Kertokaa tarinanna: "Vaihdoin kampaajaa kun..."

Menin vakipaikkaani asiakkaaksi toiveissani hiusten leikkaus, suurin piirtein entisen mallin mukaan mutta reilummin kuivia latvoja poistellen. Vakikampaajani oli kuitenkin sairastunut, ja tilalle tarjottiin toista henkilöä, vanhempaa rouvaa. Valitettavasti suostuin..



Kampaaja kysyi ensimmäisenä haluanko hiusten pesun. Olin juuri tullut kuntosalilta, jossa olin lopuksi pessyt hiukseni. "Ei kiitos, pesin hiukseni 10 minuuttia sitten." Niinpä kampaaja istutti minut tuoliin ja alkoi saksia.



Hieman ihmettelin kampaajan riuskaa meininkiä, hiustupsut vaan lentelivät pääni ympärillä ja kampaaja hyppi puolelta toiselle. Mutta en sitten hölmöyksissäni lausunut ihmetystäni ääneen. 10 minuutin kuluttua kampaaja huokaisi ja sanoi: "Huh, valmista tuli. Enpä ole ennen hiustenleikkuuta tehnyt 10 minuutissa, mutta ei tästä huono tullut!" Olin hetken ihan äimänä, mutta sitten tajusin hänen luulleen/kuulleen, etten halua hiustenpesua kun minulla on vain 10 minuuttia aikaa! Hyvin hämmentyneenä maksoin ja poistuin paikalta..



Kampaamon peilistä katsottuna hiukset olivat olleet ihan ok, mutta kotiin päästyäni ne olivat tarkemmassa tutkimuksessa IHAN HIRVEÄT. Ihan epäsymmetriset puolet, jopa selviä lovia. Lähdin välittömästi toiselle kampaajalle, joka sitten joutui leikkaamaan hiukseni lyhyemmiksi kuin ikinä. Tänne 10 minuutin kampaamoon en enää palannut koskaan vaikka ex-vakikampaajanikin palasi saikultaan..

Jo olen kokeillut niitä kymmeniä elämäni aikana. Aina on joko värjätty tai leikattu ihan päin v*ttua koko pää.



Kaikista rasittavimpia on just nää tyttelit jotka on sitä mieltä, että "Tää kävis sulle TOOOSI hyvin!" Monta kertaa on lähdetty parturista suoraan lähimpään vessaan repimään "tosi rock -kampaus" alas tai kaupan kautta värjäämään hiukset ihan itse.



Mä olen sitä mieltä, että jos ei keksi mitään muuta tekemistä peruskoulun jälkeen, niin jää kotiin eikä mene opiskelemaan parturi-kampaajaksi. Pelastuis monta päätä tässäkin maassa.

Käyn ehkä pari kertaa vuodessa tasottamassa pitkää tukkaa. Mun hiukset kasvaa tosi nopeesti ja pyydän yleensä ottamaan reilusti huonoja pois. Mutta vaikka näyttäs kädellä että ota näin paljon (esim. 10cm) niin todella harva tottelee. Leikkaavat pari senttiä ja kysyvät onko hyvä.. No ei ole, leikkaa lisää! Että ihan turha sillon kampaajien itkeä että joutuvat tekemään saman työn monta kertaa. Ärsyttävää.



En yhtään tykkää kampaamokäynneistä, ja oli viimenen hiustenvärjäys kampaamossa ikinä, kun jouduin istumaan siinä penkissä _3 tuntia_! Siis yhden värin laittoi, ei mitään raitoja tai useampaa väriä, yhden värin ja sai siinä menemään noin helvatun kauan. Laitan mieluummin itse puolessa tunnissa, murto-osalla kampaamon hinnasta.

Minä jouduin kerran menemään uudelle kampaajalle, kun piti saada hiukset leikattua lyhyellä varoajalla. Olen varmaan vähän ärsyttävä asiakas, kun välillä neuvon, miten haluan hiukseni leikattavan. Näin tein myös tällä kerralla, ja hetken kuunneltuaan kampaaja laittoi kädet puuskaan ja sanoi kiukkuisesti: "Mä en kyllä enää ala" ja lopetti hiusteni leikkaamisen siihen, vaikka kesken jäikin. Kyseessä siis n. 55-vuotias naisihminen.

idearikas ja määrätietoinen. Vähitellen aloin kuitenkin tajuta, että hän ei halua toteuttaa MINUN toiveitani, vaan kynsin hampain tehdä aina juuri niinkuin itse haluaa. Lopulta alkoi jo hymy hyytyä, kun hän vain väitti, ettei minulle sovi tietynlainen väri (jollaista omassa päässäni kasvaa luonnostaankin) eikä sensävyisellä suostu värjäämään. Lähdin, enkä palaa.



Nykyinen kampaajani toteuttaa toiveeni, ja hiukseni ovat ehdottomasti paljon kauniimmat kuin aiemman kampaajan työn tuloksena.

en ole varmaan ikinä ollut tyytyväinen kampaajalta tullessani! Aina joku harmittaa. Viimeisimmällä kerralla poistuin melkein itkien. Olisin halunnut maantienharmaan pääni selkeästi blondimmaksi ja muutama tumma raita. No, lopputulos oli entistä tummempi ja raidatkin ihan olemattomia. Pitää varmaan lopettaa kampaajalla käynti kun ei siitä tule kuin aina paha mieli ja rahaa menee aivan hukkaan!

Minä jouduin kerran menemään uudelle kampaajalle, kun piti saada hiukset leikattua lyhyellä varoajalla. Olen varmaan vähän ärsyttävä asiakas, kun välillä neuvon, miten haluan hiukseni leikattavan. Näin tein myös tällä kerralla, ja hetken kuunneltuaan kampaaja laittoi kädet puuskaan ja sanoi kiukkuisesti: "Mä en kyllä enää ala" ja lopetti hiusteni leikkaamisen siihen, vaikka kesken jäikin. Kyseessä siis n. 55-vuotias naisihminen.

Mulla on eniten huonoja kokemuksia just noista iäkkäämmistä kampaajista. Ovat täysin ulalla nykytrendeistä. Leikkaavat vuodesta toiseen kaikille samanlaisia 80-luvun kampauksia... Nykyään en mene enää yli 40-vuotiaille ollenkaan, huonoja kokemuksia on niin paljon. Ja olen itsekin jo kohta 40. :)

Ai niin ja se törkein kokemus. Mulla on pitkähiuksinen poika, jonka vein hiusten leikkaukseen tälläselle täti-ihmiselle. Luuli poikaa tytöksi, vaikka oli selvästi pojan vaatteet. Korjasin tietenkin että hän on kyllä poika. Katsoi mua hetken ja jatkoi puhettaan ja puhui pojasta yhä tyttönä. Ei menty uudestaan...

kun minä, keski-ikäinen virkanainen tulin "trendikampaamosta" ulos kauttaaltaan pätkityn, räikeätsi kolmiväriraitaisen rajun tukan kanssa. Olin pyytänyt kevyesti kerrostettua siistiä lyhyttä mallia ja suostunut kampaajan ehdotukseen että lisätään elävyyttä eri sävyisillä raidoilla. Minä kuvittelin että niitä raitoja laitettaisiin hillityillä väreillä mutta tulikin melkein mustaa ja kuparia maantienharmaan sekaan. Värjäsin samana iltana koko pään tummanruskeaksi koska tunsin itseni yli-ikäiseksi teinipissikseksi sen tukan kanssa.

Minä keski-ikäinen nainen pyysin viidessä eri kampaamossa RÄVÄKKÄÄ tyyliä, olin väsyneenä kotona vauvan kanssa ja halusin piristystä, kun silloin ei tarvinnut ottaa huomioon hillittyä hallittua edustuksellisuutta. Kolmessa oli nuori kampaaja, yksi oli kallis trendikampaamo. Aina sain saman polkkatukan ja maltillisen värin, joka minulle kieltämättä sopii. Uskoin lopulta että pyysin mahdottomia... :/

Useimmat kampaajat esim. väittävät, ettei mulle sovi otsatukka ja sen vuoksi eivät tahdo sitä leikata vaikka minä sitä itse maksavana asiakkaana oikein varta vasten ehdotan ja tahtoisin!



Ainoastaan kaksi kampaajaa on todennut, että tottakai otsis sopii kunhan vain kampaaja osaa leikata oikean mallisen ja voin sanoa, että noina kahtena kertana olen ollut lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen.



Toinen ikuinen dilemma on hiusten raidoittaminen tai vaaleampien osioiden tekeminen. Mun tummiin hiuksiin kun monen kampaajan mielestä ei vaan voi saada vaaleita alueita tai raitoja tehtyä. Edes punaisia raitoja ei voi kuulemma tehdä: sellaisia aineita ei ole olemassa. WTF? Mitä ihmettä? Kyllä useat kampaajat ovat siihen pystyneet kun vaan osaa käyttää oikeita aineita ja varata tarpeeksi aikaa. Nämä kieltäytyjät ja päin naamaa valehtelevat laiskat p*skiaiset eivät vaan ole tahtoneet ryhtyä liian vaikeaan tai aikaavievään operaatioon. Voitte arvata etten enää ikinä ole heidän asiakkaikseen päätynyt.

Iso osa kampaajista on varmaan ihan perusduunarin asenteella. Tekee suht helppoa mutta tylsää työtä, koska siitä saa kuukausiansion.



Sit on osa ihan tosi huonoja, jotka ei osaa sitä perusduuniakaan.



Ja osa on ihan mielettömiä ammattilaisia. On ihana kun osuu tälläsen taiteilijan käsittelyyn. Siis sellasen ASIAKASPALVELIJAtaiteilijan, joka tekee jokaiselle mieleisen ja laittaa omaa asiantuntemustaan peliin - koska ammattilainen tietää aina paremmin, eikä asiakkaalle todellakaan tule aina mieleen kaikki uudet hienoudet ja kikat, millä tukan sais vielä vähän estra-kivemmaksi!



Harmi, että suurin osa on läpikotaisin amiksia. :D

kun en jaksa olla kikerrettävänä ja kukerrettavana yli tuntia ja kuunnella kuinka kiva se ois näin tai noin ja vaikka selittäisin intopiukeena, että menen kohta lapsen kanssa uimaan, kikerrys ja vääntäminen vain jatkuu, jatkuu ja jatkuu.



Mulle riittää leikkaus, pesu ja pörrötys. Ja ei luonnonkiharan tukan suoristamiseen en ala, joten selittäminen kuinka kiva se olisi kun sitä laittaisi EI KIINNOSTA MINUA YHTÄÄN.



Mä olen monta kertaa meinannut jo huutaa ovella, että se joka laittaa sen nopeiten saa keikan, muut suksikoot kuuseen laittovinkkeineen.

...paikan johtaja ihmetteli hyvinkin 20 minsaa, että missäköhän x (minun kampaajani) mahtoi viipyä. Hän lopulta soitti, että ai niin, en tulekaan töihin tänään. Asiaa ei edes pahoiteltu, omistaja oli varauskirja tanassa ja kynä pystyssä, että mihinkäs varataan uusi aika. Ei varattu.



Terveisiä Tapiolan Toporiinaan.

kun noin 12-vuotiaana äitini jätti minut kampaajalle ja kävi asioilla ja laittaessaan hiuksia tuo kampaaja ensin söi jotain leipää siinä leikkauksen lomassa ja sen jälkeen estottomast röyhtäili anteeksi pyytämättä! Olin silloin lapsi, mutta minulla oli todella vaivaantunut olo ja kampaaja ei edes yrittänyt puhua minulle mitään. Sanoin äidilleni etten enää koskaan halua sille kampaajalle, enkä myöskään mennyt!



Ikävä kyllä äitini jostainn syystä kävi tuossa kampaamossa ja siellä myös laitettiin rippikampaukseni,jota valikoitui tekemään vanhahko nainen.. Hän sitten päätti tehdä minulle jonkun kauhean tupeeratun mammakampauksen ja minua pilkattiin siitä monta vuotta jälkeenpäin! Tuo rippikampåaus oli se viimeinen pisara, ja siinä vaiheessa olinn jo sen ikäinen, että sain valita itse kampaamoni, joten minua ei enää koskaan siinä paikassa näkynyt.

näin kampaajani televisiossa ja hän olikin outo. Huh!

Olen aina vaihtanut kampaajaa, jos hän suureen ääneen alkaa ihmetellä mun ohuita hiuksia ihan kuin en itse tietäisi, minkä laatuiset hiukset mulla on. Silloinkin vaihdoin, kun mun harmaista hiuksista piti huomauttaa. Niistäkin olisin tiennyt ilman kampaajan kommentointia. Ja aika usein sen takia, kun on leikattu ihan erilainen kuin toivoin, kun ei mun hiuksista kuulemma oikein mitään saa aikaiseksi. Kumma, että jotkut kampaajat saavat.

joka ei kommentoi hiuksia. se nyt vaan on melkoisen helppo small talk aihe. ja kampaajat myös varmasti usein törmäävät epärealistisiin toiveisiin, kun kaikkien hiuksista ei vaan saa aikaan kaikkea. ehkä siksikin puhuvat ääneen millaiset ne hiukset on. kuitenkin joka tapauksessa niiden pitää itselleen se asia miettiä. ehkä hiuksista keskustelemisen avulla myös saa vinkkiä miten joku toinen kampaaja on tehnyt, kenties "oikein tai väärin".

kyllä mullekin aina sanotaan että on paksut, piikkisuorat, tosi liukkaat eli hankalat työstää. mitä sitten vaikka sanotaankin? niinhän se asia on.

Paksut ja piikkisuorat tai ohuet ja harmaat? Tarviiko esim. harmaita hiuksia suureen ääneen ihmetellä koko kampaamon kuullen? Tai sitä, että voivoi kun on ohuet hiukset, mitähän näillekin tekisi? Mun tytölle oli osunut tuollainen ohuitten hiusten valittaja, ja tytöllä on oikeasti todella kauniit hiukset, joista hän itse ainakin saa aikaiseksi vaikka minkälaisia luomuksia.

Tottakai kampaajan pitää voida keskustella asiakkaansa hiuksista, myös niistä mahdollisista ongelmakohdista. esim. harmaat kohdat - onhan nyt syytä kysyä että haluaako asiakas ne peitettävän (kaikki kun ei edes halua). Eikö sinne kampaajalle siksi mennä että saataisiin korostettua ne hiusten parhaat puolet? Se vaatii keskustelua, jotta lopputulos olisi asiakkaalle mieleinen.

Käyttekö te myös lääkärissä sillä periaatteella että ongelmista ei saa sanoa ääneen?

Koittakaapa nyt saada itsetuntonne siihen kuosiin että asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä. Elämänne helpottuu melkoisesti.

vaikka pidin hänen työnsä jäljestä erittäin paljon enkä ole (vielä) yhtä hyvää löytänyt. Hän äitiyslomaltaan palattuaan oli kuin toinen ihminen ja alkoi kertoa muiden asiakkaiden juttuja minulle mainiten henkilöt nimiltä. Vuosikausia käyneenä tiesi tottakai minun ainakin osan tuntevan kun ei mikään suuri kaupunki. Kertoi mm sanasta sanaan miten samana päivänä käynyt työkaverini oli esimiehensä haukkunut ja kysyi mielipidettäni tästä pomosta. Siinä kohtaa en tiennyt enää miten päin olisin kiemurrellut tuolilla. Änkytin jotain ja vaihdoin aihetta. Ajattelin vain että jos sanon totuuden niin seuraavalle kertoo mitä minä puhunut. Kotiin päästyäni poistin kännykästä kampaajan numeron.

omia lapsiaa jotka olivat samassa koulussa kuin omani, kauheita koulukiusaajia, en vaan jaksanut kuunnella kuinka ihanasti he aina viettivät laatuaikaa koko perheen kesken, muuten oli ihan hyvä kampaaja.

Muutin kampaajalle joka oli myös todella hyvä ja neuvoi miten sain hiukseni kotonakin samanlaisiksi kuin hän ne sai, onneton lähti opiskelemaan ihan uutta alaa eikä ilmeisesti koskaan enää palaa kampaajaksi.

Vaihdoin samassa kampaamossa työskentelevälle ja hyvä on hänkin tosin aina haluaa laittaa minulle raitoja joita aina vastustan, viimeksi annoin periksi ja muistin miksi niistä en pidä, näyttävät ihan kuolleilta päässäni viikon kuluttua.



Mutta ensi kerralla kyllä sanon että anti olla laitimmainen kerta kun raitoja laitat ja muutenkin saan suuni auki jos hiukset eivät ole sellaiset jotka haluan ja samoin saa kampaajani jos hiuksistani ei saa sellaisia kuin kuvassa on.

... olin vähän aikaa aikaisemmin aloittanut hoitovapaan jälkeen työt. Minulla oli kiire päiväkodin jälkeen juosta kotiin lasten kanssa. Kotona odotti lasten hoitaja ja sitten rynnin viimeiseen mahdolliseen kampaajalle sopivaan aikaan sinne kampaamoon. Hirveällä vaivalla olin siis ajoissa. Ja sitten se nainen sanoo: "Hei sua ei varmaan haittaa, että mä pidän röökitauon nyt?" Oli niin ihmeissäni, että ei tullut sanottua, että todellakin haittaa.



Se oli viimeinen niitti ja en sinne enää palannut. Lisäksi siellä ärsytti, että ulkona oli isot mainokset, että myös ilman ajanvarausta. Lukuisia kertoja yritin päästä joko itse tai lapseni ilman ajanvarausta leikkaukseen, mutta ei koskaan onnistunut. Aina tarjottiin jotain aikoja vaikka kuinka pitkän ajan kuluttua.



Toiseen kampaajan yksinhuoltajajuttuja en jaksanut kuunnella. Kuinka ihmeellinen hänen tyttönsä on jne. En voi mitään, että kaikki on kallista ja työmatka oli hänelle pitkä etc.



Nyt ole löytänyt (valitettavasti) hieman kalliimman kampaajan, joka on erittäin hyvä. Hän on kyllä nuori, mutta näpäkkä ja nopea. Ja aina ajoissa. Osaan arvostaa. Kiitos kaikille nopeille ja täsmällisille nuorille naiskampaajille :).

ja minun suomalaisittain paksuhkot, pitkät hiukseni olivat sikäläisten kampaajien suurena ihmetyksenaiheena.



Ensimmäisessä paikassa kampaaja alkoi suureen ääneen huutaa oh my good ja päivitellä sitä, miten jollakin voi olla niin _ohut_ tukka kuin minulla. Suurehkon kampaamon muutkin kampaajat keskeyttivät työnsä ja kerääntyivät tutkimaan minun kuontaloani.. Ja päivittelivät siis yhteen ääneen minun pohjoismaalaista, olematonta hiuslaatuani :D



Seuraavassa paikassa sain jo asiallisempaa kohtelua.

nro 1: Sanoin haluavani korvaan asti ulottuvat hiukset, joihin laitettaisiin tyvikohotus koska hiukseni ovat ohuet. Selasin kansiosta vielä kuvankin, mutta kampaaja kuulemma tiesi mitä tarkoitan ilman kuvaakin. Tulos: parin sentin mittaiset afrokiharat pitkin päätä, meni monta kuukautta kasvattaa niitä edes sinne korviin asti ja permanentti poltti hiuksista kaiken värin pois. Näytin ihan mummolta vaikka ikää ei ollut paljon mitään.



Kampaaja nro 2: Hiukset vaihteeksi todella pitkät ja menin leikkauttamaan latvoja. Kampaaja kampasi hiukset noin 10 sekunnissa läpi, otti latvat käsiinsä ja nips naps se oli siinä. Siis oikeasti kahdella poikkaisulla oli latvat mukamas leikattu. Hintaakin vain 130mk noin minuutin työstä. Tuon olisin voinut tehdä kotona itsekin.



Kampaaja nro 3: Leikkasi hiukset ihan ok, ei hyvin mutta ei huonostikaan vaan auta armias kun tuli kuivauksen aika. Hiustenkuivaajassa oli lämpötilaksi säädetty kaiketi aurinko, sillä päänahka kärventyi ihan kunnolla ja kyyneleet alkoivat valua silmistä, piti sitä kuivaajaa vielä parin sentin päässä päänahasta eikä tajunnut ensimmäisistä tuskan kiljaisuista ja pään vetämisestä pois että jotain olisi pielessä.



Kampaaja nro 4: Sanoin etten halua sellaista ärsyttävää kerrostettua tukkaa missä alin kerros on pitkä sillä hiukseni ovat ohuet ja siitä tulee vain semmoinen ällöttävän näköinen hiirenhäntämäinen liru niskaan. No tämäpä leikkasi juuri sellaisen, kun kerrostetut hiukset tuovat tuuheutta. Vaan ei sillä tavalla kerrostetut, että muut hiukset loppuvat noin hiusrajaan, ja sitten harvat alushaivenet jatkuvat olkapäille. Kävelin suoraan toiseen kampaamoon leikkauttamaan ne haivenet myös lyhyeksi.



Lisäksi sanon aina että haluan todella helppohoitoiset hiukset, että en halua käyttää edes minuuttia aamulla niiden laittamiseen ja että en käytä mitään aineita hiusten kanssa paitsi juhlissa. No aina selitetään miten tällainen ja tällainen kampaus olisi helppo. Laitat vaan ensin ainetta a, tohotat kymmenen minuuttia, sitten ainetta b ja pöyhit pari minuuttia, sitten ainetta c ja kampaat tänne, kampaat tuonne, sitten vielä ainetta d ja kohta onkin jo valmista.



Ja kaikkein käsittämättömin asia on otsatukka. Kaikki, siis kaikki muut paitsi 1 kampaaja joilla olen käynyt, ovat tehneet minulle sivuheiton otsatukastani. Ja olen käynyt lukemattomilla kampaajilla. Menen kampaamoon otsalla olevan otsatukan kanssa, ja haluan latvojen lyhennyksen. Kun ne on leikattu, niin kampaaja rupeaa kuivaamaan ja asettelemaan hiuksia yms. Ja kohta minulla onkin jo sivuheitto. Yksikään ei ole kysynyt miten pidän otsatukkaani, tai saako sen kammata sivulle, suoraan vaan käyvät hommiin.



En kiellä sitä, sillä haluan testata miten hyvin kampaaja ottaa asiakkaan huomioon, otsatukan kun saan sohittua siitä itse helposti takaisin otsalle. Se sivuheitto ei sovi minulle yhtään, ja on todella vanhanaikaisen näköinen. Tosin kampaajien ilmeetkin on aika hyviä kun saavat hommansa valmiiksi ja rupean siinä peilin edessä laittamaan otsatukkaani takaisin otsalle ;)