Sijoitetusta lapsesta maksettavat korvaukset, mitä korvataan?

mitään ihan muuten vaan.Se nyt vaan on niin, että kulukorvaus on se mikä on ja sen on tarkoitus riittää tarpeellisiin kuluihin. Eli ruokaan ja vaatteisiin jne. Kaikki muu on perheen päätettävissä. Niin, että sijoitettu lapsi saa täsmälleen saman verran kaikkea kuin muutkin perheenjäsenet. Ei ole sellaista lakia, että sijoiteusta lapsesta saisi korvausta kaikkeen mahdolliseen ylimääräiseen. Se on ihan kuule tarkoitettu niin, että perhe kustantaa itse sille lapselle erinäisiä asioita.

Ihan kummallista että ap:tä syytetään rahanahneeksi, kun hän ei oitis ole valmis lahjoittamaan omista rahoistaan vieraalle lapselle tuhansia euroja vuodessa.



Kuinka moni teistä muista olisi valmis rahoittamaan vieraan lapsen harrastuksia ja ulkomaanmatkoja tuolla summalla?



Minusta on hienoa että joku on valmis avaamaan kotinsa ja sylinsä toisen lapselle. Kulujen korvaaminen todellisten kulujen mukaan on vähintä, mitä siitä pitäisi maksaa. Ap:hän on anteliaampi kuin 99% ihmisistä ollessaan valmis hoitamaan, kuljettamaan ja ottamaan mukaan vieraan lapsen!



Ihan käsittämättömiä vaatimuksia sijaisvanhemmille.

Ap:n eikä kenekään muunkaan tarvitse laittaa tuollaisia summia matkoihin. Ne eivät ole sellaisia todellisia tarpeellisia kuluja, joita voidaan korvata.

Miksi sijoitetulle lapselle pitäisi korvata vain "todelliset tarpeelliset kulut"? Miksi sijoitetulla lapsella ei olisi oikeutta mihinkään "extraan"? Ja ennen kaikkea, mitä sijoitetulle lapselle sanotaan sitten kun muu perhe matkustaa ja harrastaa ja hän ei saa?

sijoitetulle lapselle ole tarpeen ostaa samoja asioita, mitä omatkin lapset saavat, jollei kulukorvaus niihin riitä. Silti ei perhe ole mitenkään rahanahne. Perhettä ei saa syyttää. Jos on pakko jotakin syyttää, niin kuntaa tai biovanhempia. (jotka voisivat maksaa esim ulkomaanmatkat)



Jokainen sijoitetun lapsen ottaja on hyvin empaattinen ja auttamishaluinen. Siinä on suuri työ, joutuu olemaan yhteydessä (kamaliinkin) biovanhempiin, joutuu kuljettamaan terapioissa. Tätä työtä tehdään auttamisenhalusta. Kuitenkaan työhön ei ole tarkoituksenmukaista käyttää omia rahavaroja, vaan työpanos.

koko sijoituksen aikana matkustaa mihinkään, kun on se sijaislapsen liian pieni kulukorvaus riippana, eli ei riitä matkaan.



Johan tuo on väärin, että ei voi muutkaan sitten matkustaa. Entä jos sijaisperheen tenavat pelaavat jääkiekkoa ja ratsastavat. Onko nekin lopetettava, kun sijaislapsen rahat eivät niihin riitä. Kaikki vaan sitten yleisurheilemaan, että ei sijoitetulle tule kademieli.

hyysätä hylättyä lasta luonaan. Kohtuutonta, että siitä joutuisi vielä maksamaan.

biologisten lasten suhtautuvan sijoitettuun lapseen, kun kuulevat, että tämän takia ei sitten enää matkustella ja tämän takia myös harrastukset on muutettava halvemmiksi. Taitaa olla suhtautuminen aika nuivaa.

tässä ketjussa on haukkua sijaisperheitä rahanahneiksi. Työlleen ei ikinä saa tästä edes läheskään riittävää palkkaa. Kukaan rahanahne ei tätä tee.



Se on omilta lapsilta pois, jos alkaa sijaislapselle ostella yli kulukorvauksen. Niin pitää ajatella.

Niin tekevät tuhannet sijaisvanhemmat. Kunta voi osallistua lapsen harrastuskustannuksiin harkinnanvaraisesti. Samoin matkoihin voi anoa lisäkorvausta. Mutta se on ihan kunnan päätettävissä oleva asia. Onneksi kaikki sijaisvanhemmiksi haluavat nykyisin valmennetaan eikä kuka tahansa siihen hommaan pääse. Sijaisvanhempi ei ole töissä hoitaessaan sijoitettua lasta. Se vaan täytyy ymmärtää ja hyväksyä. Täytyy olla aito halua auttaa ja ottaa vieras lapsi omaan perheeseen perheenjäseneksi.

alkaa omista rahoista maksaa sijoitetun lapsen kuluja.



Halu auttaa omalla työllään on eri asia kuin halu maksaa omista rahoistaan.

Mä taas uskon, että varakkaassa perheessä lapsella on juuri parempi. KAIKKI TUTKIMUKSET tukevat sitä, että taloudellinen varaus ehkäisee lasten ongelmia.

Ja saman sanoisin minä: rahasta sijoituslapsen ottaneet perheet on usein persaukisia. Äidillä ei ole työpaikkaa ja halutaan olla kotona. Siihen sijoituslapsi on kiva lisätulo ja lastahan voi pukea samalla tavalla kuin omaa eli kirpparivaatteet ja harrastukset ilmaisia. Näille ihmisille se raha on se motiivi. Sen sijaan ap:n kaltaisille, ilmiselvästi varakkaille, sijoituslapsi on enemmän halu auttaa kuin taloudellinen vaikutus. Näissä perheissä tulonmenetykset lapsen takia on paljon isommat kuin saadut palkkiot ja ruokia myöten elintaso sellainen, että ei siinä palkkaa itselle jää. Nämä ihmiset tekevät sitä hyvästä sydämmestä. Sen sijaan vähävaraiset perheet rahankiilto silmissä. Kumpaan haluaisin oman lapseni, jos tilanne olisi ajatunut huostaanottoon? Taatusti tuohon parempi varaiseen. Heillä olisi tarjota kaikkea enemmän ja lisäksi takana joku muu kuin raha.

tuntuu ihan tosissaanajattelevan, että lapsen olisi jotenkin parempi elää rikkaassa perheessä.

Näinhän ei ole. Myös varakkailla on ihan samoja ongelmia kuin niillä jotka tienaavat vähän.

koska sinun pitäisi ottaa teille uusi perheenjäsen jota rakastat kuin omaasi ja kustannat hänen menot ja saat sen korvauksen minkä saat.

Jos raha on ensimmäinen ajatus, niin unohda koko juttu.

elää aika köyhästi. Tällöin sijoitetun lapsen tuet riittävät samaan elintasoon kuin muidenkin lasten.



Typerää väittää, että joku tekisi näin raskasta työtä rahankiilto silmissä. Typerää myös ajatella, että sijaisperheen pitäisi maksaa myös sijoitetun lapsen kuluja. Sijoitettu elää rikkaassa perheessä usein köyhempää elämää kuin muu perhe.



Toisaalta, jos perhe on akateemisesti koulutettu, sijaislapsi pääsee yleensä lähtöperheensä tasoa parempaan asemaan yhteiskunnassa, kun sijaisperheen arvot tarttuvat vähän. (Vaikka eläisi siinä perheessä aineellisesti heikommin kuin muu perhe, voittaa henkisessä pääomassa köyhisperheeseen sijoitetun)

oltaisiin valmiita maksamaan harrastukset ja kaikki muukin itse.

Lapsi olisi meidän lapsi.

Monet köyhät arvostaa koulutusta.

Meille riittäisi kulukorvaus ja en taatusti kyselisi paljonko se on.

Jos raha mielessä niin ei kannata ottaa sijaislasta.

Olen itse kotona ja mies töissä.

Mies entinen duunari ja nykyinen Fm.

En ole kouultettu ja saan opettajalta kiitosta lasten tukemisesta.

Meillä ei ole koskaan läksyt tekemättä ja lapset ei myöhästy koskaan koulusta.

Olen täydellinen äiti.

Kunta budjetoi tietyn verran rahaa lastensuojeluun. Jos jollekin perheelle annetaan enemmän, sen on toiselta perheeltä pois. Rahaa ei tule jostakin lisää sitä mukaa kuin sitä tarvitaan.



Jos kunta laskee rahaa vaikkapa 500 euroa/vuosi/sijoitetun lapsen harrastus. Sitten yhdelle perheelle annetaankin vaikkapa 10000 euroa/vuosi, muille jää sitten aika paljon vähemmän.



Jos budjetin rahat lisääntyisivät sitä mukaa, kun kuluja tulisi, tilanne olisi toinen. Niin ei vain ole. Jos joku saa reilusti enemmän, moni muu saa reilusti vähemmän.



Kuinka moni huomaa epäkohtia:



-Sijaisperhe, minimikorvaus 650 euroa+kulukorvaus (noin 400 euroa?) vertaa omaishoitaja 350 euroa, ei kulukorvausta.



-Sijoitetun lapsen kulut sossu maksaa noin 400 euroa/kk + 500 euroa/vuosi harrastuksiin. Vertaa toimeentulotukilapsen kulut noin 300 euroa/kk + 120 euroa/vuosi harrastuksiin.



Meille ehdotettiin omaishoitajuutta isovanhemmalle. Siitä saisi korvausta noin 350 euroa/kk. Ensin menisi verot lisäprosentin mukaan. Asumistukemme putoaisi 150 euroa/kk ja päivähoitomaksut nousisivat. Rahaa jäisi käteen 39 euroa/kk enemmän kuin nyt. Se ei riittäisi korvaamaan edes matkoja (linja-autolippu noin 50 euroa/kk) isovanhemman luokse.



Moni muu tässä yhteiskunnassa kaipaisi enemmän tukea kuin sijaisperheet. Vanhuksilla vain 3 vaippaa/vuorokausi laitoshoidossa (yksi päivälle ja kaksi yhtäaikaa yöksi).



Kuinka moni haluaa maksaa enemmän veroja siksi, että sijaislapsille voidaan maksaa 10000 euroa/vuosi matkusteluun ja harrasteluun? Minä haluaisin enemmin tuon summan vanhusten vaippoihin tms todella tärkeään.

"Omaishoidossahan se hoidettava omainen lisäksi saa omat tukensa, eläkkeensä jne., joista kulut on tarkoitus maksaa - ei hoitajan pussista!"



Mä tarkoitin tässä omaishoitajalle syntyviä kuluja. Esim. hoidettavan hätäranneke soittaa omaishoitajalle kotiin. Omaishoitaja yrittää tavoittaa puhelimelle, mutta hoidettava ei vastaa. On lähdettävä kiireesti paikalle. Omille lapsille on soitettava opiskelija lastenhoitajaksi (10 euroa/tunti). Itse pitää mennä taksilla hoidettavan luokse (linja-auto ei mene suoraan, pitäisi vaihtaa, ja hoidettavalla voi olla kiireellinen hätä). Hoidettava on kaatunut ja lyönyt päänsä. On sekava. Omaishoitaja tilaa ambulanssin. Mennään sairaalaan.



Reissun hinnaksi tuli 60 euroa (50 euroa lastenhoidosta + 10 euroa taksimatka omaisen luokse). Omaishoitaja maksaa itse nämä. Vai luuletko todella, että nämä kulut edunvalvoja maksaisi pienituloisen vanhuksen rahoista???

Sinä puhut oman korvauksesi pienuudesta. Se korvaus on sijaishoitajalle ihan sama kuin omaishoitajallekin ja verotuskin menee ihan samalla tavalla.



Kyse oli HOIDETTAVAN KULUJEN KORVAAMISESTA. Veikkaisin, että appiukkosi eläke ja mahdolliset tuet ovat moninkertaisesti suuremmat kuin sijoitetusta lapsesta maksettava 300-400 euron kulukorvaus. Appiukkosi kulut kuuluu maksaa hänen tuloistaan. Ei kukaan varmaankaan ole vaatinut, että sinä kustantaisit omasta pussistasi appiukon harrastukset ja matkat?



Mitä tulee reissaamiseen appiukon luokse, niin omaishoidontuen ajatushan lähtee siitä, että hoitaja ja hoidettava asuvat samassa osoitteessa - ihan kuten sijoitettu lapsi ja sijaishoitajakin. On vähän niinkuin oma moka jos asuu eri osoitteessa. Toki sen voisi huomioida korvauksessa, mutta se ei liity tähän. Sitäpaitsi kyllä se sijaishoitajakin joutuu kuskaamaan lasta terapioihin, harrastuksiin ja niille matkoille ihan niillä saamillaan korvauksilla.

t. 168

on nyt 650 euroa. Kulukorvauksen minimi on muistaakseni n.300/kk. Palkkio on verotettavaa tuloa. Tuosta kulukorvauksesta täytyy tietty summa jättää lapsen omaan käyttöön ja loppu on tarkoitettu vaatteisiin, harrastuksiin, ruokaan.