Tänään ratikassa koettua

voisit kyllä pitää huolta myös pääkoppasi kunnosta. :D

Vai minkä kirjoituksen?

Oli miten oli, olen viidesti ollut raskaana, eikä mua ole kertaakaan varoiteltu neuvolan taholta että ei saa nostella mitään.

Tai sori, tokan raskauden kohdalla, kun vuosin verta joskus viikon 10 tienoilla, muuten ei.

Muuten olet ihan vain periaatteesta vittumainen.

Terv. se joka ei tänään halunnut nostaa ap:n vaunuja

Lapsi ja rattaat nyt eivät vielä mitään painavia taakkoja olekaan, eikä niitä nyt voi nostamattakaan jättää. Joku vaan kehuskeli tehneensä salilla isoilla painoilla raskaana ollessaan, sitä lähinnä hämmästelin, ettei ole terveellistä.

80-luvulla syntynyttä sukupolvea "kaikki-heti-tänne-nyt". Eivät osaa/halua tehdä omaehtoisesti mitään toisia auttaakseen.

Varsinainen mulkvistien sukupolvi meillä kasvamassa.

Itse ovat kyllä kaikki mahdolliset yhteiskunnan tuet saaneet vastaansa ilmaisesta peruskoulusta ym.palveluista lähtien, mutta mitään eivät osaa muille jakaa.

En ole "kaikki-tänne-mulle-heti" -tyyppiä. Olen useaan kertaan nostellut vieraan ihmisen vaunuja busseihin ja ratikoihin, joskus oikein tarjoutunut ilman pyytämistä. Tänään en halunnut tehdä sitä. En koe, että minun on aina autettava jokaista, joka keksii pyytää.

Me kaikki suomalaiset olemme saaneet yhteiskunnan tukia. Nyt maksan niitä takaisin verojen muodossa. Niinkuin suurin osa meistä tekee.

Edelleenkin - TOTTA KAI on kohteliasta auttaa, oli sitten kyse lastenrattaista, matkalaukuista tai lääketokkurassa olevasta isosta koirasta (viimeksi mainittua toipilasta kerran avustin ratikasta ulos)! Mutta siis tuo joillain äideillä oleva asenne, että se on muiden velvollisuus olla niitä rattaita nostelemassa ja loukkaantuvat sitten ap:n tavoin jos joku ei siihen suostu. Oli kyse ruumiin- tai asennevammasta niin ei ventovieraille siitä ole tilivelvollinen. Kun monet kuitenkin joutuvat lapsiaan kuskaamaan rattaissa ihan säännöllisesti, niin kyllä näitä tilanteita osuu kohdalle melko usein, käyttäkää niitä matalalattiaratikoita tai palvelulinjoja!

niitä käyttää. Minusta se osoittaa kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä, ellei auteta lähimmäistä. Se kertoo tästä yhteiskunnan asenteesta jotain.

Erittäin itsekäs elämänasenne sinulla tuntuu olevan. Et tietenkään ole tilivelvollinen, mutta voihan siihen edes kommentoida, ettei valitettavasti pysty, vaikka haluaisi. Sen verran sosiaalisia taitoja voisi omata. Ja kyse ei ole loukkaantumisesta, vaan kummastelusta sen suhteen, kuinka välinpitämätön asenne ihmisillä voi nykyään olla. Tämä näkyy kaikkialla.

t. ei ap

Voi tietenkin olla että ymmärsin ap:n viestin väärin, mutta sain sellaisen mielikuvan, että hän tarkoittikin pyyntönsä itse asiassa käskyksi. Joka tapauksessa mielestäni monet ottavat liian raskaasti tämän käyttäytymisnormeja rikkovan kanssamatkustajan reaktion, mistään hengenhädästä ei nyt kuitenkaan ollut kyse. Vinkki teille joilla on myös isompia lapsia mukana, kerran vastaan tuli sellainen tapaus, jossa jo omilla jaloilla kävelevä lapsi meni edeltä ratikkaan ja huusi kovaan ääneen "Voiko joku tulla auttamaan meitä!" :D En tiedä oliko äiti tämän tempun opettanut vai lapsi itse keksinyt, mutta harvalla aikuisella on pokkaa pienelle lapselle sanoa ettei halua auttaa.

En osaa sanoa minkälainen ihminen ei auta.

Vittuuntunut. Tilapäisesti vammautunut tai toipilas. Molemmat yhdessä. Ei vaan jaksa selittää paikan päällä. Helpompi sanoa vaan "Ei tänään". Et voi ymmärtää ellet ole yhden kerran eläessäsi ollut niin pysäyttävän vittuuntunut ettet tiennyt mitä tehdä tai mitä ajatella.

vieläkään riittää siihen, että rautalangasta väännettynä:

Raskaus venyttää lantionpohjaa, siksi on suuri rasite nostaa painavia esineitä ja venyttää sitä sillä tavoin lisää. Lisää riskiä saada virtsankarkailua tai laskeumia myöhemmällä iällä.

Joten et osaa huolehtia paikkojesi kunnosta, jos nostelet liian painavia painoja esim.kuntosalilla raskaana olessasi.

Mutta kuten sinullekin voi rautalangasta vääntää että jumpat on keksitty. Neuvon sinulle hyviä konsteja, jos tarve vaatii =)

ei heti kysynyt siltä herrasmieheltä?

voisit kyllä pitää huolta myös pääkoppasi kunnosta. :D

Vai minkä kirjoituksen?

Oli miten oli, olen viidesti ollut raskaana, eikä mua ole kertaakaan varoiteltu neuvolan taholta että ei saa nostella mitään.

Tai sori, tokan raskauden kohdalla, kun vuosin verta joskus viikon 10 tienoilla, muuten ei.

Kyllä olet sitten huonosti tietoa saanut, ellei liene kyseessä ole ettei ole perille mennyt vain riittävän selkeästi. Ja kysymyksessä on painavien taakkojen nostelu...

ilmaiseksi matkustavan lastenrattaita kyytiin. Kuski saa palkkaa nostelusta, pyydä hänet avuksi.

Käytän sanaa "pakko" ihan syystä: koska vaikuttaa siltä, että minun monen mielestä todellakin olisi ollut suorastaan pakko auttaa jos kerran pyydetään. Tai siis kieltäytyä saa näköjään vain jos siihen on jotenkin erityiset perustelut. Selitätkö vielä, miksi en saa kieltäytyä jos minulta pyydetään apua?

Vaunujen nostaminen hyödyttää yleensä myös auttajaa itseään, koska raitiovaunu tai bussi pääsee nopeammin liikkeelle, jos ei tarvitse pyydellä useilta ihmisiltä apua. Eniten matka viivästyy, jos kukaan muista matkustajista ei auta ja kuljettajan on tultava apuun.

Sosiaalisiin normeihin kuuluu, että pyydettäessä autetaan, jos auttaminen ei ole iso vaiva. Muutama sekunti, pari ylimääräistä metriä tai pieni nostaminen ei ole iso vaiva. Jos auttaminen vie minuutin tai pari ylimääräistä aikaa tai auttamiseen tarvitaan rahaa, voi kieltäytyä kohteliaasti, jos ei halua auttaa. Jos jokin syy estää auttamisen, sitten estää, eikä sille mitään voi. Silloin kieltäydytään ja pahoitellaan: "valitettavasti en pysty juuri nyt auttamaan". Jos ei halua auttaa, on sosiaalisesti hyväksyttävämpää edes teeskennellä, että auttaisi, jos voisi.

Olet siis oikeassa: hyviin tapoihin kuuluu auttaa pyydettäessä eli sosiaalisiin normeihin kuuluu auttamispakko, jos auttaminen ei ole iso vaiva. Vastavuoroisesti apua pyytävän kuuluu tehdä auttaminen mahdollisimman helpoksi eli esimerkiksi nostaa rattaita sieltä kuraisemmasta päästä, kun auttajalle tarjotaan työntöaisapuolta.

Mutta kuten sinullekin voi rautalangasta vääntää että jumpat on keksitty. Neuvon sinulle hyviä konsteja, jos tarve vaatii =)

[/quote]

Mulla kun näyttää olevan enemmän tietoa aiheeseen liittyen, kuin sinulla itselläsi. Ja säännöllistä liikuntaa voi harrastaa ilman niitä painavien taakkojen nosteluakin. Niitä ehtii nostelemaan sitten kun ei ole enää raskaana.

Asennevammaa tuolla tytöllä. Jos kyseessä olisi ollut vanha mummo joka olis tarvinnut apua tien ylityksessä olisiko kieltäytynyt myös siitä. Samainen henkilö ei myöskään varmaan anna ratikassa paikkaa vanhuksille/vammaisille.

tai sitten en. Jos sinä päivänä en halua auttaa, en auttaisi. Toisen kerran voisin auttaa. Ratikassa annan paikan vanhuksille, tosin harvoin he sitä ottavat vastaan.

Melkoisia johtopäätöksiä täällä siitä, että en ole aina, kaikkialla ja joka ikistä ihmistä missä tahansa tilanteessa valmis auttamaan. Avunpyytäjiä on maailma pullollaan, välillä autan, mutta ihan jokainen kerta en.

ilmaiseksi matkustavan lastenrattaita kyytiin. Kuski saa palkkaa nostelusta, pyydä hänet avuksi.

Pyysin nuorta naista, voisiko hän auttaa lastenvaunujen kyytiinnostamisessa. Nainen katsoi suoraan silmiin, vastasi "en" ja käänsi katseensa pois. Siis mikä ihmisiä nykyään vaivaa? Minkälaisen kasvatuksen tuollainen ihminen on saanut?

Onneksi siinä oli mukava herrasmies, joka tuli auttamaan. Nainen vain tuijotteli ikkunasta ulos.

jopa on taukki ihminen, jolla on muutama ruuvi löystynyt. Säälisin tuollaista nuorta naista.

on just sellaista itsekkyyttä jota en voi mitenkään ymmärtää. ihan vaan periaatteesta halutaan olla vittumaisia. " ei oo mun velvollisuuuus, minä minä minun oikeudet" eikä mitään oikeaa syytä käytökselle. samaa sarjaa kuin ne tyypit jotka ihan vain itseään huvittaakseen kiusaavat muita ihmisiä joillain sinänsä pikkuisilla asioilla. esim hidastelevat tahallaan kassajonossa, koska heillä on oikeus olla hitaita, koska MINULLA ei ole kiire tms. ihan käsittämätöntä.

Kieltäytyä voi aina myös kohteliaasti, esim. pahoitella ettei just nyt vaan voi. ei vaadi paljoa, mutta vastapuoli ymmärtää yskän eikä jää pahamieli.

En periaattesta tai muutenkaan. En halunnut nostaa vaunuja, joten kieltäydyin. Miksi minulla pitäisi olla mitään muuta syytä kieltäytyä kuin se, etten halua. Oikeastiko olet sitä mieltä, että aina on pakko auttaa, AINA? Ihan välittämättä siitä haluatko vai et? Hyvä homma jos sinä autat kaikkia aina ja kaikkialla. Muistathan auttaa myös naapuria kun hän pyytää auttamaan ruohon leikkaamisessa, katon korjaamisessa ja lasten vahtimisessa. Aina, vaikka et haluaisikaan. Muuten olet ihan vain periaatteesta vittumainen.

Terv. se joka ei tänään halunnut nostaa ap:n vaunuja

voi että, et taida edelleenkään käsittää...surullista. Sinunkaltaisesi ihminen on esim työkaverina tosi ikävä. Kun sä saat päähäsi, että mua ei nyt huvita olla hyvä työkaveri ja hyvän ilmapiirin rakentaja, niin jos sulta kysytään vaikka, että ojennatko tuon tavaran tuolta niin sä vastaat että en. En ole v-mäinen kuhan vaan ei haluta.

Kyllä se sinn kohdallasi vaan nyt on niin, että hyvät perustavat on jääneet oppimatta...tässä ei puhuta mistään suureellisesta auttamisesta (vaikkapa siitä ruohon leikkuusta, tai katon korjaamisesta) vaan nämä asiat on niitä pieniä käytöstapoja kuten oven aukaiseminen toisella jolla on kädet täynnä jne. Tällaiset pienet huomaavaisuudet eivät vie aikaasi eikä rahaasi.

Kyllä olet sitten huonosti tietoa saanut, ellei liene kyseessä ole ettei ole perille mennyt vain riittävän selkeästi. Ja kysymyksessä on painavien taakkojen nostelu...

Suomi on pahempi peräjunttila kuin Venäjä, sielläkin olisi autettu äitiä lastenvaunujen kanssa. :D

Liikun kyynärsauvoilla jatkuvasti, olen siis liikuntavammainen. Joka kerta täyteen bussiin astuessani joudun pyytämään jotakuta ihan silmiin katsoen nousemaan, jotta pääsisin istumaan. Jos heittäisin pyynnön yleisesti ilmaan tai jäisin odottamaan, että joku etupenkeillä istuja huomaisi tilanteen itsekin ja haluaisi nousta, saisin seistä (eli maata kaatuneena bussin lattialla) koko matkan ajan. Porukka vain tuijottaa odottaen että joku muu nousee ylös...



Hullunkuriseksi tilanne muuttui ollessani raskaana (ja siis edelleen näkyvästi myös liikuntavammainen). Siinä minä seisoin, täydessä ratikassa tai bussissa, viimeislläni raskaana ja kukaan ei persettään oma-aloitteisesti edelleenkään nostanut, ellen pyytänyt ihan joltain henkilöltä. Kerran olin liikkeellä mieheni kanssa, ja hän veti herneen tästä nenäänsä niin kovasti, että alkoi kovaan ääneen päivitellä miten se, että on vammainen ja viimeisillään raskaana ei riitä siihen, että saisi paikan penkeillä, jotka on varattu vammaisille, raskaana oleville ja vanhuksille. Lohkaisi siinä, että penkillä istuvat ovat varmaan sitten sekä raskaana, liikuntavammaisia että vanhuksia, ja ihmetteli miten kukaan voi biologian asettamissa rajoissa olla kaikkia kolmea.



Kailotti niin kovalla äänellä, että puoli ratikkaa ei voinut välttyä kuulemasta. Ja tietenkin: Kaikkien takamukset pysyivät penkeillään kuin liimattuina.



Kun menen vierailemaan Itä-Suomeen, nousevat kaikki ylös vanhuksia myöten, vaikka istuisivat sillä ainoalla varatulla paikalla koko isossa bussissa, ja tarjoavat paikkaansa. Mutta ei täällä Helsingissä.



Kai se on niin, että kun on lusikalla annettu, ei voi kapustalla ottaa.

Eikö teille itsellenne tule hyvä mieli, kun autatte jotain? Minulle ainakin tulee. Minusta tuntuu että tällainen jurous ja umpimielisyys, on yleisempää Suomessa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kohteliaisuus ei oikeesti maksa mitään ja kaikilla on mukavampaa.