Lue keskustelun säännöt.
Olenko huono ihminen kun vaadin työtiimini lapsetonta joustamaan?
02.05.2012 |
Eli meillä on kotona se tilanne, että pitkien työmatkojen vuoksi (olemme juuri muuttaneet) lapsen hoitopäivä venyisi todella pitkäksi. Mun työaika päättyy viideltä, ja ehdin nippanappa hakemaan lapsen ennen tarhan sulkeutumista JOS ei tule esteitä. Meidän työtiimillä on eräs joka päivä suoritettava tehtävä, joka tehdään työpäivän päättyessä. Tämä tehtävä on siis pakollinen, jonka yksi ihminen tekee kerrallaan ja olemme viiden hengen tiimissä jakaneet vastuun niin että jokainen tekee kerran viikossa. Ongelmana on, että jos tämän tehtävän suorittamisessa tulee viivytyksiä (yleensä tulee), on ne tehtävä ylitöinä (yleensä tosin vain 20 min. mutta mun lapselleni aika tärkeät 20 min). Tehtävä on tosi ikävä, eikä kukaan meistä sitä mielellään tee.
Työtiimissäni on yksi keskustassa asuva lapseton, ja ehdotin hänelle nätisti että jos hän tekisi tuon minunkin viikkovuoroni, niin voisin ehtiä tarhaan hakemaan lapseni ajoissa. Työkaverini ei suostunut ja on nyt sitä mieltä, että minä olen joku superpaskiainen. Minulla on asiasta nyt tosi paha mieli, sillä toisaalta en haluaisi aiheuttaa kränää tämän naisen kanssa mutta toisaalta en haluaisi että lapseni jää pihalle tarhan mennessä kiinni.
Mitä tekisitte minun tilanteessani?
Kommentit (95)
vastuussa sinun lapsestasi ja siitä, mistä se heitetään pihalle ja milloin?
Siis teidän mielestä on ihan ok, että pieni lapsi heitetään tarhasta pihalle kerran viikossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen josku spyytänyt lapsettomalta joulua vapaaksi. Lapseton sai kamalan kohtauksen ja huusi, että aina heitä lapsettomia käytetään hyväksi (aina? pyysin yhden ainoan kerran).
kun häneltä pyydettiin joustoa lapsiin vedoten.
Jos on totta on AP aivan ultimaattinen kusipää. Kyllä tasan myös minun miehelleni kuuluu MEIDÄN lapseen huolto. Vaikka miehellä on puolet pareempi liksa, kotiin jää se meistä kumpaa sin päivänä vähemmän tarvitaan työpaikalla. Yhdessä sovitaan ja pyritään vuorottelemaan jotta työt tulee hoidetuksi.
Miksi ihmeessä sen lapsettoman pitäisi olla solidaarisuudesta kiinnostunut ap:n ongelmista, ilmeisesti vain siksi että on nainen. AP:n mielestä työpaikan tuntemattomalla työkaverilla on suurempi velvollisuus huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja tarhasta kotiin pääsystä kuin lapsen omalla isällä. Ei jeesus mikä asenne.
Ja vielä jonkun epämääräisen lupauksen joidenkin töiden satunnaisesta tekemisestä olisi tämän työkaverin pitänyt vakituisesti sitoutua tekemään AP:n työt. Ei olisi mennyt tasan nallekarkit ei.
Mulla oli aikanaan samanlainen työkaveri kuin sä. Aina oli kakara kipeenä ja miehellä menoa just silloin kun olisi pitänyt töitä tehdä. Sinun tilanteessa laittaisin mieheni hakemaan sen kakaran sieltä tarhanpihalta norkoomasta ja lopettaisin ehdottelmasta lapsettomalle työkaverilleni omien töitteni tekemistä.
miten sanoit asian lapsettomalle korvaavasi
Ehdotin siis että teen jonkun hänen tehtävistään (muista) silloin tällöin tai jotain. Tuntuu muuten aivan uskomattomalta, että täällä ÄITIEN palstalla todella harva ymmärtää pointtini! Siis teidän mielestä on ihan ok, että pieni lapsi heitetään tarhasta pihalle kerran viikossa? Ja turha vetää tuota mieskorttia, on iahn täysin eri asia olla äiti kuin isä ja sen takia nämä asiat eivät työpaikoilla miehiä koske.
Wut? Eli oletat jokaisen naisen olevan jonkinlaisessa yhteisvastuussa kaikista lapsista. Ja jos naisella ei ole omia muksuja, niin sellaselle voi ihan hyvin nakittaa osavastuun omista lapsista. Mies ei voi lasta hakea, kyllä se on _naispuolisen_ työkaverin velvollisuus ymmärtää ja joustaa tuossa tilanteessa...
Ymmärrän kyllä poikkeustapaukset, sairastumiset sun muut. Mutta jos sulla on vaikeuksia sovittaa perhe-elämää työsi kanssa yhteen, on mentävä esimiehen juttusille, ei vaatia työkaveria (ainakaan sukupuolensa ja lapsettomuutensa perusteella) ottaan vastuuta sun työstä.
Toivottavasti tää oli provo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samanlaiset velvollisuudet hänellä on.
Meillä hoidetaan sairasta lasta vuoronperään ja jaetaan hakuvuoroja. Mutta olenkin hyvinkoulutettu, tasa-arvoisessa parisuhteessa elävä nainen, enkä mikään alistettu tyhjäpää. Raivostuttaa ne naiset, jotka vastaavat yksin lapsensa asioista, yh:t tietysti ihan eri stoori.
Jokainen meistä äideistä on joskus ollut lapseton ja ainakin minä muistan, miten paljon enemmän mulla oli aikaa ja mahdollisuuksia käyttää aikaani miten halusin silloin, kun ei vielä ollut omia lapsia. Töihinkin oli tosi helppoa jäädä myöhempään.
Mutta tuota ei kannata sanoa lapsettomille. Koska heillä ei ole asiasta kokemusta, he eivät ymmärrä, mitä puhut. On kuin puhuisi Nalle Wahlroosille liian pienistä palkoista.
Joten sinuna kävisin puhumassa tuon lapsettoman kanssa siihen tyyliin, että anteeksi kun tuli kysyttyä tätä asiaa. Minulle vain tuli mieleen, että jos sinulle sattuisi sopimaan tämä järjestely ja ehkä voin vastaavasti tuurata sinua joskus jossakin vuorossa. Mutta koska idea oli huono, niin unohdetaan koko juttu.
Sitten yrittäisin saada lapselle jonkun toisen hakijan sinä päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ap. Meillä on töissä asiakaspalveluvuorot. Toisinaan sattuu, että jollakin on juuri silloin hammaslääkäri eikä ole muistanut sitä asiaa ennen kuin samana päivänä. Jollakin toisella alkaa laulutunti ennen vuoron loppua ja sekin on unohtunut mielestä vuoroa varatessa.
Meillä kuitenkin on mahdollista sopia, että joku muu ottaa silloin sen loppuvuoron tai tuuraa koko vuoron. Jonakin toisena päivänä tehdään sitten toisin päin, tai muutenkin asian voi korvata, esim. tarjoamalla tuuraajalle pullan ja kahvin.
Ei kukaan kuitenkaan ajattele, että vai niin, vai pitää minun huolehtia siitä, että joku muu pääsee hammaslääkäriin/laulutunnille yms. Sen kun tietää, että tuurausapua saa itsekin, kun tarvitsee.
Jokainen meistä äideistä on joskus ollut lapseton ja ainakin minä muistan, miten paljon enemmän mulla oli aikaa ja mahdollisuuksia käyttää aikaani miten halusin silloin, kun ei vielä ollut omia lapsia. Töihinkin oli tosi helppoa jäädä myöhempään. Mutta tuota ei kannata sanoa lapsettomille. Koska heillä ei ole asiasta kokemusta, he eivät ymmärrä, mitä puhut. On kuin puhuisi Nalle Wahlroosille liian pienistä palkoista. Joten sinuna kävisin puhumassa tuon lapsettoman kanssa siihen tyyliin, että anteeksi kun tuli kysyttyä tätä asiaa. Minulle vain tuli mieleen, että jos sinulle sattuisi sopimaan tämä järjestely ja ehkä voin vastaavasti tuurata sinua joskus jossakin vuorossa. Mutta koska idea oli huono, niin unohdetaan koko juttu. Sitten yrittäisin saada lapselle jonkun toisen hakijan sinä päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
t. erityislapsen äiti, jolla joustoa perhetilanteen vuoksi- enkä tee niistä numeroa- ei niistä kaikki kollegat edes tiedä ( ettei tule kateutta)
Tumput eivät liity nyt tähän asiaan, kai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja vain yhden henkilön kohdalla?
En ole ap. Meillä on töissä asiakaspalveluvuorot. Toisinaan sattuu, että jollakin on juuri silloin hammaslääkäri eikä ole muistanut sitä asiaa ennen kuin samana päivänä. Jollakin toisella alkaa laulutunti ennen vuoron loppua ja sekin on unohtunut mielestä vuoroa varatessa. Meillä kuitenkin on mahdollista sopia, että joku muu ottaa silloin sen loppuvuoron tai tuuraa koko vuoron. Jonakin toisena päivänä tehdään sitten toisin päin, tai muutenkin asian voi korvata, esim. tarjoamalla tuuraajalle pullan ja kahvin. Ei kukaan kuitenkaan ajattele, että vai niin, vai pitää minun huolehtia siitä, että joku muu pääsee hammaslääkäriin/laulutunnille yms. Sen kun tietää, että tuurausapua saa itsekin, kun tarvitsee.
Jokainen meistä äideistä on joskus ollut lapseton ja ainakin minä muistan, miten paljon enemmän mulla oli aikaa ja mahdollisuuksia käyttää aikaani miten halusin silloin, kun ei vielä ollut omia lapsia. Töihinkin oli tosi helppoa jäädä myöhempään. Mutta tuota ei kannata sanoa lapsettomille. Koska heillä ei ole asiasta kokemusta, he eivät ymmärrä, mitä puhut. On kuin puhuisi Nalle Wahlroosille liian pienistä palkoista. Joten sinuna kävisin puhumassa tuon lapsettoman kanssa siihen tyyliin, että anteeksi kun tuli kysyttyä tätä asiaa. Minulle vain tuli mieleen, että jos sinulle sattuisi sopimaan tämä järjestely ja ehkä voin vastaavasti tuurata sinua joskus jossakin vuorossa. Mutta koska idea oli huono, niin unohdetaan koko juttu. Sitten yrittäisin saada lapselle jonkun toisen hakijan sinä päivänä.
Mun mielestä ei ole mitenkään väärin pyytää apua silloin tällöin jonkun poikkeustapauksen takia. Pakkohan se lapsi on sieltä tarhasta hakea tarhan mennessä kiinni.
Mutta ap:lla tuntuu jo lähtökohtaisesti olevan sellainen asenne, ettei edes yritä hoitaa asiaa muulla tavoin. Asia ei muka kuulu miehelle, ei esimiehelle, sen sijaan se kyllä kuuluu naispuoliselle lapsettomalle työkaverille, koska lapsettomana ja naispuolisena hän on muka automaattisesti vastuussa ap:nkin lapsista.
Itse taasen olen sitä mieltä, että työajat ja -tehtävät ovat esimiehen ja alaisen välinen asia. Ja lapsenhoito äidin ja isän välinen asia.
Jokaisella on oikeus elää omanlaistaan elämää, ei ap voi nakittaa työtehtäviään kollegalleen tämän sukupuolen ja lapsettomuuden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että täällä "ÄITIEN palstalla" joillakin on kykyä nähdä maailma muutenkin kuin lapsellisten silmin. Satunnainen jousto ei varmasti olisikaan ongelma, mutta se, että vaaditaan jokaviikkoista poikkeusjärjestelyä, kertoo kyllä paljon ap:n suhtautumisesta työkavereihinsa. Isä siis hakemaan lasta, ap vaihtamaan työpaikkaa tai lapsi päivähoitopaikkaa. Elämä on.
Siirrä lapsesi hoitopaikkaan joka on työpaikkasi lähellä. Ehdit aina ja varmasti.