Tänään ratikassa koettua
Pyysin nuorta naista, voisiko hän auttaa lastenvaunujen kyytiinnostamisessa. Nainen katsoi suoraan silmiin, vastasi "en" ja käänsi katseensa pois. Siis mikä ihmisiä nykyään vaivaa? Minkälaisen kasvatuksen tuollainen ihminen on saanut?
Onneksi siinä oli mukava herrasmies, joka tuli auttamaan. Nainen vain tuijotteli ikkunasta ulos.
Kommentit (343)
ratikasta ja kerran oman juna-aseman ohi kun kukaan ei viitsinyt nostaa.
No mutta enpä jää enää. Teen niinkuin ystäväni, jään siihen oven väliin kunnes joku viitsii auttaa:) Odotellaan vaikka siinä sitä kuskia sitten kun kerran teillä on aikaa. Minulla ei ole aikaa odottaa sitä matalalattiaratikkaa kun lasten on ehdittävä kouluun.
t. aamuruuhkassa rattaiden kanssa lapsia kouluun kuskaava
"Minä, minä, minä, minä, minä, minä... Eikä kukaan muu."
ja tämä auttamasta kieltäytynyt kuulostaa kaikkien viestiensä perusteella aspergerilta. Eli ei mahda omalle logiikalleen mitään ja meidän sosiaalisesti normaalien se pitää vain hyväksyä ja ymmärtää, koska meillä on KYKY siihen.
Aspergerilla ei nimenomaan ole sitä kykyä.
Muutkin poikkeavuudet pitää hyväksyä jos siitä ei ole muille haittaa. Jos assu on kuitenkin opetellut yhteiskuntakelpoiseksi (huom, monet säännöt heidän täytyy opetella ulkoa, koska se normaali sosiaalisten koodien lukutaito on olematon) eli auttaa esim. onnettomuudessa olen ihan tyytyväinen. Häneltä ei kuitenkaan voi vaatia sellaisten poikkeustapausten ymmärtämistä mihin sosiaalisesti normaali kykenee.
ja tää tapaus vaan vahvisti sitä.
Kyllä HÄVETTÄÄ olla samasta maasta kuin suurin osa teistä.