Jos leimaannut koulussa vaikeaksi vanhemmaksi taistellessani esikoisen oikeuksista,

koulussa samalla tavalla kuin muussakin asiakasympäristössä. Jos siis haluat vaikuttaa mielipuolelta, toimi näin:

-aina yhteydenpidossa ole ylimielinen ja räyhää

-älä koskaan kuuntele, mitä sinulle vastataan, älä siis koskaan yritä kuunnella, jos joku kertoo sinulle jotain, huuda vain omaa asiaasi

-muista puhista, raivota ja nimitellä äläkä koskaan yritä keskustella

Joten varmaan ymmärrät, että asiat voi hoitaaa monella tavalla.:)

t: aspa

99,9 prosenttia oppilaiden vanhemmista käyttäytyy juuri näin. Tässäkin ketjussa on häirikkölasten vanhempia, jotka eivät tietenkään kerro totuutta omasta käytöksestään, vaan mustamaalaavat ainoastaan muita osapuolia.

t. ope

ne ei vaan huomaa sitä itse kun ovat tottuneet siihen, että heille ei saa väittää vastaan ja kaikki kritiikki on huonoa käytöstä.

olla "leijonaemo" tai "taistella"? Tulee mielikuva ihmisestä, joka saapuu paikalle jo valmiiksi kädet puuskassa ja negatiivisella tappeluasenteella. Olen mielestäni päässyt paljon pitemmälle yhteisymmärryksessä ihan vaan puhumisella ja asiallisislla perusteluilla.

Jos luit, huomasit varmaan, että sen kirjoittaja ei mitenkään puolustellut vanhemman poikansa käytöstä. Sen sijaan hän aivan oikein vaati, että nuorempaa ei leimata veljensä käytöksen perusteella, vaan häntä kohdellaan omana yksilönään.

sua huomaa tai muista kenenkään vanhemmaksi erityisesti, mutta pienemmässä koulussa on toisin.

Meillä oli vanhin poika oikea hirviö koulussa ja oltiin aivan helisemässä sen kanssa, mm. lintsasi ja häiriköi yläasteella ja todellinen opettajien kauhu. Halusivat siitä eroon niin että eivät pistäneet edes nelosia tokariin, mutta me kammettiin se kymppiluokalle toiseen kouluun kun omassa ei kymppiä ollut. Siellä sit järkiintyi ja on nyt lukiossa, mut se on toinen juttu.

Nimittäin meillä on toinenkin, nuorempi poika 7. lk, joka on ihan taviskoululainen, jopa hiljainen ja keskivertoa parempi oppilas. Hän joutuu kuitenkin jatkuvasti veljensä maineen vangiksi, mm. opettajat huomauttelevat ja on tullut tilanteita joissa opettaja on tavallaan uhkaillut nuorempaa poikaa että jos teet näin tai noin, kuljet veljes jalanjälkiä tai että eipä ole omena kauas puusta pudonnut. Se on kyllä asiatonta.

Siinä vaiheessa nostin metelin kun tää seiskaluokkalainen ja muutama muu olivat koulun pakkasrajaa noudattaen jättäneet ottamatta sukset kouluun ja sitten koulussa olikin hiihtoa. Nuoret kyllä hiihtivät, ei siinä mitään, sillä koulussa on varasuksia, mutta opettaja alkoi raivota tilanteesta ylipäätään ja oli huutanut pojallemme, että "sinäkin siinä saatana yhtä hullu kuin veljes". Poika ei ollut sanonut mitään mut yks toinen joka ei ollu tuonu suksia myöskään, kilahti opelle ja siitä tuli sitten kalabaliikki, joka johti jälki-istuntoihin ja vanhempainvartteihin.

Siinä vaiheessa minä puhalsin pelin poikki ja menin rehtorin juttusille ja pyysin asiallista kohtelua toiselle lapsellemme. Muistutin että vaikka vanhempi poikamme olikin kusipää, tämä toinen on eri lapsi ja ansaitsee eri kohtelun. Tilanne on muuttunut sikäli että opettajat ovat lopettaneet huomauttelun mutta samalla hiljainen opettajien vittuuntuminen kohdistuu nyt minuun ja sen tekee selväksi jopa seiskaluokkalaisemme oma luokanvalvoja.

Olen "sen kusipään kusipää äiti". :=)

Katso peiliin, sieltä se vika löytyy äläkä syytä koulua.

että on aivan tervettä olla vihainen jos omaa lasta esim. kiusataan tai muuten jätetään hänen tarpeensa huomiotta (niinkuin ap:n tapauksessa ilmeisesti on käynyt). Normaali vanhempi puhisee vihaansa kun ajattelee lapsensa epäreilua kohtelua. On kuitenkin parempi puhista raivonsa opettajalle kuin kiusaajalle, koska kuten sanottua voi olla ettei koko totuus ole tiedossa. On opettajan velvollisuus räyhätä kiusaajalle niin että kiusaaminen loppuu, ei se kuulu uhrin vanhempien velvollisuuksiin.

juuri se, joka väitti, ettei lastani kiusata, vaikka päästä oli revitty tukku hiuksia ja kuristusjäljet kurkussa. Söpötit vain, että meillä ei ole kiusausta ja mitä lapseni on tehnyt, että saa kavereiltaan tuollaista kohtelua ja pitäiskö lapseni katsoa peiliin kun ei saa kavereita.

Vaikutat jotenkin niin samanlaiselta.

koulussa samalla tavalla kuin muussakin asiakasympäristössä. Jos siis haluat vaikuttaa mielipuolelta, toimi näin:

-aina yhteydenpidossa ole ylimielinen ja räyhää

-älä koskaan kuuntele, mitä sinulle vastataan, älä siis koskaan yritä kuunnella, jos joku kertoo sinulle jotain, huuda vain omaa asiaasi

-muista puhista, raivota ja nimitellä äläkä koskaan yritä keskustella

Joten varmaan ymmärrät, että asiat voi hoitaaa monella tavalla.:)

t: aspa

Tässäkin ketjussa on häirikkölasten vanhempia, jotka eivät tietenkään kerro totuutta omasta käytöksestään, vaan mustamaalaavat ainoastaan muita osapuolia.

t. ope

juuri se, joka väitti, ettei lastani kiusata, vaikka päästä oli revitty tukku hiuksia ja kuristusjäljet kurkussa. Söpötit vain, että meillä ei ole kiusausta ja mitä lapseni on tehnyt, että saa kavereiltaan tuollaista kohtelua ja pitäiskö lapseni katsoa peiliin kun ei saa kavereita.

Vaikutat jotenkin niin samanlaiselta.

koulussa samalla tavalla kuin muussakin asiakasympäristössä. Jos siis haluat vaikuttaa mielipuolelta, toimi näin:

-aina yhteydenpidossa ole ylimielinen ja räyhää

-älä koskaan kuuntele, mitä sinulle vastataan, älä siis koskaan yritä kuunnella, jos joku kertoo sinulle jotain, huuda vain omaa asiaasi

-muista puhista, raivota ja nimitellä äläkä koskaan yritä keskustella

Joten varmaan ymmärrät, että asiat voi hoitaaa monella tavalla.:)

t: aspa

Tässäkin ketjussa on häirikkölasten vanhempia, jotka eivät tietenkään kerro totuutta omasta käytöksestään, vaan mustamaalaavat ainoastaan muita osapuolia.

t. ope

lapsi on itse kiusannut ensin ja kun lopulta joku kostaa, kiusaaja juoksee kitisemään leijonaemomammalleen joka hyökkää raivoten opettajan kimppuun ja sitten ihmettelee, miksi häntä pidetään hankalana kun vain taistelee kiusatun lapsiparkansa puolesta....

että on aivan tervettä olla vihainen jos omaa lasta esim. kiusataan tai muuten jätetään hänen tarpeensa huomiotta (niinkuin ap:n tapauksessa ilmeisesti on käynyt). Normaali vanhempi puhisee vihaansa kun ajattelee lapsensa epäreilua kohtelua. On kuitenkin parempi puhista raivonsa opettajalle kuin kiusaajalle, koska kuten sanottua voi olla ettei koko totuus ole tiedossa. On opettajan velvollisuus räyhätä kiusaajalle niin että kiusaaminen loppuu, ei se kuulu uhrin vanhempien velvollisuuksiin.

Tarkistapas vähän asennettasi. Opettaja ei ensinnäkään voi "räyhätä" kiusaajalle eikä kiusaaminen edes loppuisi sillä.

Jos taas räyhäät opettajalle, lopputulos on vain se, että ope pilaat opettajan päivän sillä räyhäämisellä ja opettaja lähinnä oppii tilanteesta sen, että sinä olet sellainen ihminen, joka osaa räyhätä. Tilanne ei siis mene yhtään eteenpäin sillä vanhemman huonolla käytöksellä.

olla "leijonaemo" tai "taistella"? Tulee mielikuva ihmisestä, joka saapuu paikalle jo valmiiksi kädet puuskassa ja negatiivisella tappeluasenteella. Olen mielestäni päässyt paljon pitemmälle yhteisymmärryksessä ihan vaan puhumisella ja asiallisislla perusteluilla.

Leijonaemo... Minä en ole ikinä mennyt mihinkään kädet valmiiksi puuskassa, OLISI PITÄNYT kyllä.

Kun en ole ollut vetoamassa lakipykäliin, vaatimassa kaikkea kirjallisena, uhkailemassa valituksilla, ahdistelemassa kunnan virkamiehiä, niin olemme saaneet aina vain murusia, jotakin sinne päin jne.

Ajan kanssa olen huomannut että vaatimatta yksikään lapsemme lakiin kirjatuista oikeuksista ei toteudu. Esimerkiksi paperille kirjataan että lapsi saa opetusta joka päivä (eskarissa). Tosiasiassa hän saa sitä kerran kuukaudessa (kun oli nyt muuta puuhaa). Mitä pitäisi tehdä, jos on neljä-viisi kertaa sanonut asiasta ihan kauniisti mutta suoraan? Ja mitään ei muutu.

Anna pari hyvää neuvoa yhteisymmärryksessä puhumisesta ja asiallisista perusteluista (kun esim. perustelulla - näin lukee lapsen kuntoutusssuunnitelmassa - ei ole mitään vaikutusta)

mutta mun ei ole yhtään vaikea kuvitella kuinka tämän palstan äidit räyhäävät, karjuvat ja raivoavat koulussa, firmojen asiakaspalveluissa, terveyskeskuksessa tai ylipäätään ihan missä tahansa. Johtopäätös tehty ihan pelkästään tämän runsaasti palstaa seuraamalla.

epäkohtia, ei puutu niihin, koska opettaja saattaa kostaa sen omalle lapselle. Se on tärkeää, että opettaja tykkää lapsesta ja lapsen äidistä. Mistään ei kannata kysyä ja yhteyttä ei ainakaan kannata pitää.



Jos omaa lasta kiusataan, pitää heti ajatella, että oma lapsi on ollut ensin kiusaaja. Jos oikein olet rohkea, voit varoivaisesti kiertäen kysyä opelta, onko koulussa kiusaamista. Jos ope sanoo, ettei sun lasta ainakaan kiusata, sano lapsellesi, että se valehtelee, Opettaja on sanontu, ettei sua kiusata, piste.



Kaikkein tärkeintä on, että opettaja ei missään nimessä pidä sua hyökkäävänä ja epänaisellisena hysteerisena hulluna. Jos tuntuu, että lastasi kohdellaan huonosti niin sano lapsellesi, että yritä kestää ja uhrautua. En uskalla mennä kouluun puhumaan kun minulla menee maine ja pitävät minua kusipää-äitinä. Parempi lapseni, että yrität vain kestää ja keräät hiljaa ne kirjat sieltä vessanpöntöstä pois.



Jokaisen äidin kannattaa pelätä, että sitä pidetään hyökkäävänä hulluna.

Ja sitten pyydät sarkastisesti pari hyvää vinkkiä? Aika hedelmätön maaperä.



Kerron siksi vain lyhyesti: olen tehnyt hakemukseni ja tarkennuspyyntöni kirjallisena, pyytänyt myös vastaukset kirjallisena. Hakenut tarvittaessa oikeuden päätöksiä aiemmista tapauksista tuekseni, pyytänyt yhteistyöpalavereita ja etsinyt niihin itselleni tukihenkilöitä.



Pitänyt äänenpainoni rauhallisena silloin kun olen itse äänessä.

epäkohtia, ei puutu niihin, koska opettaja saattaa kostaa sen omalle lapselle. Se on tärkeää, että opettaja tykkää lapsesta ja lapsen äidistä. Mistään ei kannata kysyä ja yhteyttä ei ainakaan kannata pitää.

Jos omaa lasta kiusataan, pitää heti ajatella, että oma lapsi on ollut ensin kiusaaja. Jos oikein olet rohkea, voit varoivaisesti kiertäen kysyä opelta, onko koulussa kiusaamista. Jos ope sanoo, ettei sun lasta ainakaan kiusata, sano lapsellesi, että se valehtelee, Opettaja on sanontu, ettei sua kiusata, piste.

Kaikkein tärkeintä on, että opettaja ei missään nimessä pidä sua hyökkäävänä ja epänaisellisena hysteerisena hulluna. Jos tuntuu, että lastasi kohdellaan huonosti niin sano lapsellesi, että yritä kestää ja uhrautua. En uskalla mennä kouluun puhumaan kun minulla menee maine ja pitävät minua kusipää-äitinä. Parempi lapseni, että yrität vain kestää ja keräät hiljaa ne kirjat sieltä vessanpöntöstä pois.

Jokaisen äidin kannattaa pelätä, että sitä pidetään hyökkäävänä hulluna.

puuttua epäkohtiin asiaperustein ja rauhallisesti ilman käy heti karjumaan ja open kraiveliin kiinni? Mistäköhän muuten näiden raivarimammojen lapset saa sen esimerkin että niistä tulee kouluhäiriköitä ja kiusaajia? Tekis melkein mieli sanoo kuten tuolla ylempänä: katso peiliin jne.

sanon tämän omalla kokemuksella. Tietävät että puutut myös hänen kohdallaan mahdollisiin epäkohtiin heti.



Kun nostat sen äläkän, niin muista olla asiallinen ja pitäytyä faktoissa. Lainaa kirjastosta kirja nimeltä Oppilaan oikeudet ja vanhemman vastuu. Siinä on monta hyvää vinkkiä ja kansantajuisesti avattu lakeja. On uusi juuri viime vuonna ilmestynyt kirja.

vaikka miten tutkin tätä tekstiä, en löydä siitä kohtaa, missä on käyty kraiveliin kiinni jne...

Alleviivaa minulle sellainen kohta kun sellaista tästä luet?

ps. kukahan tässä nyt hyökkäävä on :D

epäkohtia, ei puutu niihin, koska opettaja saattaa kostaa sen omalle lapselle. Se on tärkeää, että opettaja tykkää lapsesta ja lapsen äidistä. Mistään ei kannata kysyä ja yhteyttä ei ainakaan kannata pitää.

Jos omaa lasta kiusataan, pitää heti ajatella, että oma lapsi on ollut ensin kiusaaja. Jos oikein olet rohkea, voit varoivaisesti kiertäen kysyä opelta, onko koulussa kiusaamista. Jos ope sanoo, ettei sun lasta ainakaan kiusata, sano lapsellesi, että se valehtelee, Opettaja on sanontu, ettei sua kiusata, piste.

Kaikkein tärkeintä on, että opettaja ei missään nimessä pidä sua hyökkäävänä ja epänaisellisena hysteerisena hulluna. Jos tuntuu, että lastasi kohdellaan huonosti niin sano lapsellesi, että yritä kestää ja uhrautua. En uskalla mennä kouluun puhumaan kun minulla menee maine ja pitävät minua kusipää-äitinä. Parempi lapseni, että yrität vain kestää ja keräät hiljaa ne kirjat sieltä vessanpöntöstä pois.

Jokaisen äidin kannattaa pelätä, että sitä pidetään hyökkäävänä hulluna.

puuttua epäkohtiin asiaperustein ja rauhallisesti ilman käy heti karjumaan ja open kraiveliin kiinni? Mistäköhän muuten näiden raivarimammojen lapset saa sen esimerkin että niistä tulee kouluhäiriköitä ja kiusaajia? Tekis melkein mieli sanoo kuten tuolla ylempänä: katso peiliin jne.

epäkohtia, ei puutu niihin, koska opettaja saattaa kostaa sen omalle lapselle. Se on tärkeää, että opettaja tykkää lapsesta ja lapsen äidistä. Mistään ei kannata kysyä ja yhteyttä ei ainakaan kannata pitää.

Jos omaa lasta kiusataan, pitää heti ajatella, että oma lapsi on ollut ensin kiusaaja. Jos oikein olet rohkea, voit varoivaisesti kiertäen kysyä opelta, onko koulussa kiusaamista. Jos ope sanoo, ettei sun lasta ainakaan kiusata, sano lapsellesi, että se valehtelee, Opettaja on sanontu, ettei sua kiusata, piste.

Kaikkein tärkeintä on, että opettaja ei missään nimessä pidä sua hyökkäävänä ja epänaisellisena hysteerisena hulluna. Jos tuntuu, että lastasi kohdellaan huonosti niin sano lapsellesi, että yritä kestää ja uhrautua. En uskalla mennä kouluun puhumaan kun minulla menee maine ja pitävät minua kusipää-äitinä. Parempi lapseni, että yrität vain kestää ja keräät hiljaa ne kirjat sieltä vessanpöntöstä pois.

Jokaisen äidin kannattaa pelätä, että sitä pidetään hyökkäävänä hulluna.

puuttua epäkohtiin asiaperustein ja rauhallisesti ilman käy heti karjumaan ja open kraiveliin kiinni? Mistäköhän muuten näiden raivarimammojen lapset saa sen esimerkin että niistä tulee kouluhäiriköitä ja kiusaajia? Tekis melkein mieli sanoo kuten tuolla ylempänä: katso peiliin jne.