Tänään ratikassa koettua

paras ystäväni repesi synnytyksessä niin, että pienikin ponnistus aiheuttaa voimakasta virtsan karkailua. Pitäisikö hänen siis vastaavassa tilanteessa selitellä täydessä ratikassa repeämiään tai pidätysongelmiaan?? Mielestäni pelkkä kohtelias ei riittää.

Tulin ratikalla sairaalasta juuri kun äitini oli kuollut. Joku taisi kysyä vaunujen nostoon kaveriksi. En edes muista kunnolla, sanoinko mitään. Saatoin sanoa, että en ja käänsin pääni pois tai sitten en sanonut mitään. Olin niin shokissa vielä siinä vaiheessa, etten tajunnut muuta kuin, että äitini on kuollut ja haluan kotiin ja mitä sanon lapsille kun mummua ei enää ole.

Anteeksi, että joku on loukkaantunut siitä. Nyt vasta tajusin, että jollekin se on saattanut olla niin vakava asia se minun kieltäytyminen, että on voinut tehdä aloituksen aiheesta ja närkästyä.

Omasta pikku moukkalapsestaan.

paras ystäväni repesi synnytyksessä niin, että pienikin ponnistus aiheuttaa voimakasta virtsan karkailua. Pitäisikö hänen siis vastaavassa tilanteessa selitellä täydessä ratikassa repeämiään tai pidätysongelmiaan?? Mielestäni pelkkä kohtelias ei riittää.

Ei sen vaikeampaa, kun sen osaa!

on just sellaista itsekkyyttä jota en voi mitenkään ymmärtää. ihan vaan periaatteesta halutaan olla vittumaisia. " ei oo mun velvollisuuuus, minä minä minun oikeudet" eikä mitään oikeaa syytä käytökselle. samaa sarjaa kuin ne tyypit jotka ihan vain itseään huvittaakseen kiusaavat muita ihmisiä joillain sinänsä pikkuisilla asioilla. esim hidastelevat tahallaan kassajonossa, koska heillä on oikeus olla hitaita, koska MINULLA ei ole kiire tms. ihan käsittämätöntä.

Kieltäytyä voi aina myös kohteliaasti, esim. pahoitella ettei just nyt vaan voi. ei vaadi paljoa, mutta vastapuoli ymmärtää yskän eikä jää pahamieli.

En periaattesta tai muutenkaan. En halunnut nostaa vaunuja, joten kieltäydyin. Miksi minulla pitäisi olla mitään muuta syytä kieltäytyä kuin se, etten halua. Oikeastiko olet sitä mieltä, että aina on pakko auttaa, AINA? Ihan välittämättä siitä haluatko vai et? Hyvä homma jos sinä autat kaikkia aina ja kaikkialla. Muistathan auttaa myös naapuria kun hän pyytää auttamaan ruohon leikkaamisessa, katon korjaamisessa ja lasten vahtimisessa. Aina, vaikka et haluaisikaan. Muuten olet ihan vain periaatteesta vittumainen.

Terv. se joka ei tänään halunnut nostaa ap:n vaunuja

Muista, että et itse pyydä apua ikinä missään tai mihinkään.

Sillä ethän itsekään ole todennäköisesti sodanuhreja (joita siis on jatkuvasti maailmassa) auttanut. Tai jos sinut raiskataan, älä odota apua, sillä ethän ole itsekään tarjoutunut vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi.

Voi, maailmassa on miljoonia asioita missä voi auttaa. Autathan sinä varmasti IHAN JOKAISESSA? Koska muuten et voi odottaa itsellesikään apua.

Ja oliko tosiaan asia vielä niin, että ap KOMENSI ja VAATI auttamaan? Vai ihan kauniisti pyysi?

Mietittekö te "mun ei tarvitse auttaa pienenpienissäkään asioissa, jos ei huvita" -ihmiset sitä, millaista ilmapiiriä te kylvätte ympärillenne? Hyväntahtoisen ja humaanin maailman sijaan ajatte periaatteellanne eteenpäin maailmaa, jossa kehenkään ei voi tukeutua eikä luottaa, kaikessa on varauduttava täysin yksin selviämiseen. Mummo ei voi lähteä ulos jos on paljon lunta, koska voihan olla, ettei ketään ohikulkijaa vaan sattumoisin HUVITA auttaa häntä tien yli?

Osoittaa jotenkin häiriintynyttä ajattelua vauhkota jostain pakosta. Tervehenkisesmmin ja humaanimmin suhtautuva ihminen ei näkisi sitä pakkona vaan tilanteena, jossa vaivannäkö ei ole suuri mutta saatu hyvä mieli sitäkin suurempi.

Ja joo edelleenkään en puhu katonkorjaamisesta jos joku haluaa vielä edelleen sen tähän vetää, että "sittenhän aletaan vaatia vaikka mitä jos suostuu auttamaan" tai "no lähdetkö sä sitten heti jonkun kattoa korjaamaan jos pyydetään kun kerran aina on pakko auttaa". Täytyy olla sen verran maalaisjärkeä, että osaa erottaa pienet sosiaalisissa tilanteissa ja isommat uhraukset.

ihan normaalisti kieltäytyä. Jokainen on kieltäytynyt joskus, toiset tekosyyn varjolla, toiset suoraan. Mutta koska on helpompi olla muistelematta omia tekojaan ja tuomita toisia (ja se sitä paitsi on myös kivaa, toisten tuomistseminen), niin johan täällä omahyväisyyden miekka heiluu ja sädekehät sen kuin kiiltää.

Jos vielä on mennyt jotenkin ohi, niin kyse on edelleenkin käytöstavoista. Tottakai kuka tahansa on joskus kieltäytynyt, lapsellista jankkaamista edes vääntää tuosta koko ajan. Kukaan ei tässä muuta kuin te jankkaajat ole väittänyt, että AINA PITÄISI suostua ja kaikkeen tietenkin.

Kysehän on siitä, MITEN, MIKSI ja MISSÄ TILANTEESSA kieltäytyy. Jos vaikka kaveri pyytää mua juoppokuskiksi enkä jaksa lähteä, voin sanoa että sori mutta nyt kyllä en jaksa sellaista. Mutta jos kyse on NIIN pienestä asiasta kuin pikku hetken vievästä vaunujen kanssa auttamisesta, niin osoittaa hyvin huonoja käytöstapoja kieltäytyä vain siksi ettei hotsita just nyt. "Ei, en halua auttaa." Haloo...

Kun av:lla ollaan niin tässä tulee kyllä aika vahvasti provoaloitus nyt mieleen. Aina on toki vähän vainoharhaista miettiä näitä, mutta yleensä provoiluun kuuluu juuri jonkin yhden asian jankuttaminen, se loputon luuppi ja kyvyttömyys omaksua uusia näkökantoja asiasta. Aika sattuma sekin, että auttamiskompeksinen sattui olemaan av:lla ja vielä just samaan aikaan kuin ap. Voisivatko jopa olla sama henkilö? Hyvin on ainakin provo onnistunut, kieltämättä muakin on viety aika kovaa. Kun nyt vähän miettii asiaa, niin harva terve ihminen esittää niin irrationaalisia kommentteja kuin nämä/tämä "ei mun tartte auttaa jos en halua" -tapaus.

-No, jos sinua ainoastaan se kiinnostaa tietää, niin kyllähän sitäkin täytyy muistaa säännöllisesti harjoitella ja seksi jos mikä on hyvä keino pitää huolta siitä(kin)

Minusta on röyhkeää vaatia apua. Auttamisen kuuluu olla vapaaehtoista.

Niin kun mummo esim. pyysi mua kaupungilla auttamaan itsensä tien yli, niin mun olis pitänyt tajuta että mummo on vain röyhkeä eikä tajua että mulla on omakin elämä? Vai onko olemassa jokin tietty ryhmä tai tietty tilanne, jossa avun pyytäminen onkin ihan ok?

Tää keskustelu menee niin sivuraiteille. Ei vähiten siksi, että auttamisongelmainen ei heti alussa korjannut ap:n esittämää asiaa, jonka mukaan auttamisesta kieltäytynyt olisi kieltäytynyt paljon tylymmin kuin oman tarinansa mukaan.

Toinen syy miksi tämä menee sivuraiteille tuntuu olevan se, että tähän vedetään nyt kaikki mahdolliset auttamiset suunnilleen toisen talon rakentamisesta mukaan. Vaikka alkujaan kyse oli varsin pienestä eleestä, josta tämä auttamisongelmainen kieltäytyi -ei siksi että hänellä olisi jokin erityinen syy vaan siksi, että häntä ei HUVITTANUT. Mitä jos vaikka se kadunylitykseen apua tarvinnut mummo olisi sattunut kysymään häneltä apua ja häntä ei olisi sattunut juuri silloin HUVITTAMAAN? Koska hänen ei ole PAKKO auttaa ketään jos ei HUVITA, niin olisi ihan täysin olla auttamatta mummoa. Voisi vain todeta, että en voi auttaa, vaikka oikeasti ei vain HUVITA.

Mistä sinä kuvittelet, että pidin ap:n pyyntöä röyhkeänä? Pidin sitä pyyntönä, ihan tavallisena pyyntönä, jota en halunnut toteuttaa. En röyhkeänä.

Ja kyllä, sinä voit todeta mummolle, että et voi auttaa. Sen kummemin selittelemättä. Jos sanot, että et voi auttaa koska ei huvita, voi se kuulostaa tylyltä. Mutta varmasti itse tiedät miten vastaat, jos et ole tyly.

Huvittamisen ja haluamisen väillä näen eron. Teen päivittäin useita asioita mitä minua ei HUVITA tehdä: tiskaan, nostelen vaunuja bussiin, käyn kaupassa, nousen aamulla ennen kukonlaulua.. On useita asioita mitä minua ei HUVITTAISI tehdä, mutta silti teen. Nostelen tosiaan niitä lastenvaunujakin ratikkaan vaikka ei yhtään huvittaisi nousta penkistä nostamaan jonkun vaunuja. Silti teen sen vaikka ei huvittaisi.

Mutta en tee asioita, joita en halua tehdä.

Voihan olla, että meillä on eri käsitykset noiden sanojen erosta. Minusta niillä on aika iso ero.

Lainaamassani tekstissä sanottiin, että on röyhkeää vaatia apua. Siksi. En tiedä onko lainaus sinun vai ei, siitä riippuu olenko olettanut juuri sinun ajattelevan näin vai ei. Tuolle röyhkeydestä kirjoittaneelle vastasin.

paras ystäväni repesi synnytyksessä niin, että pienikin ponnistus aiheuttaa voimakasta virtsan karkailua. Pitäisikö hänen siis vastaavassa tilanteessa selitellä täydessä ratikassa repeämiään tai pidätysongelmiaan?? Mielestäni pelkkä kohtelias ei riittää.

Niin teoriassa olisi ollut mahdollista että kyseinen henkilö olisi ollut jotenkin estynyt olemasta kohtelias. Todellisuudessa kyse oli siitä oli vain epäkohtelias jurottaja. Totta kai Suomessa saa olla epäkohtelias jurottaja, mutta ei tarvitse olettaa etteikö siihen kukaan koskaan mitenkään reagoisi. Tuo nainen oli ihan vain epäkohtelias. Miksi sitä ei saisi sanoa ääneen?

ilmaiseksi matkustavan lastenrattaita kyytiin. Kuski saa palkkaa nostelusta, pyydä hänet avuksi.

itse olen huutanut ratikkaan että voisiko joku tulla nostamaan. Niin kauan seisoin siinä oven raossa, että joku tuli. Kyllä se alkaa keittämään jos ratikka seisoo joka pysäkillä minuutti kaupalla.

Ihan tosissasi vissiin pelkäät, että kaikki maailman ihmiset alkaa vaatia sulta apua jos myönnyt?

Asennevammaa tuolla tytöllä. Jos kyseessä olisi ollut vanha mummo joka olis tarvinnut apua tien ylityksessä olisiko kieltäytynyt myös siitä. Samainen henkilö ei myöskään varmaan anna ratikassa paikkaa vanhuksille/vammaisille.

Mä olinkin kirjoittamassa, että olisikohan mun pitänyt tuossa talvella tokaista "EN" mummolle joka pyysi mua auttamaan itsensä liukkaan tien ja lumipenkan yli. Olihan se niin kamalaa taluttaa se mummo siitä, aikaakin mulla kului monta sekuntia pidempään kuin normaalissa tien ylityksessä, hartiajumituksenikin varmaan paheni siinä hirveästi ja oli niin kovin vittumaista kun mummo kiitteli ja toivotteli mulle kaikkea hyvää ja minä hänelle. Olisi vaan perkele täytynyt pitää oikeuksistani kiinni ja sanoa napakasti heti alkuun että "En auta, ei ole MUN velvollisuus!" niin olisi tuoltakin vastenmieliseltä tilanteelta välttynyt. Varmasti paljon parempi mieli olisi jäänyt molemmille kun olisin kieltäytynyt. Oli niin rankkaa ja kamalaa kaikin puolin. Aikaakin meni niin hirveästi MINUN MINUN MINUN tärkeästä elämästäni. Pitäiskö mua jotkut ventovieraat mummut kiinnostaa, ihan kuin mulla olis velvollisuus olla joka hetki auttelemassa ihmisiä perkele!

miksi ihmisillä on niin paha olla. No just sen takia, että ollaan niin vitun itsekkäitä, ettei tuollaista pientä asiaa pystytä toisen avuksi tekemään kun " ei huvita".

No, kyllä nämä ihmiset tulevat sen edestään löytämään, ei siinä mitään. Jotenkin vaan tosi vaikea kuvitella miten tuollaiset ihmispaskat kestää itseään.

Ollaan noidankehätilanteessa, jossa katkeruus, itsekkyys, välinpitämättömyys ja pahoinvointi aiheuttaa välinpitämätöntä ja vihakäyttäytymistä, josta kumpuavat huonot kokemukset puolestaan ruokkivat ihmisten pahoinvointia ja huonoa käytöstä.

Nyt mennään jo aika korkealla.. Minä en halunnut nostaa jonkun toisen vaunuja ratikkaan. En halunnut. Ja siitäkö nyt johtuu, että maailmasta tulee kylmä paikka?

En minä muutenkaan kulje auttelemassa ihmisiä kaiken maailman pikku juttujen kanssa. Kuljetko sinä? Autan silloin kun haluan, kieltäydyn silloin kun haluan. Sano sinä vain aina kyllä kaikille avuntarvitsijoille, niitä on maailma täynnä.

Ja vielä täytyy kieltäytyä auttamisesta tylysti, koska...?

Sanoin, että en voi auttaa. Olisiko pitänyt vielä pahoitella tai selitellä jotenkin. Katsoin silmiin ja vastasin normaalisti. En nähnyt syytä ruveta pahoittelemaan asiaa. Ihan normaalilla äänensävyllä kasvot peruslukemilla vastasin.

Tulin ratikalla sairaalasta juuri kun äitini oli kuollut. Joku taisi kysyä vaunujen nostoon kaveriksi. En edes muista kunnolla, sanoinko mitään. Saatoin sanoa, että en ja käänsin pääni pois tai sitten en sanonut mitään. Olin niin shokissa vielä siinä vaiheessa, etten tajunnut muuta kuin, että äitini on kuollut ja haluan kotiin ja mitä sanon lapsille kun mummua ei enää ole.

Anteeksi, että joku on loukkaantunut siitä. Nyt vasta tajusin, että jollekin se on saattanut olla niin vakava asia se minun kieltäytyminen, että on voinut tehdä aloituksen aiheesta ja närkästyä.

todella surullinen ketju. Miten kukaan ihminen voi olla niin käsittämättömän itsekeskeinen ja säälittävä moukka, ettei vaivaudu tuon enempää auttamaan apua tarvitsevaa?! En voi ymmärtää! Kun se ei oikeasti ole edes mitenkään itseltä pois. Luoja että mua hävettäis jos olisin se auttamatta jättänyt.

Tämä auttamiskompleksinen on itse sanonut, että hän ei vain HALUNNUT auttaa. Ei tässä kukaan ole inhimillisyyttä kitkemässä, kenellä vaan voi olla huonoja päiviä. Mutta ketjun auttamisongelmaisen mielestä ilmeisesti on jo ihan periaatteellisesti hyvää käytöstä todeta ettei halua auttaa, vaikka kyse olisi mitättömän pienestä jutusta.

Mun mielestä tässä ei nyt ole kysymys yksittäistapauksesta vaan tuosta yleisestä periaatteesta, jota auttamiskompleksinen ja tämä rahaan fiksoitunut ajaa.

Asennevammaa tuolla tytöllä. Jos kyseessä olisi ollut vanha mummo joka olis tarvinnut apua tien ylityksessä olisiko kieltäytynyt myös siitä. Samainen henkilö ei myöskään varmaan anna ratikassa paikkaa vanhuksille/vammaisille.

Mä olinkin kirjoittamassa, että olisikohan mun pitänyt tuossa talvella tokaista "EN" mummolle joka pyysi mua auttamaan itsensä liukkaan tien ja lumipenkan yli. Olihan se niin kamalaa taluttaa se mummo siitä, aikaakin mulla kului monta sekuntia pidempään kuin normaalissa tien ylityksessä, hartiajumituksenikin varmaan paheni siinä hirveästi ja oli niin kovin vittumaista kun mummo kiitteli ja toivotteli mulle kaikkea hyvää ja minä hänelle. Olisi vaan perkele täytynyt pitää oikeuksistani kiinni ja sanoa napakasti heti alkuun että "En auta, ei ole MUN velvollisuus!" niin olisi tuoltakin vastenmieliseltä tilanteelta välttynyt. Varmasti paljon parempi mieli olisi jäänyt molemmille kun olisin kieltäytynyt. Oli niin rankkaa ja kamalaa kaikin puolin. Aikaakin meni niin hirveästi MINUN MINUN MINUN tärkeästä elämästäni. Pitäiskö mua jotkut ventovieraat mummut kiinnostaa, ihan kuin mulla olis velvollisuus olla joka hetki auttelemassa ihmisiä perkele!

Suomi-juntti selittelee, miksi käyttäytyy kuin moukka. Ehkä siksi, että olet moukka? :D

Itse jopa tarjoudun nostamaan vaunuja. Autamisesta kun saa hyvän mielen itselle.

Mutta joillakin on naama norsunvituralla läpi ikänsä ja ammentavat voiman negatiivisuudesta. Vanhoina akkoinakin valittavat ja ruikuttavat elämäänsä.

Tää jotenkin hymähdytti. Kun olisihan tänne myös voinut kirjoittaa viestin otsikolla Ratikassa koettua siitä miten kohtelias ja mukava herrasmies auttoi vähävoimaista äitiä rattaitten kanssa. Sen sijaan kirjoitetaan siitä miten joku kehtasi kieltäytyä avunpyynnöstä, ja että olisi edes antanut jonkun (teko)syyn...

-No, jos sinua ainoastaan se kiinnostaa tietää, niin kyllähän sitäkin täytyy muistaa säännöllisesti harjoitella ja seksi jos mikä on hyvä keino pitää huolta siitä(kin)

Kulje invataksilla kuten muutkin liikuntavammaiset.

Minun ei tarvitse perustella, miksi kuljen julkisilla. Sinun sen sijaan tarvitsee perustella, miksi et suostu antamaan liikuntavammaisille, raskaana oleville ja vanhuksille vielä erikseen merkittyä istumapaikaa sille liikuntavammaiselle, vanhukselle tai raskaana olevalle. Onko nuorena ja terveenä oleminen niin ylivoimaisen raskasta ja heikoksi tekevää?

-se 89

P.S. Asennevamma ei ole liikuntavamma

P.P.S. Olen niin hyväkuntoinen, että en ole oikeutettu invataksikorttiin.

on just sellaista itsekkyyttä jota en voi mitenkään ymmärtää. ihan vaan periaatteesta halutaan olla vittumaisia. " ei oo mun velvollisuuuus, minä minä minun oikeudet" eikä mitään oikeaa syytä käytökselle. samaa sarjaa kuin ne tyypit jotka ihan vain itseään huvittaakseen kiusaavat muita ihmisiä joillain sinänsä pikkuisilla asioilla. esim hidastelevat tahallaan kassajonossa, koska heillä on oikeus olla hitaita, koska MINULLA ei ole kiire tms. ihan käsittämätöntä. Kieltäytyä voi aina myös kohteliaasti, esim. pahoitella ettei just nyt vaan voi. ei vaadi paljoa, mutta vastapuoli ymmärtää yskän eikä jää pahamieli.

En periaattesta tai muutenkaan. En halunnut nostaa vaunuja, joten kieltäydyin. Miksi minulla pitäisi olla mitään muuta syytä kieltäytyä kuin se, etten halua. Oikeastiko olet sitä mieltä, että aina on pakko auttaa, AINA? Ihan välittämättä siitä haluatko vai et? Hyvä homma jos sinä autat kaikkia aina ja kaikkialla. Muistathan auttaa myös naapuria kun hän pyytää auttamaan ruohon leikkaamisessa, katon korjaamisessa ja lasten vahtimisessa. Aina, vaikka et haluaisikaan. Muuten olet ihan vain periaatteesta vittumainen. Terv. se joka ei tänään halunnut nostaa ap:n vaunuja

Mitä se olis ollut sulta pois, jos olisit auttanut kanssaihmistäsi? Alle minuutti ja olisit tehnyt toisen ihmisen, naisen hyvälle míelelle.

Juuri tuo ei ole mikään hyvä syy: mä en nyt vaan halua. Se on vaan äärettömän itsekästä ja typerää käytöstä.

Asennevammaa tuolla tytöllä. Jos kyseessä olisi ollut vanha mummo joka olis tarvinnut apua tien ylityksessä olisiko kieltäytynyt myös siitä. Samainen henkilö ei myöskään varmaan anna ratikassa paikkaa vanhuksille/vammaisille.

Mä olinkin kirjoittamassa, että olisikohan mun pitänyt tuossa talvella tokaista "EN" mummolle joka pyysi mua auttamaan itsensä liukkaan tien ja lumipenkan yli. Olihan se niin kamalaa taluttaa se mummo siitä, aikaakin mulla kului monta sekuntia pidempään kuin normaalissa tien ylityksessä, hartiajumituksenikin varmaan paheni siinä hirveästi ja oli niin kovin vittumaista kun mummo kiitteli ja toivotteli mulle kaikkea hyvää ja minä hänelle. Olisi vaan perkele täytynyt pitää oikeuksistani kiinni ja sanoa napakasti heti alkuun että "En auta, ei ole MUN velvollisuus!" niin olisi tuoltakin vastenmieliseltä tilanteelta välttynyt. Varmasti paljon parempi mieli olisi jäänyt molemmille kun olisin kieltäytynyt. Oli niin rankkaa ja kamalaa kaikin puolin. Aikaakin meni niin hirveästi MINUN MINUN MINUN tärkeästä elämästäni. Pitäiskö mua jotkut ventovieraat mummut kiinnostaa, ihan kuin mulla olis velvollisuus olla joka hetki auttelemassa ihmisiä perkele!

Ei auttaminen kamalaa ole tai mielestäni mitenkään aikaavievää ja useimiten autankin, välillä ihan pyytämättä.

Nyt en halunnut nostaa vaunuja. Aika hirviökuvan olette siitä saaneet aikaiseksi maalata. Tosissaan kummastuttaa, että minulla ei ole koskaan, ikinä, missään tilanteessa oikeutta kieltäytyä. Että AINA AINA AINA on pakko auttaa kunhan vain kukaan hoksaa sitä kysyä.