Vapaaehtoinen lapsettomuus vaatii oikeasti paljon!
Vapaaehtoinen lapsettomuus vaatii luonteenlujuutta. Siis sitä, ettei lähde vastentahtoisesti lapsentekoon "koska muutkin ja se kuuluu asiaan". Että oikeasti kuuntelee omaa sydäntään ja toimii sen mukaan. Sosiaaliset paineet ovat nimittäin todella kovat, kun ystävä toisensa jälkeen ilmoittaa raskaudestaan ja anoppikin kärttää lapsenlapsia. Toki monesta ystävästä tietää, että perheen perustaminen on suunnitelmissa ja se on toki ihan mahtavaa, kun sellaisen saavat. Mutta sitten on niitä, jotka ovat olleet "veloja" ja joiden kanssa on lapsettomuusvalinnasta paljon juteltu. Heihin on tavallaan tukeutunut ja miettinyt, että ollaan samassa veneessä. Hekin kun lopulta kuitenkin päätyvät lapsia hankkimaan, niin alkaa olla sellainen "last woman standing" -fiilis... En tunne enää ketään muuta pariskuntaa, joka ajattelisi samalla tavalla kuin minä ja mieheni. Eikä olla edes vielä nelikymppisiä.
Kommentit (670)
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 01:21"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 00:10"]
Mun täytyy rehellisesti myöntää, että mä en ole koskaan ymmärtänyt näitä vapaaehtoisesti lapsettomia. Ehkä siksi, että he ovat niin ehdottomia elämänsä suhteen? Jokainen ihminen kasvaa ja muuttuu. Miksi ei anneta itselle edes mahdollisuutta, että ehkä joskus, vaikka nyt ei tunnu siltä? Onko se niin pelottavaa, että antaisi elämän mennä kuin se menee, eikä johdattelisi sitä sen perusteella, miltä on aikaisemmin tuntunut tai tuntuu tällä hetkellä?
[/quote]
Tsiisus. Eikö tämä yksi yksinkertainen ole lukenut yhtään näistä edeltävistä kahdestakymmenestäyhdestä sivusta? Minä en ainakaan ole valinnut mitään ehdottomuutta, kun olen lapsettomuuden valinnut, se on ollut minussa sisäsyntyiseti aivan alusta saakka. Tai sitten minä olen syntynyt ehdottomaksi, kai se sitten on niin ajateltava, kun kerran sitä minulle suureen ääneen toitotetaan, että olen "ehdoton". En ymmärrä, miten voisin olla viisi- tai kuusikymppisenä erilainen kuin nyt olen, 47-vuotiaana. En halua lapsia, en nyt enkä kolmen enkä kolmentoista vuoden päästä. Koeta nyt saada tämä kalloosi.
[/quote]
Valita??!!
Edellinenhän puhui ihmisen muuttumisesta. Se on jotain mikä tapahtuu ilman että ihminen itse välttämättä mitenkään ponnistelee siihen suuntaan. Valinta on tietoinen, mutta ihminen ja hänen ajattelutapansa VOIVAT muuttua sisäisesti itsekseenkin. Kaikki mitä elämässä tapahtuu vaikuttaa ihmiseen. Ei kannata olla aivan niin ehdoton, että kyllä minä pysyn ikuisesti tässä suhteessa aina tällaisena kuin olen ollut taaperosta lähtien.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 01:33"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 23:43"]
Sulle ei ole koskaan kukaan mies avautunut siten?
Ei se ole mitään sinkkunaisten kuittailua, vaan ihan tosiasia, etteivät kaikki miehet ole onnellisia avioliitoissaan ja lapsiperhearjessaan. Ikävää jos koet olosi jotenkin huonommaksi.
[/quote]
On avautunut naimisssaolosta ja lapsista, ja siitä ettei vaimo halua tehdä lapsia (monelle suvusta). Ei kyllä eronnutkaan, odotti ja sitten lopetti avautumisen, mutta jäi ilman lapsia.
En tunne oloani huonommaksi. Jäi epäselväksi mistä syystä, voitko avata? Ilmeisesti joko siitä etteivät miehet avautuisi tai siitä että minulla olisi mukuloita? Kumpikaan noista ei pidä paikkaansa. Vai siitä että olen naimisissa. Pitää paikkansa.
Eikä ole tarvetta arvuutella että esim sinä tuntisit olosi huonommaksi. Koska miksi niin tekisin?
Myötähäpeä on se tunne mikä naisena tulee sellaisista "olen parempi" naisista (ja tapoja kilpailla on monia...ei liity vain ketjun aiheeseen) . Mutta jokainen voi tietenkin ihan vapaasti nolata itsensä, jos niin haluaa.
[/quote]
En ole tuo jota pyysit avaamaan tuota asiaa, mutta itsekin ihmettelen miksi koet näiden naisten olevan omasta mielestään parempia? Miksi he nolaisivat itsensä toteamalla tosiasian ja kertomalla omista kokemuksistaan? Otat asian hyvin erikoisesti mielestäni, koet ihan myötähäpeää, miksi?
Toinen asia on että lasten kanssa vanhoista jutuistakin saa jotain uutta irti. Kävin esim Turun linnassa ties monennettako kertaa, mutta sillä kertaa eskari-ikäisen kanssa. En edes kuvitellut lukevani mitään selostuksia vaan lähdin mikaan siihen mitä lapsi kehitti ja yllätys se oli Turun linna temppuratana - tietysti niin ettei häiritty ketään, oli tosi hiljaista eikä ketään häirinnyt että muksu kiipes ihan jokaiseen ikkunasyvennykseen mihin sai mennä.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 01:45"]
Olethan Sä valinnut lapsettomuuden ja olet ehdoton siinä. Mikä siinä nyt on niin vaikea ymmärtää, että olet ehdoton tuolla perusteella? Et anna itsellesi muuta mahdollisuutta. Tai ole antanut,vai oletko? Sinä olet sitä paitsi jo sen ikäinen, että sua voi jo sanoa "aidoksi" vapaaehtoiseksi lapsettomaksi.
[/quote]
Ja mikähän se "muu mahdollisuus" olisi? Usko nyt jo, minulla ei ole ollut muuta mahdollisuutta, MINÄ EN OLE KOSKAAN HALUNNUT LAPSIA.
Sorry tuo huutaminen, mutta hermot teidän kanssa menee, ei teidän kanssanne voi keskustella järkevästi, kun se vänkäys alkaa heti.
Miehenikään ei ole halunnut lapsia. Kerroin tietenkin heti alussa, etten lapsia tekisi, ja hän hyväksyi asian samantien. Yli 20 vuotta olemme olleet naimisissa, sitä ennen seurustelimme monta vuotta. Meillä on hyvä olla kaksin, enkä ymmärrä, miksi sitä asiaa pitäisi jotenkin pyydellä anteeksi. En nimittäin pyydä.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 01:46"]
Olin muuten pari viikkoa sitte kouluikäisen lapsen kanssa kahdessakin museossa ja se oli ihan oikeasti hemmetin kivaa eikä kukaan kirkunut eikä vänissyt vaan viihdyttiin ihan mainiosti. Lapsen kanssa museossa käyminen on hauskaa koska lapsilta puuttuu se aikuisten museokäyntejä riivaava pätemisen tarve, on hauska selittää niille asioita joitten ideat on niille ihan täysin uusia ja ihmeellisiä. Ja mikä parasta, lasten maailma on maaginen ja pieni osa siitä kauan sitten menetetystä maagisuudesta tarttuu lapsesta ja on hauskaa. Ne ottaa kännyköillään kuvia liikuttavalla innolla liikuttavista asioista ja oikein herkuttelee kaikella vähänkin kammottavalla.
[/quote]
Tällaista minäkin juuri odotan!
Enkä todellakaan halunnut ärsyttää. Pitää kai näitä sanavalintoja todella täällä miettiä (558:lle).
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 01:52"]
Valita??!!
Edellinenhän puhui ihmisen muuttumisesta. Se on jotain mikä tapahtuu ilman että ihminen itse välttämättä mitenkään ponnistelee siihen suuntaan. Valinta on tietoinen, mutta ihminen ja hänen ajattelutapansa VOIVAT muuttua sisäisesti itsekseenkin. Kaikki mitä elämässä tapahtuu vaikuttaa ihmiseen. Ei kannata olla aivan niin ehdoton, että kyllä minä pysyn ikuisesti tässä suhteessa aina tällaisena kuin olen ollut taaperosta lähtien.
[/quote]
Kun en ole neljäänkymmeneenseitsemään vuoteen asiassa muuttunut, niin mikä sinun mielestäsi olisi minun elämässäni sellainen käännekohta, joka saisi minut haluamaan lasta? Se, että se tulisi katsomaan minua vanhainkotiin, vai? Kuskaisi minua terveysasemalle INR-kokeeseen? Tulisi ruinaamaan rahaa viikottaiseen fiksiinsä? Pahoinpitelisi minua, jos en rahaa antaisi (suuri ongelmahan on vanhukset ja väkivalta aikuisten lasten taholta). Jos minä saisin yhdeksän kuukauden kuluttua lapsen, olisin silloin 48-vuotias. Vaikka oma äitini olikin juuri täyttänyt neljänkymmenen minun syntyessäni, enkä parempaa äitiä voi kuvitella, olisin kuitenkin itse kuusvitonen lapsen huidellessa pahimmassa murrosiässä. Mmmm, don't think so, but thanks anyway.
Tähän ikään olen totta kai muuttunut ulkonäöllisesti sataan kertaan nuoruusvuosistani, mutta sisäisesti olen se sama, joka teinivuosinani minusta muotoutui. Jotkut mielipiteet ja mieltymykset ovat tietysti muuttuneet (nykyisin tykkään enemmän valkoisista, linjakkaista kivitaloista kuin lapsuusajan lempitaloista, koristeellisista puukartanoista), mutta perusminä on aina olllut olemassa. Sääli, jos et sinä nyt sitä ymmärrä.
Tiesin jo pienenä lapsena, etten halua synnyttää ja hoivata lasta. Se on yhtä pysyvä persoonallisuuteni piirre kuin seksuaalinen suuntautumiseni.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 02:19"]
Tiesin jo pienenä lapsena, etten halua synnyttää ja hoivata lasta. Se on yhtä pysyvä persoonallisuuteni piirre kuin seksuaalinen suuntautumiseni.
[/quote]
Toi on muuten totta minunkin kohdallani. En koskaan leikkinyt vauvanukeilla tai leikkinyt kotia, en hoivannut nukkeja. Ihailin aina barbeja ja niiden aikuista elämää :D (toki pelasin paljon muutakin)
Museoista jauhava vielä jatkaa koska tuli juotua maxia liian myöhään ja nyt ei uni tule. Kolmas asia lasten kanssa on se, että ne on uutta sukupolvea eikä yhdeksän vuotta peruskoulua ole muutenkaan ehtinyt vielä urauttaa ajattelua samanlaiseen sementtiin kuin se meikäläisen ikäluokalla on. Kun minä mene museoon mutisen että juu, terrakotta sitä ja tät ja jo muinaiset roomalaiset. Nää diginativit ristii tonnien painoiset kiviarkut terrawareksi ja tarkistaa ensi töikseen puhelimistaan että onko täällä avoimia verkkoja, vau täällä on ainakin kuusi verkkoa! Ja nyt puhutaan siis alakouluikäisistä tenavista. Siinä todella terrakotta kohtaa uusinta huutoa olevaa äksöniä eikä vain keski-ikäisen kääkän luutuneita ajatuskuvioita.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 02:25"]
tarkistaa ensi töikseen puhelimistaan että onko täällä avoimia verkkoja, vau täällä on ainakin kuusi verkkoa!
[/quote]
Ja se on syy mennä museoon? Right.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 02:23"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 02:19"]
Tiesin jo pienenä lapsena, etten halua synnyttää ja hoivata lasta. Se on yhtä pysyvä persoonallisuuteni piirre kuin seksuaalinen suuntautumiseni.
[/quote]
Toi on muuten totta minunkin kohdallani. En koskaan leikkinyt vauvanukeilla tai leikkinyt kotia, en hoivannut nukkeja. Ihailin aina barbeja ja niiden aikuista elämää :D (toki pelasin paljon muutakin)
[/quote]
Samoin. :)
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 01:52"]
En ole tuo jota pyysit avaamaan tuota asiaa, mutta itsekin ihmettelen miksi koet näiden naisten olevan omasta mielestään parempia? Miksi he nolaisivat itsensä toteamalla tosiasian ja kertomalla omista kokemuksistaan? Otat asian hyvin erikoisesti mielestäni, koet ihan myötähäpeää, miksi?
[/quote]
Koska "kuittailulla" viitattiin käsittääkseni ketjussa aiemmin olleeseen asiasta puhuneeseen, joka naureskeli asialle. Ei siis viitattu heihin / meihin, jotka toteavat asian neutraalisti (miehet avautuneet etteivät ole onnellisia naimisissa, isinä, lapsettomina, työssään, jne).
Näin, jos pysyin keskustelun kärryillä.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 01:52"]
En ole tuo jota pyysit avaamaan tuota asiaa, mutta itsekin ihmettelen miksi koet näiden naisten olevan omasta mielestään parempia? Miksi he nolaisivat itsensä toteamalla tosiasian ja kertomalla omista kokemuksistaan? Otat asian hyvin erikoisesti mielestäni, koet ihan myötähäpeää, miksi?
[/quote]
Edellinen jatkaa. Koska sellainen vaikutelma niistä naisista tulee. "Katsokaa kroppaani, miehenne haluaisivat oikeasti minut". Tai "Katso, minä olen äiti ja imetän, harmi kun vaimosi ei sinulle suostu synnyttämään". (Tapaus jossa toisella siskolla lapsia ja toisen siskon mies olisi halunnut). Yleensä sellainen "olen parempi nainen" huokuu eleistä, sanoista, miten asioista puhuu.... Mutta voihan olla virheellinen tulkintani, kaikkihan me loppujen lopuksi voidaan parhaamme mukaan tulkita toisia emmekä pääse toisien pään sisälle 100 %.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2013 klo 18:17"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 22:15"]
Olet hoitanut 6 vuotta äitiäsi ja minä tehnyt 60 lapsityövuotta lasteni kanssa. On siinä hieman eroa.
[/quote]
Herrajjumala, mutta sinun täytyy sitten olla vanha ja raihnainen. :D :D
Mitä tarkoittaa 60 lapsityövuotta konkreettisesti? Selvällä suomen kielellä sitten, ja yksityiskohtaisesti. Haluan kuulla tarkkaan marttyyriytesi määrän ja laadun.
[/quote]
Et taida ymmärrä määriä? Otetaan helppo esimerkki.
Sanotaan vaikka, että perheessä on kolme lasta, iät 18, 16 ja 14 vuotta. Silloin heistä on kertynyt 1 * 18 + 1 * 16 + 1 * 14 = 48 lapsityövuotta vanhemmille. Ihan normaaleita elämäntäyteisiä vuosia, jolloin lasten perustarpeista on huolehdittu, heitä on kasvatettu ja rakastettu, ainakin toivottavasti ilman mitään marttyyriyttä.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 03:02"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 01:52"]
En ole tuo jota pyysit avaamaan tuota asiaa, mutta itsekin ihmettelen miksi koet näiden naisten olevan omasta mielestään parempia? Miksi he nolaisivat itsensä toteamalla tosiasian ja kertomalla omista kokemuksistaan? Otat asian hyvin erikoisesti mielestäni, koet ihan myötähäpeää, miksi?
[/quote]
Edellinen jatkaa. Koska sellainen vaikutelma niistä naisista tulee. "Katsokaa kroppaani, miehenne haluaisivat oikeasti minut". Tai "Katso, minä olen äiti ja imetän, harmi kun vaimosi ei sinulle suostu synnyttämään". (Tapaus jossa toisella siskolla lapsia ja toisen siskon mies olisi halunnut). Yleensä sellainen "olen parempi nainen" huokuu eleistä, sanoista, miten asioista puhuu.... Mutta voihan olla virheellinen tulkintani, kaikkihan me loppujen lopuksi voidaan parhaamme mukaan tulkita toisia emmekä pääse toisien pään sisälle 100 %.
[/quote]
Minusta tuo kuulostaa kyllä omien epävarmuuksien projisoinnilta jos tuollaisen vaikutelman saa. Jos joku äiti sanoisi minulle kuulleensa miehiltä, että he ovat onnettomia kun ovat lapsettoman naisen kanssa vaikka haluaisivat lapsia, en ajattelisi pahaa siitä äidistä (että hän kuvittelisi olevansa parempi kuin minä tai muut naiset) vaan pitäisin noita miehiä ihan idiootteina! Miksi he ovat sellaisessa elämäntilanteessa, jota eivät halua. Lapseton mies kun voi aina lähteä ja hankkia kumppanin, joka myös haluaa lapsia.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 03:08"]
ainakin toivottavasti ilman mitään marttyyriyttä.
[/quote]
Suonet anteeksi, mutta tuota on hieman vaikea uskoa, niin sarvet pystyssä sinä minun kimppuuni hyökkäsit. En minä sille muuta syytä keksinyt, kuin sen, että halusit korostaa äitiytesi pyhää sädekehää verrattuna minuun, joka pelkkää tyhmyyttäni ja saituuttani (kun sinun kolme lastasi joutuvat minun eläkkeeni maksamaan!) en lapsia tähän maailmaan tee, ja hitto vie, esitänkin asiani ylpeästi ja pää pystyssä hymyillen!
Tuossa elämän tarkoitus -ketjussa joku sanoi viisauden. Voisit sinäkin ajatella näitä lauseita tarkkaan ja harkiten niiden todellista merkitystä:
Oppia tuntemaan itsensä ja tehdä elämänvalinnat sen mukaisesti. Tällöin elää onnellisen ja merkityksellisen elämän.
Minä olen sen tehnyt.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 02:14"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 01:52"]
Valita??!!
Edellinenhän puhui ihmisen muuttumisesta. Se on jotain mikä tapahtuu ilman että ihminen itse välttämättä mitenkään ponnistelee siihen suuntaan. Valinta on tietoinen, mutta ihminen ja hänen ajattelutapansa VOIVAT muuttua sisäisesti itsekseenkin. Kaikki mitä elämässä tapahtuu vaikuttaa ihmiseen. Ei kannata olla aivan niin ehdoton, että kyllä minä pysyn ikuisesti tässä suhteessa aina tällaisena kuin olen ollut taaperosta lähtien.
[/quote]
Kun en ole neljäänkymmeneenseitsemään vuoteen asiassa muuttunut, niin mikä sinun mielestäsi olisi minun elämässäni sellainen käännekohta, joka saisi minut haluamaan lasta? Se, että se tulisi katsomaan minua vanhainkotiin, vai? Kuskaisi minua terveysasemalle INR-kokeeseen? Tulisi ruinaamaan rahaa viikottaiseen fiksiinsä? Pahoinpitelisi minua, jos en rahaa antaisi (suuri ongelmahan on vanhukset ja väkivalta aikuisten lasten taholta). Jos minä saisin yhdeksän kuukauden kuluttua lapsen, olisin silloin 48-vuotias. Vaikka oma äitini olikin juuri täyttänyt neljänkymmenen minun syntyessäni, enkä parempaa äitiä voi kuvitella, olisin kuitenkin itse kuusvitonen lapsen huidellessa pahimmassa murrosiässä. Mmmm, don't think so, but thanks anyway.
Tähän ikään olen totta kai muuttunut ulkonäöllisesti sataan kertaan nuoruusvuosistani, mutta sisäisesti olen se sama, joka teinivuosinani minusta muotoutui. Jotkut mielipiteet ja mieltymykset ovat tietysti muuttuneet (nykyisin tykkään enemmän valkoisista, linjakkaista kivitaloista kuin lapsuusajan lempitaloista, koristeellisista puukartanoista), mutta perusminä on aina olllut olemassa. Sääli, jos et sinä nyt sitä ymmärrä.
[/quote]
Sinulta jäi lukematta ja ymmärtämättä yksi sana, vaikka se oli tuossa edellä jopa isoilla kirjaimilla räntätty: VOIVAT. Jos sinä et ole tuossa suhteessa muuttunut, niin ihan fine. Ei tarvii roiskutella sylkikuplia tänne saakka...
[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 23:10"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2013 klo 22:43"]
Työmääräviittaus ihan siksi, kun aikaisemmin tässä ketjussa yksi vela boastasi tehneensä oman velvoitteensa yhteiskunnalle hoitamalla mutsiaan kuusi vuotta ja haastoi lapselliset ihmiset tekemään saman, samalla ignooraten sen, että nämä lapselliset hoitavat työnsä ja lapsensa jo muutenkin. Eipä siitä tyypistä kyllä sen jälkeen sitten mitään kuulunutkaan.
[/quote]
Olen minä täällä, pari viestiä laittanut jo senkin jälkeen. Et vain tunne minua. :)
Minulla nääs on muutakin elämää kuin vain kinata lapsellisten ihmisten kanssa. Lapsellisten siinä ihan sen tavanomaisessa merkityksessä.
Ja sitä paitsi missasit täysin minun pointtini äitini omaishoidosta, mutta se olikin odotettavissa. :D Minä en ole ottanut siitä marttyyrinkruunua toisin kuin se yksi hiippari lastenkasvatuksesta. Mikä on kyllä aika lailla paksua, niin huonosti kasvatettuja lapsia nykyisin näkee, kun kaupungilla vähän aikaa kulkee - ja busseissa!
[/quote]
Löysin ne aikaisemmat rimpsut:
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 19:26"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 19:03"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 18:55"]
Sinulle kelpaa muiden maksamat eläkkeet ja tuottamat palvelut, eikös vain. Äläkä nyt ala inistä että olet itse maksanut sen kaiken.
[/quote]
Muiden maksamat eläkkeet...? Miten tuo nyt liittyy siihen, että minä en halua lapsia ja sinä haluat? En minä eläkettä vielä saa, ja voi olla, etten saa koskaan, jos satun kuolemaan ennen eläkeikää. Katos, kun koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan - huomenna, ensi vuonna, 10 vuoden päästä. :)
Ja kyllä minä olen antanut. Olin äitini omaishoitajana kuusi vuotta hänen kuolemaansa asti. Kai sinäkin sitten hoidat oman äitisi?
[/quote]
Hei sinä "muiden maksamat eläkkeet", et vastannut tähän kysymykseeni, joten toistan sen. Kai sinäkin sitten hoidat oman äitisi?
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 22:15"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 19:03"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 18:55"]
Sinulle kelpaa muiden maksamat eläkkeet ja tuottamat palvelut, eikös vain. Äläkä nyt ala inistä että olet itse maksanut sen kaiken.
[/quote]
Muiden maksamat eläkkeet...? Miten tuo nyt liittyy siihen, että minä en halua lapsia ja sinä haluat? En minä eläkettä vielä saa, ja voi olla, etten saa koskaan, jos satun kuolemaan ennen eläkeikää. Katos, kun koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan - huomenna, ensi vuonna, 10 vuoden päästä. :)
Ja kyllä minä olen antanut. Olin äitini omaishoitajana kuusi vuotta hänen kuolemaansa asti. Kai sinäkin sitten hoidat oman äitisi?
[/quote]
Olet hoitanut 6 vuotta äitiäsi ja minä tehnyt 60 lapsityövuotta lasteni kanssa. On siinä hieman eroa. Äidin tilanne katsotaan sitten kun se tulee ajankohtaiseksi, jos tulee.
[/quote]
Hienoista jankkausta olen tuossa kyllä näkevinäni. Mihin hiippariin mahdat viitata?
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 03:32"]
Mihin hiippariin mahdat viitata?
[/quote]
Arvaa. :)
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 01:13"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 01:03"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 00:59"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 13:00"]
Joo, minäkin kuuluin jonkin aikaa akateemiseen porukkaan joka harrasti kulttuuria, kirjallisuutta, ravattiin taidenäyttelyissä, osteltiin valtavat määrät kirjoja jne. Sitten ihmiset rupes yksi toisensa jälkeen perustamaan perheitä ja nyt siinä jengissä on enää jäljellä tiiviinä ytimenä muutama vela jotka edelleen ramppaa taidenäyttelyissä jne. Syy siihen miksi en itse sitä enää tee ole niinkään ajan tai energian puute vaan se että ne asiat menetti merkityksensä! Tähän sopii just se aution saaren analogia. Siellä taodeteokset on ihan kivoja mutta ne on pohimmiltaan vain kangasta ja väriä ja ne lämmittää sua tasan viisi minuuttia jos sulla ei ole lämmintä ihmistä jonka kylkeen käpertyä. Sen jälkeen kun sain lapsia elämää suurempia asioita ovat olleet muut jutut kuin nyt vaikka kulttuuri.
[/quote]
542 jatkaa: Oikein odotan että saan esitellä lapselleni kaikkea ihanaa kulttuuriin liittyvää. Ja otan sen mukaani taidenäyttelyihin kirkumaan!
[/quote]
Enpä usko että jaksat tulla kirkuvan lapsen kanssa. Eikö olisi kuitenkin hyväksi sille lapsellekin välttää stressiä?
[/quote]
Jo on käytykin, ei kirkunut. Stressiä ehdottomasti vältetään, kiitos muistutuksesta. Unohdin niin vähän aikaa näitä lukeneena että ironiaa on vältettävä.
[/quote]
Joopa joo. Halusit vain ärsyttää.