Pitääkö kalliit lahjat antaa takaisin jos parisuhde päättyy?
Olen lukenut tapauksista joissa nainen on joutunut antamaan miljonäärimiesystävälle luksuslaukut ja vaatteet takaisin. Onko tämä lain mukaista jossain maassa vai onko asianomaisilla kirjallinen sopimus? Asia ei kosketa minua henkilökohtaisesti mutta minua kiinnostaa tämä juttu teoreettisella tasolla: onko jokin hintaraja lahjalle joka pysyy antajan omaisuutena?
Kommentit (29)
Mun mielestä EI pidä. Lahja on lahja
Kyseessä ei ole lahja vaan lainaesine jos se palautetaan suhteen päättyessä.
Mies on hyvä ja tiedostaa tämän ja feikatessaan "lahjaa" sanoo naiselle, että saat tämän korun lainaan, niin tulee todellinen luonne esille.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä EI pidä. Lahja on lahja
Ei ole mielipidekysymys. Lahja ei ole laina- tai vuokraesine.
Onko maailman historiassa vielä sellaista eroa, jossa mies olisikin saanut jotain omaisuutta/tavaraa naiselta???
Ei lahjoja tietenkään takaisin tarvitse antaa, olipa minkä arvoisia tahansa.
eihän tuo oikein ole, mutta miljonääri voi palkata lakimiehet keplottelemaan mitä vaan
Vierailija kirjoitti:
Ei lahjoja tietenkään takaisin tarvitse antaa, olipa minkä arvoisia tahansa.
Lakimiehenä olen eri mieltä, jos arvotavaroista ei ole mustaa valkoisella, puheet eivät riitä ja tällöin se, joka voi todistaa esineen ostaneensa/hankkineensa on tavaran omistaja.
Tuollainen lahja, eli sanotaan vaan "hei tää on nyt sun kun mä annan tänä sulle lahjaks", ei merkitse mitään, sillä ei ole lainkaan painoarvoa oikeudessa.
Vierailija kirjoitti:
siittiöni olivat taivaan lahja
Suurimman osan miehistä siemenet tulevat kyllä viemäristä ja kuuluvat viemäriin.
Mitäpä luulet maksaako verottaja maksamasi lahjaveron takaisin, jos palautat lahjan? Noup! Eli lahjoja ei voi tai tarvitse juridisesti palauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lahjoja tietenkään takaisin tarvitse antaa, olipa minkä arvoisia tahansa.
Lakimiehenä olen eri mieltä, jos arvotavaroista ei ole mustaa valkoisella, puheet eivät riitä ja tällöin se, joka voi todistaa esineen ostaneensa/hankkineensa on tavaran omistaja.
Tuollainen lahja, eli sanotaan vaan "hei tää on nyt sun kun mä annan tänä sulle lahjaks", ei merkitse mitään, sillä ei ole lainkaan painoarvoa oikeudessa.
Sanallinen sopimus on sitova.
Et palvele oikeutta ja lain henkeä vaan olet rotta joka vastustaa sitä, jos alat valehtelemaan siitä, ettei lahjaa olisi annettu lahjana.
Kyse on ihan ylpeydestä. Pitäköön Pradansa, tämä tyttö ei sellaisia tarvitse.
Lahjat on lahjoja, eikä niitä palauteta lahjan hankkijalle. Poikkeuksena joku ex-puolison sukukoru, jotka toki palautetaan eron sattuessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko maailman historiassa vielä sellaista eroa, jossa mies olisikin saanut jotain omaisuutta/tavaraa naiselta???
Vaikka kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lahjoja tietenkään takaisin tarvitse antaa, olipa minkä arvoisia tahansa.
Lakimiehenä olen eri mieltä, jos arvotavaroista ei ole mustaa valkoisella, puheet eivät riitä ja tällöin se, joka voi todistaa esineen ostaneensa/hankkineensa on tavaran omistaja.
Tuollainen lahja, eli sanotaan vaan "hei tää on nyt sun kun mä annan tänä sulle lahjaks", ei merkitse mitään, sillä ei ole lainkaan painoarvoa oikeudessa.
Mielenkiintoista. Miten kallis esine on arvotavara?
"Lakimiehenä olen eri mieltä, jos arvotavaroista ei ole mustaa valkoisella, puheet eivät riitä ja tällöin se, joka voi todistaa esineen ostaneensa/hankkineensa on tavaran omistaja."
Onhan lahjoista usein monenlaisia todisteita. Vaikka valokuvia siiten miten se annetaan synttärinä tai jouluna, miten ihminen onnellisenä poseeraa vaikka jonkun uuden korun kanssa jne. Siinä saattaa olla myös vaikka kaiverrus yms.
Myös ns. yleinen elämänkokemus kertoo että vaikka naisen kaulakoru tai naisen kello on naiselle annettu lahja, ei miehen itselleen ostama.
Ei. Lahja on lahja. Jos on epävarma suhteen kestävyydestä, voi toki sopia lahjan antaessaan, että haluan tämän takaisin, kun eroamme. Tuolla perusteellahan voisi käydä hakemassa takaisin lahjoja vaikka kavereilta ja sukulaisilta, joihin välit ovat etääntyneet. Kuten monesti käy, ihan vain siksi, että elämä vie eri suuntiin.
Jos ajattelee parisuhdetta jonain liikesopimuksena, kannattaa etsiä kumppani, joka ajattelee samoin, ja tehdä sopimuspaperit heti kun on sovittu, että seurustellaan.
Älä anna lahjoja, joita sinulla ei ole varaa antaa, tai joita et anna sydämestäsi, siksi että välität toisesta.
"Tuollainen lahja, eli sanotaan vaan "hei tää on nyt sun kun mä annan tänä sulle lahjaks", ei merkitse mitään, sillä ei ole lainkaan painoarvoa oikeudessa."
Ei ehkä jos kyse on mistä tahansa esineestä. Mutta jos kyse on tyypillisestä lahjaksi annetusta asiasta joka on ostettu kuitin mukaan vaikka viikko ennen joulua tai toisen syntymäpäivää on aika vaikea enää kinastella jälkikäteen.
Ei mitään muutaman sadan tai tuhannen euron lahjoja tarvitse palauttaa, oikeasti arvokkaista tavaroista kannattaa sopia erikseen. Suvussa kulkeneet korut tai esineet palautetaan tietenkin.
Kauramiljonäärillä ja golddiggerillä oli ainakin sopimus