Kertokaa tarinanna: "Vaihdoin kampaajaa kun..."

Tiedän yleensä tasan mitä haluan kun menen kampaajalle. Olen verbaalisesti lahjakas ihminen ja osaan selittää asiani yleensä ihmisille erittäin selkeästi ja ymmärrettävästi. Kampaajien kanssa on silti melkein aina ongelmia. Mikä siinä on, että vaikka tekevät hommaa työkseen, eivät ymmärrä yksinkertaisista selostuksista mitä haluan? Rasittavaa selittää monta kertaa sama asia - ja ne leikkaukset eivät nyt niin vaikeita ole... Joku yksinkertaisuustesti taitaa kampaajakoulun pääsykokeissa ollakin se tärkein. ;)

Erään ns. tasokkaamman (oli lähellä silloista työpaikkaani) kampaamon kampaaja otti minut puolisen tuntia myöhässä vastaan, päivän viimeisenä asiakkaana. Kiirehti kauheata vauhtia ja höselsi tietysti... Oli kyseessä leikkaus ja värjäys/raidoitus.



Leikkaus oli ok, mutta värjätessä teki kauhean vaalean pläntin vasemmalle ohimolle, juuren alapuolelle (raidoitus siis epäonnistui kun juuri hohti omaa tummempaa väriään ja sen alla iso vaaleampi kohta). Lisäksi roiskaisi väriä käsivarrelleni käsikoruni päälle, siitä vasta huomasinkin kuinka kauhea kiire sillä oli. Miksi pitää ottaa asiakas vastaan ja nyhtää isot rahat vaikka ei viitsi sitten paneutua työhönsä ja tehdä sitä kunnolla?!



Kotiin tullessani huomasin hiusrajan ihossa kamalat tummat värijäämät. Kampaamon peilistä en niitä ollut huomannut... Poskessa myös himmeä tumma jälki väristä. Olen useasti ennen värjäyttänyt hiuksia eikä koskaan ole jätetty pyyhkimättä noita hiusvärijäämiä otsalta ja ohimoilta, eikä varsinkaan ole sotkettu pitkin kasvoja.



Tämän jälkeen tulin niin vihaiseksi että vaihdoin halvempaan, parempaan kampaamoon ja siirryin värjäämään hiukseni itse ja hyvin menee.

Olin vuosia sitten kampaajalla Helsingin Malmilla. Hiuksiani pestiin juuri, kun kaamea haisuli, viinalle ja tupakalle löyhkäävä mies halusi leikkausajan hiuksilleen. Kampaaja tiedusteli asiasta minulta, jolla oli varattu aika... Uskomatonta. Kieltäydyin, vaikka hirvitti. Mies onneksi poistui paikalta.



Tupakoivat kampaajat hylkään yleensä kättelyssä, koska kärsin voimakkaista hajuista.



Eräälle huumorintajuiselle kampaajalle selitin jotain asiatonta, josta hän suivaantui täysin. Se kampaamo jäi saman tien.



Trendikampaamo jäi hintatason vuoksi, vaikka jälki olikin hyvää.



Värjäytin nuorena hiukseni Turussa. Tuloksena oli vihreä-kelta-valkoinen kampaus. Kampaaja syytti siitä minua, koska en ollut sanonut hänelle, että hiuksissani on runsaasti punapigmenttiä. Vaikeaahan sellaista on olla huomaamatta. :D



Olen käynyt jo muutaman vuoden ajan aivan loistavalla, noin 50-vuotiaalla miehellä. Hän on hauska, miellyttävä, onnellisesti naimisissa ja matkustaa paljon. Meillä riittää aina keskusteltavaa.

Olin kasvattanut hiuksiani pitkään ja ne olivat hyväkuntoiset, puoleen selkään asti ulottuvat ja vähän korvien yli omaa väriä, loput tummempaa josta siis halusin pikkuhiljaa eroon. Olin sen takia juuri kasvattanut ja haalistellut sitä aiempaa kestoväriä, kuukausia, että saisin sen sitten pois.



Menin kampaajalle ja kysyin mielipidettä voisiko hiuksia värjätä vaalemmaksi ja selitin tätä projektia, että haluaisin jotenkin vaikka raidoilla saada selkeän rajan oman värin ja tuon tumman värin väliltä pois. Kuulemma ei, mutta voisi värjätä jollain kevyellä värillä oman väristä hiusta, että se olisi vähemmän erottuva niistä lopuista hiuksista. Ajattelin että no, kun kerran on kampaaja-aika varattu ja tänne asti tultu, lastenhoito järkätty yms. niin otetaan nyt vaikka tää vaihtoehto sit kummiskin, jos se ois vaikka hyvä..



Selitin moneen kertaan sitä, että minulla on herkkä päänahka, ja että onhan se väri varmasti sellainen ihan kevyt, joka sitten lähtee pian pois, ihan siis joku kevytsävy vain.



Kampaaja lätki mulle värin päähän ja häippäs tekemään jotain takahuoneeseen. Väri alkoi polttaa päänahkaa todella pahasti ja aloin huudella että voiskohan tän ottaa pois. Kampaaja siihen et juujuu, se vaikutusaikakin jo meni ja eikun pesemään. Päänahkaa kirveli edelleen(kirveli senkin jälkeen vielä kun kotiin pääsin) ja pesun jälkeen sit kuivaamaan. Lopputulos oli ihan kamala.



Olin sanonut että haluaisin jotain luonnollista sävyä, se aiempi kestoväri kun oli ollut liian räikeä minulle ja nyt tämä kampaaja oli sitten värjännyt pääni niin, että se luonnollisen värinen osa oli shokkipinkki/lila ja loput hiuksista lähes mustia..Ja päänahka ihan punainen. Sitten siinä samalla selvisi että tämä idioottikampaaja ei ollut kuunnellut yhtään mitään, vaan oli siis laittanut minulle kestovärin! Vaikka olin MONEEN kertaan asiaa selittänyt.



Nyt tästä on jo kuukausia ja minulla on noin 1/4 osa hiuksista sellaista parin sentin sänkeä mikä puskee tuolta alta, kun kampaaja oli sillä jollain myrkyllä polttanut ne pois. Hiukset jouduin myös samantien värjäämään uudelleen, sekä leikkaamaan reilusti.



Ainiin ja tietysti, loppuhuipennus oli tämä loppukampaus, jossa ohutta ja kärsinyttä tukkaa revittiin harjalla ja litistettiin päätä myöten. Lopputulos oli HIRVEÄ.



Tämä kampaamo sijaitsee Järvenpäässä, lähellä linja-auto asemaa.

ei mitään varsinaista omaa kampaajaa koskaan ollutkaan, ja kun ekan kerran aikuisena menin kampaamoon, kampaaja käsitteli hiuksiani niin kovakouraisesti että jäi tuppoja käteen, ja hiuksia pestessä se tunkin mun korvat täyteen shampoota.



No ymmärsin kyllä yskän etten kai ollut toivottu asiakas, enkä tasan mennyt toiste.



Seuraava kokeilu osu ja uppos, nyt mulla on ihan ikioma kampaaja jolla aina käyn, ja se on niin IHANA!

Meillä kyllä mies mennen tullen toteuttaa mun neuvoman mallin (takaa) ja edestä ja sivuilta tietysti osaan leikata itse - kiitos Taivaan Isä terveistä käsistä! Kaupan värit ovat todellakin hyviä ja edullisia ja helppoja käyttää. - Hiushan on kuollut heti päänahasta ulos tullessaan, joten kyllä kuollutta voi käsitellä ihan miten vaan, vai onko teillä *eloisat vainajat*. :)

tämä nuori tyttö ei kuunnellut yhtään mitä haluan. Yritän epätoivoisesti kasvattaa, ja takatukka alkoikin olla jo mukavan pitkä. Halusin vähän tasoitusta, kuivat pois ja sellaisen järkevän mallin, jonka voi antaa rauhassa kasvaa. Tyttö sanoo että ei, ei, hän ei leikkaa silleen, vaan tälleen, ja alkaa hommiin. Huomautin monta kertaa, että älä ota liikaa, haluan siis kasvattaa pitkiä hiuksia.



Lopputuloksena "oikein kiva lyhyt malli, joka on helppo muotoila", eli siis föönätä mummo-palloksi ja "niskakin niin kivasti näkyy!"



Mutta kun minä halusin kasvattaa hiuksia, en lyhyttä, niskan paljastavaa mallia! :O Yli kymmenen senttiä tipahteli niskahiuksia, hän vaan "ihan vähän ottaa". Kaiken lisäksi maksoi ihan helvetisti, kun tietysti laskutti sen mukaan, että on leikannut uuteen malliin (saman mallin lyhennyshän olisi ollut halvempi).



Tämä Oulun seudulla.

että kampaaja ei laitanut sitä paperisuikaletta muovisuojan kaula-aukon alle kaulan ympärille ja alkoi oksettaa, kun mietin, kenen kaikkien kaulassa suojus on hikoillut. aina kaula kutisi punaisena. YÖK

.. koska hän värjäsi hiusteni lisäksi paitanikin.

Henkilökunta vaihtuu tosi tiuhaan, ilmeisesti palkataan jotain vastavalmistuneita. Yhdellä käynnilläni kampaajakseni sattui nuori, puheripulia sairastava tyttö. En välttämättä olisi jaksanut kuunnella jonninjoutavaa pälätystä, mut kaiken huippu oli kun tyttö kertoi innoissaan olleensa jossain konsertissa, jossa _ajattele!_ oli jopa nelikymppisiä vanhoja ihmisiä bailaamassa. Eiks oo hirveetä?!?! Juu, itse olin 47 :/

voivat parantaa tapojaan.

En käy kampaajalla, mutta entisenä kampaajana minulla on kokemusta ainakin yhdestä karmivasta kollegasta. Tästä on tosin jo vuosia ja vuosia mutta muisto on syöpynyt näköjään päähäni loppuelämäksi. Olin silloin vielä opiskelemassa kampaajaksi ja olin harjoittelemassa eräässä kampaamossa. Siellä oli töissä minua jonkun verran vanhempi nuori nainen, joka asiakkaan hiuksia laittaessaan kertoi aina dramaattisen tarinan omista intiimivaivoistaan tyyliin tuntui että kohtu olisi pudonnut sisältäni, niin paljon verta tuli. Tämän hän siis kertoi ihan jokaiselle asiakkaalle, kuuntelin vieressä korvat punaisena mieletöntä myötähäpeää tuntien.

Olin vasta n. 16-17-vuotias itse, mutta silti tiesin, ettei asiakkaalle kerrota tuollaisia asioita eikä mitään muutakaan itsestään, ellei kysytä. Säälin jokaista asiakasta, joka joutui hänen käsittelyynsä.

hän ei kuunnellut minua. Olin käynyt pitkään tällä Liisalla ja hän oli jo tottunut siihen, millaisen mallin haluan.



Vaihteluakin sitä haluaa, mutta hän ei edes kuunnellut toiveitani, vaan veteli vanhan hiusmallin muistista.



Oli kiva kampaaja, mutta otti varmaan asiakassuhteen "itsestäänselvyytenä". Eroprosessinsa aikana puudutti kyllä tarinoista ex-miehestään ja tämän uudesta hoidosta. No ei kiinnosta, todellakaan, toisten aviokriisit.