutta mun lapselleni aika tärkeät 20 min). Tehtävä on tosi ikävä, eikä kukaan meistä sitä mielellään tee.
Työtiimissäni on yksi keskustassa asuva lapseton, ja ehdotin hänelle nätisti että jos hän tekisi tuon minunkin viikkovuoroni, niin voisin ehtiä tarhaan hakemaan lapseni ajoissa. Työkaverini ei suostunut ja on nyt sitä mieltä, että minä olen joku superpaskiainen. Minulla on asiasta nyt tosi paha mieli, sillä toisaalta en haluaisi aiheuttaa kränää tämän naisen kanssa mutta toisaalta en haluaisi että lapseni jää pihalle tarhan mennessä kiinni.
Mitä tekisitte minun tilanteessani?
Kommentit (95)
että joustan lapsettoman matkojen mukaan, teen mm. vappuaattoja jne.
Ja lapseton sitten taas joustaa, jos minulla on jokin lapsesta johtuva pakottava meno tai lapsi sairastaa.
Ei todellakaan mene niin, että lapsettomat vain joustaa ja joustaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ymmärän että lapseton ei aina halua joustaa joka asiassa, mutta kokonaisuuttakin pitää ajatella. Karrikoitu esimerkki: tiimissä on putkimies, sähkömies ja kirvesmies. Koska liesituulettimen kytkentä on ikävä tehtävä, se jaetaan tasan kaikille. Joten joka kolmas päivä sähkömies kytkee liesituulettimen. Tuleeko hyvä? Tietyt jutut voisi tehdä se jolle se parhaiten sopii -
Enkä kyllä itsekään lapsettomana voi käsittää, miksi haluaisin pitää lomani samaan aikaan kuin kaikki lapsiperheet. Hinnat on kalliimpia, joka paikassa on ruuhkaa, jne...
siis lapsen isää joustamaan. Ja seuraavalla kerralla miettisin asuntoa etsiessäni tämmöiset vähän tarkemmin. Ja ei, en ole lapseton vaan itselläkin sekä koulu että pkoti-ikäisiä lapsia eikä tulisi mieleenkään vaatia muita tekemään hommiani sen takia että en ole osannut ennakoida työmatkaan kuluvaa aikaa asuntoa ostaessani.
entä jos ap on juuri muuttanut, mutta lasten päivähoitopaikka vaihtuu vasta syksyllä? Eli kyseessä on tilapäinen ongelma.
Eipä ihme että lapseton suuttui! Suuttuisin minäkin. Olisit miettinyt ennen lasten hankintaa kuinka elämä tulee mahd. muuttumaan: ei muiden tarvitse kärsiä sun tekemistäsi valinnoista! Törkeää!
Olen itse ollut aikoinani lapsettomana naisvaltaisella alalla ja sain lähes päivittäin kuulla joidenkin valopäiden idioottimaisia käsityksiä työelämästä. "Sun on vaan ihan pakko joustaa kun sulla niitä lapsia ei ole..." WTF?!?
Mun olisi "pakko" joustaa muiden henkilöiden tekemien henk.koht. ratkaisujen ja elämänvalintojen vuoksi? Just joo. Arvatkaapa halusinko jatkaa työuraa tuossa paikassa...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanteesi on toki hankala ja on hyvä, että ajattelet lapsesi parasta. Mutta. Ensinnäkin elämäntilanteesi ei ole työnantajasi eikä työyhteisösi ongelma. Toiseksi olette itse valinneet muuton pitkän matkan päähän työpaikasta. Kolmanneksi, asian voi varmasti järjestää ilman, että töiden hoitaminen ja työpaikan ilmapiiri vaarantuu esim. hankit lapselle hakijan hoidosta, mies hakee tms. vaihtoehtoja on. Neljänneksi, et voi olettaa, etteikö lapsettomalla keskusta-asujalla voisi olla tärkeää menoa töiden jälkeen. Viidenneksi, hänen menonsa eivät ole yhtään vähäpätöisempiä kuin sinun.
Kuulostat tilanteessasi huolestuneelta mutta toisaalta hyvin itsekkäältä. Et voi olettaa, että muut ihmiset järjestävät asiansa siten, että sinulla olisi hyvä olo. Sinulla menee muutenkin puurot ja vellit sekaisin; työelämä on työelämä ja vapaa-aika on vapaa-aikaa. Se, miten olet asiasi vapaa-ajallasi järjestänyt ei kuulu työpaikalle. Noin kärjistäen.
tilannetta pahentaa ajatus siitä, että ko. henkilö ei yrityksistä huolimatta ole itse saanut lapsia eli ei ole lapseton omasta halustaan ja sinä sika lyöt lyötyä vielä lisää.
ei ole toisten ongelma sun perheasiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
neuvotelisin ensin työnantajan kanssa voidaanko työ tehdä jotekin toisin (aamulla, esivamisteluja ennen työajan päättymistä jne.)
jos ei onnaa niin siitten tarhan kanssa
ja viime hädässä sitten hankkisin jonkun muun hakemaan.
Onneksi itsellä on työ jossa omin lomiin vaikuttavat vain asikkaan projektit eivätkä nekään kovin paljoa.
Miksi ihmeessä oletat että lapseton haluaa joustaa tässä työssä kun vielä sanot ettei työ ole mukava. On väärin olettaa lapsettomien joustavan aina kun lapsi pitää hakea, on sairas, tai on jotain muuta. Reilumpaa olisi, että jokainen tekee oman vuoronsa eikä vain yritä lapsen avulla luistaa ikävästä työtehtävästä.
Tiesit varmaan muuttaessasi työmatkan pitenevän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä oletat että lapseton haluaa joustaa tässä työssä kun vielä sanot ettei työ ole mukava. On väärin olettaa lapsettomien joustavan aina kun lapsi pitää hakea, on sairas, tai on jotain muuta. Reilumpaa olisi, että jokainen tekee oman vuoronsa eikä vain yritä lapsen avulla luistaa ikävästä työtehtävästä.
Tiesit varmaan muuttaessasi työmatkan pitenevän?
lapsen sairastuessa on ihan työnantajan asia kuka joustaa ja kuka ei. Ei ole vanhemman vika jos joustaja on yksi ja sama henkilö. Siinä tilanteessa kannattaa joustajan avata suunsa pomon suuntaan.
JA jokaisella on oikeus kieltäytyä ylitöistä, niin lapsellisen kuin lapsettoman.
MUTTA et voi odottaa että hän siihen suostuisi, eikä mikään häntä siihen edes voi pakottaa. Työnantaja olettaa että jokainen pystyy hoitaman itse lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen kun toinen siitä suuttui.
Tosin en olisi itsekään suostunut tuollaiseen pyyntöön, ellen sitten olisi kaivannut ylityökorvauksia itselleni.
t. lapseton
niinä päivinä, kun sinulla on päivän vika työtehtävä suoritettavana tai sitten haet lapselle hoitopaikkaa lähempää. Ei lapsettoman tarvitse sen enempää joustaa tuossa kuin toistenkaan. Luuletko, että se lapseton haluaa olla huonolla tuurilla ylitöissä kahtena päivänä viikossa vain siksi, että lapselliset jyrää? Itse teen vuorotyötä ja iltavuoropäivinä mies hakee lapset hoidosta - ei sen vaikeampaa. Jos on ongelmapäiviä, niin ne tiedetään etukäteen ja järjestellään sitten muuten, ei niin, että oletetaan lapsettomien tekevän minun vuoroni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta yleisenä pohdintana, lähtökohtaisesti ketään ei voi VAATIA tekemään yhtään mitään siksi että hänellä on / ei ole lapsia. Pyytää voi, nätisti.
Jos kyseessä olisi esim tuo 20 minuuttia viikossa vaikkapa päivystystä niin periaatteessa pitäisin hieman hassuna jos lapseton tai lapsellinenkaan (jos ei ole näitä lastenhaku tms ongelmia) ihminen, sikäli kun hänellä ei tosiaan olisi vakituisia menoja töiden jälkeen (lemmikit, vakioliikuntatunnit tms) ehdottomasti kieltäytyisi joustamasta. Toki se hänen oikeutensa on enkä tulisi sitä taivastelemaan AV:lle. Sen sijaan jos kyseessä olisi ap:n kuvaama epämiellyttävä työtehtävä niin en todellakaan kuvittele tai edes kehtaisi kysyä tällaista joustoa. Omia paskahommiaan ei todellakaan voi sysätä toisille tämäntyyppisten tekosyiden varjolla.
tilannetta pahentaa ajatus siitä, että ko. henkilö ei yrityksistä huolimatta ole itse saanut lapsia eli ei ole lapseton omasta halustaan ja sinä sika lyöt lyötyä vielä lisää.
ei ole toisten ongelma sun perheasiat.
tän lapsettoman kannattaa sitten tosissaan muistaa nämä jutut sitten kun hänellä kenties se lapsi onkin. Ehkä jopa sairas lapsi, jota täytyy käyttää lääkärissä terapioissa. Että muistaa sitten, että se ei ole kenenkään muun vika, ja häntä saa pitää ultimaalisena ihmikyrpänä sen takia.
Ihmisten kannattaisi joskus miettiä, että todellakin sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
että siinä vaiheessa ei kukaan muista tämän lapsettoman joustoja - he kun ovat itse saaneet lapsensa isommiksi, eivätkä ole muiden varassa.
Minäkin joustin kaikkien äitien kaikki hätätilanteet ja sain käsittämättömän paljon sontaa niskaan siinä vaiheessa, kun minun lapseni sairastui vakavasti ja jouduin pakosta vaatimaan apua.
Aika oli kullannut muistot ja kaikki muistivat vain kuinka upeasti he olivat selvinneet pikkulapsiajasta "ihan ilman apua" ja kuulin myös, kuinka astmakohtaukset pitäisi ennakoida paremmin ja elämäni suurin moka oli se, etten osannut organisoida tarpeeksi hyvin...
t. entinen joustava lapseton
Hän voi PYYTÄÄ ja NEUVOTELLA asiasta, mutta ei voi vaatia.
Eli mieti ap, mitä sinä voisit tehdä sen lapsettoman työtoverisi puolesta? Voisitko hoitaa jotakin ikävämpää hommaa hänen puolestaan, jos hän vastapalveluksena auttaisi sinua pääsemään ajoissa duunista.
TAI sitten tosiaan teet homman itse ja pyydät miestä hakemaan lapsen ko. päivänä. Tai sovit jonkin lapsesi tarhakaverin äidin kanssa yya-hengessä avusta (korvaat sen hänelle sitten muulla tavoin).
Ylipäätään ei tietenkään pitäisi olla sellaisia hommia, jotka työntekijöiden pitää tehdä ylitöinä säännönmukaisesti. Asiasta voisi nätisti jutella myös pomon kanssa, töiden suunnittelu mättää, jos niitä joka päivä joudutaan viimeistelemään ilmaisena ylityönä.
sinun työtehtäviäsi. Sinulla on monta vaihtoehtoa: voit muuttaa lähemmäksi työpaikkaa, vaihtaa työpaikkaa, hankkia lapsellesi toisen noutajan, vaihtaa lapsen hoitopaikkaa, antaa lapsesi sijaiskotiin...
-äiti minäkin
ja tiukkapipoista, ei muka sais ehdotellakaan. Eihän ap edes puhunut VAATIMISESTA mitään.
Uskokaa vain, elämässä selviää usein helpommalla ku joskus osittaa joustoa muille, sitten sitä saa itsekin helpommin myöhemmin.
Miksi sun pitäis saada just se heinäkuu? Varatarhoja on. Kouluikäisten lasten vanhempien kohdalla ymmärrän, etteivät he halua aloittaa lomaansa elokuussa.
Lapsettomalla voi olla puoliso, ystäviä ja sukulaisia keiden kanssa haluaa olla samaan aikaan heinäkuussa lomalla.